Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: pig24 - 08.02.17 - klo:21:55
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
2010
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
2010
Jos maidontuotannolla ei pärjää pitää olla aikamoinen tumpelo.
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
-
Pari vuotta takaperin hankki myös yhden nurin menneen ropottinavetan
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
-
Maidonhintaan pitäisi tulla muutos ylöspäin että homma alkaisi taas kannattaa. Tällä tahdilla loppuu kohta tuottajat.
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
Maidontuotannon aloituksesta ei ole tietoa, mutta jonkun aikaa on on ollut tuon niminen henkilö kyseisellä alueella protestilistalla. Kiinnitti vaan nimi huomion, mutten tiennyt onko täyskaima vai just kyseinen henkilö. Ei ole näköjään suurviljelijöilläkään helppoa. Laajentaminen laajentamisen perään hankaloittaa kannattavuuden seurantaa ja kyseisessä tapauksessa ilmeisesti nostanut vieraan pääoman määrän liian suureksi eli se kannattavuus ei ilmeisesti ole ollut kohdillaan. Muutoin olisi tulorahoituksella/kassalla pystynyt maksamaan isomman osuuden investoinneista. Onkohan mahdollisesti kovat pellon hinnat syöneet kannattavuuden? Täälläpäin tosin eräs mulliparoni oli todennut, ettei pellon hinnalla ole merkitystä. Onkohan ensi vuonna Käytännön maamiehessä Suomen suurimmat (maatalous)konkurssit-lista?
-
Maidonhintaan pitäisi tulla muutos ylöspäin että homma alkaisi taas kannattaa. Tällä tahdilla loppuu kohta tuottajat.
Ei nouse hinta eikä lopu tuottajat. Tuottajat vain vähenee yksiköt kasvaa ja tuotos nousee.
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
Maidontuotannon aloituksesta ei ole tietoa, mutta jonkun aikaa on on ollut tuon niminen henkilö kyseisellä alueella protestilistalla. Kiinnitti vaan nimi huomion, mutten tiennyt onko täyskaima vai just kyseinen henkilö. Ei ole näköjään suurviljelijöilläkään helppoa. Laajentaminen laajentamisen perään hankaloittaa kannattavuuden seurantaa ja kyseisessä tapauksessa ilmeisesti nostanut vieraan pääoman määrän liian suureksi eli se kannattavuus ei ilmeisesti ole ollut kohdillaan. Muutoin olisi tulorahoituksella/kassalla pystynyt maksamaan isomman osuuden investoinneista. Onkohan mahdollisesti kovat pellon hinnat syöneet kannattavuuden? Täälläpäin tosin eräs mulliparoni oli todennut, ettei pellon hinnalla ole merkitystä. Onkohan ensi vuonna Käytännön maamiehessä Suomen suurimmat (maatalous)konkurssit-lista?
Mullipuolella on helpompi neuvotella teurastamojen kanssa lisä hinnoista eräkokojen myötä. Se nimittäin on eri asia laitatko yhden sonnin vai 50 samaan kuormaan kerralla ja lähteekö se yksi sonni kerran vuodessa ja se 50 joka viikko.
-
Niin montakos yli 2500 mullin tilaa Suomessa on ?
-
http://www.hankkija.fi/Koneet/Puimurit/ajankohtaista/john-deerella-puidaan-liki-puolet-maailman-viljasadosta/
-
Niin montakos yli 2500 mullin tilaa Suomessa on ?
Miksi pitäisi olla yhtäkään? Pitäisi olla että vaikka 1000 mullin jälkeen ei enää sais mitään eläinpalkkioita.
-
Tuossa olisi saattanut olla selvempi ja turvallisempi valinta siirtää eläinluumuiluun koko tila,
ehkäpä neljännesmiljoonan verran heti tulopuolelle lisiä ?
Muutamat muut suuremmat lienevät käyttäneet menestyksellä toisia strategioita:
erikoiskasveja tai sitten todellakin luomua, toisaalta jokin kansainvälinen miljardifirma
olisi tietty mukava olla siinä sivussa sivutoimena tuomaan taskurahaa.
-SS-
-
Mullipuolella on helpompi neuvotella teurastamojen kanssa lisä hinnoista eräkokojen myötä. Se nimittäin on eri asia laitatko yhden sonnin vai 50 samaan kuormaan kerralla ja lähteekö se yksi sonni kerran vuodessa ja se 50 joka viikko.
Niin... Näinhän se on... Eri asia... Maitopuolella sen sijaan sillä ei ole mitään merkitystä haetaanko 200 litraa Utsjoelta vai 2000 litraa puoli kilometriä meijeristä.
-
Mullipuolella on helpompi neuvotella teurastamojen kanssa lisä hinnoista eräkokojen myötä. Se nimittäin on eri asia laitatko yhden sonnin vai 50 samaan kuormaan kerralla ja lähteekö se yksi sonni kerran vuodessa ja se 50 joka viikko.
Niin... Näinhän se on... Eri asia... Maitopuolella sen sijaan sillä ei ole mitään merkitystä haetaanko 200 litraa Utsjoelta vai 2000 litraa puoli kilometriä meijeristä.
Sen on taas päättäneet Valion osakaat että kaikki on tasa-arvoisia hinnan puolesta. Eikä samalla tavalla kuin ay:ssä että kaikki maksaa mutta liiton kassan jäsenet hyötyy!
-
Mullipuolella on helpompi neuvotella teurastamojen kanssa lisä hinnoista eräkokojen myötä. Se nimittäin on eri asia laitatko yhden sonnin vai 50 samaan kuormaan kerralla ja lähteekö se yksi sonni kerran vuodessa ja se 50 joka viikko.
Niin... Näinhän se on... Eri asia... Maitopuolella sen sijaan sillä ei ole mitään merkitystä haetaanko 200 litraa Utsjoelta vai 2000 litraa puoli kilometriä meijeristä.
Sen on taas päättäneet Valion osakaat että kaikki on tasa-arvoisia hinnan puolesta. Eikä samalla tavalla kuin ay:ssä että kaikki maksaa mutta liiton kassan jäsenet hyötyy!
Hassu juttu muuten? Että mullipuolella sitä vaan neuvotellaan ja sitä pidetään normaalina. Mutta auta armias jos joku isompi maitotila yrittää neuvotella itselleen oikeudenmukaista hintaa.Ja ehkä jopa vaihtaa sen takia meijeriä. Niin siitähän nousee hirmuinen metakka...
-
Hassu juttu muuten? Että mullipuolella sitä vaan neuvotellaan ja sitä pidetään normaalina. Mutta auta armias jos joku isompi maitotila yrittää neuvotella itselleen oikeudenmukaista hintaa.Ja ehkä jopa vaihtaa sen takia meijeriä. Niin siitähän nousee hirmuinen metakka...
Kyllähän siitä nautapuolella käytetään osuusteurastamoissa nimitystä pistehinta jos jollekkin tilalle tehdään erilainen hinnasto kuin muilla. Ykstityiselle teuratamolle myydessä sitten saa neuvotella hinnasta ihan niin kuin tykkää, samaten jos myyt yksityiselle meijarille.
-
Hassu juttu muuten? Että mullipuolella sitä vaan neuvotellaan ja sitä pidetään normaalina. Mutta auta armias jos joku isompi maitotila yrittää neuvotella itselleen oikeudenmukaista hintaa.Ja ehkä jopa vaihtaa sen takia meijeriä. Niin siitähän nousee hirmuinen metakka...
Kyllähän siitä nautapuolella käytetään osuusteurastamoissa nimitystä pistehinta jos jollekkin tilalle tehdään erilainen hinnasto kuin muilla. Ykstityiselle teuratamolle myydessä sitten saa neuvotella hinnasta ihan niin kuin tykkää, samaten jos myyt yksityiselle meijarille.
Osuusteurastamot, ketä ne on?
Osuuskunnat omistaa.
Hankintayhtiö ostaa teuraat.
Pörssiyhtiö teurastaa ja jalostaa.
Hankintayhtiöllä on hinnasto joka huomioi tuotantomäärät ja eräkoot.
Mutta kyllä neuvotella saa.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Tarkoitat varmaan niitä samoja kustannuksia jotka koskevat aivan kaikkia, mutta kertoimen ollessa riittävän suuri, et enää pystykkään paikkaamaan niitä ylimääräisellä omalla työllä tai ulkopuolisilla palkkatuloilla.
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
https://m.youtube.com/watch?v=zVlbOpu7bs4
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
https://m.youtube.com/watch?v=zVlbOpu7bs4
tämä juttu puluseni
http://yle.fi/uutiset/3-5740455
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14296.0
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
300 päätä sisältää nuorison, Urjalan miehellähän oli vajaa 200 lypsyssä.
Tämä von Fendtin lausahdus on kyllä legendaarinen: Tuntuu jotenkin näpertelyltä toi 200 lehmää, ei ole haastetta tarpeeksi ja elämä tuntuu tylsältä...
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
Maidontuotannon aloituksesta ei ole tietoa, mutta jonkun aikaa on on ollut tuon niminen henkilö kyseisellä alueella protestilistalla. Kiinnitti vaan nimi huomion, mutten tiennyt onko täyskaima vai just kyseinen henkilö. Ei ole näköjään suurviljelijöilläkään helppoa. Laajentaminen laajentamisen perään hankaloittaa kannattavuuden seurantaa ja kyseisessä tapauksessa ilmeisesti nostanut vieraan pääoman määrän liian suureksi eli se kannattavuus ei ilmeisesti ole ollut kohdillaan. Muutoin olisi tulorahoituksella/kassalla pystynyt maksamaan isomman osuuden investoinneista. Onkohan mahdollisesti kovat pellon hinnat syöneet kannattavuuden? Täälläpäin tosin eräs mulliparoni oli todennut, ettei pellon hinnalla ole merkitystä. Onkohan ensi vuonna Käytännön maamiehessä Suomen suurimmat (maatalous)konkurssit-lista?
Eikös tämä käräjöiny ulkomaisten karjanhoitajien kans täs parivuotta sitte? Ne oli pilannut karjan,ja tää jätti palkat maksamatta :-\
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
https://m.youtube.com/watch?v=zVlbOpu7bs4
tämä juttu puluseni
http://yle.fi/uutiset/3-5740455
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14296.0
Sovitaan sitten niin, jos kerta olet noin perillä asiasta
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
https://m.youtube.com/watch?v=zVlbOpu7bs4
tämä juttu puluseni
http://yle.fi/uutiset/3-5740455
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14296.0
Sovitaan sitten niin, jos kerta olet noin perillä asiasta
Dr.who on eri navetassa.
Munkin navetan elukoita tonne Urjalaan meni.
-
Tuosta navetasta keskusteltiin joskus hieman täälläkin. https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.msg132530#msg132530
Tämä oli eri tila pälkäneellä.
Kyllä toi on just se sama parsinavetta jota hollolan suurviljelijä johtaa
Ei pidä paikkaansa,300 kutturan parsinavetta mihinä sellaane?
https://m.youtube.com/watch?v=zVlbOpu7bs4
tämä juttu puluseni
http://yle.fi/uutiset/3-5740455
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=14296.0
Sovitaan sitten niin, jos kerta olet noin perillä asiasta
Dr.who on eri navetassa.
Munkin navetan elukoita tonne Urjalaan meni.
Sitä minäkin meinasin mutta tollasen vänkyrän kanssa viitti alkaa väitteleen
-
Heti kun joutuu palkkaamaan työntekijän, tilanne muuttuu dramaattisesti.
-
Heti kun joutuu palkkaamaan työntekijän, tilanne muuttuu dramaattisesti.
Viljatila kun kasvaa niin isoksi, ettei sitä oman perheen työvoimalla ehdi hoitamaan, ollaan tuhon tiellä, eri asia joku Ahlqvist, joka voi muusta työstä käskeä ukon äestämään. Eri asia sitten jossain Amerikassa, jossa mehikaanot äestää kahden euron tuntipalkalla.
-
Heti kun joutuu palkkaamaan työntekijän, tilanne muuttuu dramaattisesti.
Viljatila kun kasvaa niin isoksi, ettei sitä oman perheen työvoimalla ehdi hoitamaan, ollaan tuhon tiellä, eri asia joku Ahlqvist, joka voi muusta työstä käskeä ukon kestämään. Eri asia sitten jossain Amerikassa, jossa mehikaanot äestää kahden euron tuntipalkalla.
Ei ne vierästyöläisetkään ihan parilla taalalla lypsä tai rattia pyöritä. Työn tehokkuus on karusellissä ihan toista luokkaa kuin parin robon navetassa, jossa taas jonkun kotimaisen lehtijutun mukaan oli isäntä, emäntä ja kaksi palkattua. Ihmettelin taas, että mitä ihmettä siellä tehdään. Eläinten siirtoonkiin tarvittiin kaksi ihmistä. Elävällä eläimellä on neljä toimivaa jalkaa, joten ei siihen kahta ihmistä tarvii siirtelyyn ja jos on kuollut niin senkin voi yksin nostaa koneella.
Ahlqvistilla on koneet kuin preerialla, mutta pellot ei. Ison koneen hyöty häviää niihin luppoaikoihin, kun taitellaan leveitä koneita kasaan ja siirrtyään toiselle läntille. Ajetaan tunti ja taas siirrytään. Vanhan kansan preeriaisännät ihmettelivät, että mihin sitä powershiftiä tarvitaan, kun aamulla laitetaan vaihde päälle ja illalla otetaan se pois. Tuhat hehtaaria on ihan eri asia preerialla tai mustanmullan alueella kuin Vihdissä.
-
Kun reaalikorko palautuu tuonne 5-6 % tietämille, pätee nyrkkisääntö liikevaihto=vieraspääoma aika hyvin.
Ihmeellistä jos tällä korkotasolla ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin.
-
Mitä etua navetasta on viljatilalle ? Sinne saa menemään mallasohran, jossa on liikaa valkuaista (jos ei saa sekoitettua sitä lähistöltä ostettavaan erään laihempaa). Nurmea viljelykiertoon. Peltotyöhuippuihin kuski omasta takaa.
Jos kyse on isosta parsinavetasta 150 km päässä ja yhden robon kopista 60 km päässä, voiko saneerausohjelma pitää sisällään muuta kuin hankkiutumisen eroon molemmista navetoista ?
-
Mitä etua navetasta on viljatilalle ? Sinne saa menemään mallasohran, jossa on liikaa valkuaista (jos ei saa sekoitettua sitä lähistöltä ostettavaan erään laihempaa). Nurmea viljelykiertoon. Peltotyöhuippuihin kuski omasta takaa.
Jos kyse on isosta parsinavetasta 150 km päässä ja yhden robon kopista 60 km päässä, voiko saneerausohjelma pitää sisällään muuta kuin hankkiutumisen eroon molemmista navetoista ?
Ei mitään hyötyä. Nurmea voi pitää muutenkin viljelykierrossa viherlannoitusnurmena. Samalla säästyy isomman puimurin ja muiden koneiden hankinnalta. Myös sääriski pienenee merkittävästi mitä vähemmän on ns. viljelykasveja. Tommonen 150 lehmän parsihelvetti tarvii monta työntekijää pelkästään päivittäisiin hommiin, ei sieltä kukaan kerkeä äestämään päiväksi 160km:n päähän.. Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Tuota mietin että jos velkaa on liki 4 miljoonaa, niin jos olis edes aikomus lyhentää se 20 vuodessa niin sehän tekee silloin 200keur vuodessa. Jos henkilöverotuksella sitä maksat vielä ansiotuloveroilla, kun nettovarallisuutta tuskin on. Tuloja olis pitäny olla ehkä 400keur että 200 keur pystyy lyhentää. Onko tuota Hollolan tyyppiä näkynyt veropörssissä?
-
Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Miksi ei? Miten muut yritykset pystyvät tähän?
-
Mitä etua navetasta on viljatilalle ? Sinne saa menemään mallasohran, jossa on liikaa valkuaista (jos ei saa sekoitettua sitä lähistöltä ostettavaan erään laihempaa). Nurmea viljelykiertoon. Peltotyöhuippuihin kuski omasta takaa.
Jos kyse on isosta parsinavetasta 150 km päässä ja yhden robon kopista 60 km päässä, voiko saneerausohjelma pitää sisällään muuta kuin hankkiutumisen eroon molemmista navetoista ?
Ei mitään hyötyä. Nurmea voi pitää muutenkin viljelykierrossa viherlannoitusnurmena. Samalla säästyy isomman puimurin ja muiden koneiden hankinnalta. Myös sääriski pienenee merkittävästi mitä vähemmän on ns. viljelykasveja. Tommonen 150 lehmän parsihelvetti tarvii monta työntekijää pelkästään päivittäisiin hommiin, ei sieltä kukaan kerkeä äestämään päiväksi 160km:n päähän.. Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Tuota mietin että jos velkaa on liki 4 miljoonaa, niin jos olis edes aikomus lyhentää se 20 vuodessa niin sehän tekee silloin 200keur vuodessa. Jos henkilöverotuksella sitä maksat vielä ansiotuloveroilla, kun nettovarallisuutta tuskin on. Tuloja olis pitäny olla ehkä 400keur että 200 keur pystyy lyhentää. Onko tuota Hollolan tyyppiä näkynyt veropörssissä?
Eiköhän tuo ole ollu jo hetken Oy.
-
Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Miksi ei? Miten muut yritykset pystyvät tähän?
Grillimies voi miettiä tuota,ja kerro kun keksit 8)
-
Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Miksi ei? Miten muut yritykset pystyvät tähän?
Pitää löytää tarpeeksi asiaan sitoutuneet työntekijät. Provikkapalkalla voisi kummasti ohjailla mielenkiintoa, mutta riittääkö sekään..en tiedä, kun ei ole kokemusta.
Neuvostoliitossakaan ei aina päästy tavoitteisiin, vaikka kuinka hyvin sitä ohjailtiin ja palkittiin.
-
Mitä etua navetasta on viljatilalle ? Sinne saa menemään mallasohran, jossa on liikaa valkuaista (jos ei saa sekoitettua sitä lähistöltä ostettavaan erään laihempaa). Nurmea viljelykiertoon. Peltotyöhuippuihin kuski omasta takaa.
Jos kyse on isosta parsinavetasta 150 km päässä ja yhden robon kopista 60 km päässä, voiko saneerausohjelma pitää sisällään muuta kuin hankkiutumisen eroon molemmista navetoista ?
Ei mitään hyötyä. Nurmea voi pitää muutenkin viljelykierrossa viherlannoitusnurmena. Samalla säästyy isomman puimurin ja muiden koneiden hankinnalta. Myös sääriski pienenee merkittävästi mitä vähemmän on ns. viljelykasveja. Tommonen 150 lehmän parsihelvetti tarvii monta työntekijää pelkästään päivittäisiin hommiin, ei sieltä kukaan kerkeä äestämään päiväksi 160km:n päähän.. Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Tuota mietin että jos velkaa on liki 4 miljoonaa, niin jos olis edes aikomus lyhentää se 20 vuodessa niin sehän tekee silloin 200keur vuodessa. Jos henkilöverotuksella sitä maksat vielä ansiotuloveroilla, kun nettovarallisuutta tuskin on. Tuloja olis pitäny olla ehkä 400keur että 200 keur pystyy lyhentää. Onko tuota Hollolan tyyppiä näkynyt veropörssissä?
Eiköhän tuo ole ollu jo hetken Oy.
https://www.finder.fi/Maatalouden+palveluja/Maatila+Vuorinen+Oy/Paimela/yhteystiedot/3053554 (https://www.finder.fi/Maatalouden+palveluja/Maatila+Vuorinen+Oy/Paimela/yhteystiedot/3053554)
-
Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Miksi ei? Miten muut yritykset pystyvät tähän?
Pitää löytää tarpeeksi asiaan sitoutuneet työntekijät. Provikkapalkalla voisi kummasti ohjailla mielenkiintoa, mutta riittääkö sekään..en tiedä, kun ei ole kokemusta.
Neuvostoliitossakaan ei aina päästy tavoitteisiin, vaikka kuinka hyvin sitä ohjailtiin ja palkittiin.
Jos omistajan fokus on muualla kuin siellä navetalla, niin tarvitsee huipputyypin tilanhoitajaksi. Varsinkin kun tuotanto oli edellisen omistajan jäljiltä vaatimattomalla tasolla (1,5 milj. litraa/190 lehmää).
-
Kaava menee niin, että jos yhdellä hehtarilla tekee tappiota niin tuhannella hehtaarilla tekee 1000 kertaa enemmän ;D
Sama toimii, ihme ja kumma, myös lehmillä :-\
Ei tässä sen kummempaa mystiikkaa taida olla
-
Olisikohan myös korkeilla peltovuokrilla osuutta kassavajeeseen. Ymmärtääkseni tuo maksanut aika hulppeita vuokria maanomistajille.
-
Jälleen kerran Kartanomeijerin tuottaja vaikeuksissa.
Jos maksaa satasen hehtaarilta liikaa vuokraa se tekee 800 hehtaarilla 80.000 € vuodessa ja 800.000 kymmenessä vuodessa.
-
Jos maidontuotannolla ei pärjää pitää olla aikamoinen tumpelo.
Tuo edellinen yrittäjä käytännössä meni konkurssiin. Mies oli kova yrittämään, yötä päivää paiski töitä, navettaan ei ajoittain ehtinyt lainkaan, kun perhosniittokoneella ja noukinvaunulla kiersi kyliä urakoimassa. Ei naapureiden tarvinnut omia nurmikoneita hankkia, kun kustannus/ha oli edullinen vs. omat koneet. Jossain vaiheessa mukaan tuli sijoittaja, joka kiskoi älyttömiä korkoja, riski kun oli jo tuossa vaiheessa suuri. Viljelijä siis oli käytännössä täysin renki omalla tilallaan.
Viljaparooni sitten tuli hänen saappaisiinsa, päälimmäisenä vaikuttimena kai saada maidontuotantotilan status, jolla sitten ainakin jossain vaiheessa sai vilja-aloille huomattavasti paremmat tuet. Heikossa hapessa on ollut jo pari vuotta, maksuvaikeuksia.
-
Jos maidontuotannolla ei pärjää pitää olla aikamoinen tumpelo.
Tuo edellinen yrittäjä käytännössä meni konkurssiin. Mies oli kova yrittämään, yötä päivää paiski töitä, navettaan ei ajoittain ehtinyt lainkaan, kun perhosniittokoneella ja noukinvaunulla kiersi kyliä urakoimassa. Ei naapureiden tarvinnut omia nurmikoneita hankkia, kun kustannus/ha oli edullinen vs. omat koneet. Jossain vaiheessa mukaan tuli sijoittaja, joka kiskoi älyttömiä korkoja, riski kun oli jo tuossa vaiheessa suuri. Viljelijä siis oli käytännössä täysin renki omalla tilallaan.
Viljaparooni sitten tuli hänen saappaisiinsa, päälimmäisenä vaikuttimena kai saada maidontuotantotilan status, jolla sitten ainakin jossain vaiheessa sai vilja-aloille huomattavasti paremmat tuet. Heikossa hapessa on ollut jo pari vuotta, maksuvaikeuksia.
Eikös eläintilalla ole vain luonnonhaittakorvaus muutaman kympin isompi. Ja pitäisi sen saadakseen olla yli 300 nautaa tuommoisella alalla ?
-SS-
-
Muutenkaan lypsykarjaa ei menestyksekkäästi hoideta pelkästään ulkopuolisilla työntekijöillä..
Miksi ei? Miten muut yritykset pystyvät tähän?
Grillimies voi miettiä tuota,ja kerro kun keksit 8)
Niin, kyllä mä tiedän miten muut yritykset sen tekevät, mutta en sitä, miksei maajussi kykene samaan? Yrittäjän asenne ja osaaminen siellä takana vaikuttaa...
-
Eikös eläintilalla ole vain luonnonhaittakorvaus muutaman kympin isompi. Ja pitäisi sen saadakseen olla yli 300 nautaa tuommoisella alalla ?
En tarkkaa llehmälukua tiedä, mutta kai niitä yli kaksisataa taitaa olla, päälle nk. nuorkarja.. Vuosien mittaan tukiehdot ovat muuttuneet, mutta kyllä jossain vaiheessa kotieläintuottaja sai huomattavan edun, vaikka olisi viljellyt vehnää myyntiin, siis ei lainkaan eläinten rehuksi.
-
Eikös eläintilalla ole vain luonnonhaittakorvaus muutaman kympin isompi. Ja pitäisi sen saadakseen olla yli 300 nautaa tuommoisella alalla ?
En tarkkaa llehmälukua tiedä, mutta kai niitä yli kaksisataa taitaa olla, päälle nk. nuorkarja.. Vuosien mittaan tukiehdot ovat muuttuneet, mutta kyllä jossain vaiheessa kotieläintuottaja sai huomattavan edun, vaikka olisi viljellyt vehnää myyntiin, siis ei lainkaan eläinten rehuksi.
2015 oli vielä noin 60 euroa LHK eläintilalisä. Mutta piti olla 0,35 ey/ha. Mutta tämä "regressio" vähetää LHK:n summaa 300 ha:sta alkaen 80%:iin. Tämä vähentymä vie isoilla tiloilla käytännössä eläinkorotuksen pois muutamaa euroa lukuunottamatta.
-SS-
-
Mitä tekisitte itse, jos paketissa on omaa peltoa 400 ha, ilmeisesti vanhempi kartanonavetta 190 lypsävää riittävän kaukana emätilasta ulkolaisen työvoiman käsissä (Urjala tarkoittanee polakkeja), lähempänä 1 (?) robon robola ja pitkäaikaista velkaa vaikka 3 m€, josta osa on vähennyskelvotonta maanhankintalainaa ?
(Sitä en tiedä, ovatko nämä legopalikat edes lähelle oikeita tai mitä omistusveivauksia on jo ehditty tekemään)
-Myymällä kaikki pellot vaikka pienellä alihinnalla omistaja olisi likimain velaton.
-Myymällä puolet pelloista tilanne helpottaisi. Pääongelma taitaa olla Urjala. Tässä tulee kuva, että paronin tilanne ei välttämättä ole ihan mahdoton, koska ykköskorttia ei ilmeisesti haluta käyttää. Keskittyy Urjalaan tavoitteena alkaa hoitamaan lypsikit omin voimin tai sitten hävittää paikan vaikka tarjoushinnalla.
-myy pellot sijoittajalle ja vuokraa ne takaisin (riittävällä korolla sijoittajalle). Nykyisellä peruskorkotasolla pellon pitäisi olla kilpailukykyinen sijoituskohde.
-
Saneraukset pitäis lopettaa vallan ei muuta ku haittaa..
-
Saneraukset pitäis lopettaa vallan ei muuta ku haittaa..
Sehän se pitää pellon hinnan korkealla kin laskutaidottomat suuruudenhullut pelastetaan veronmaksajien rahoilla jatkuvasti..
-
Saneraukset pitäis lopettaa vallan ei muuta ku haittaa..
Sehän se pitää pellon hinnan korkealla kin laskutaidottomat suuruudenhullut pelastetaan veronmaksajien rahoilla jatkuvasti..
Eikö kuitenkin ihan terveiden alihankkijoiden korvaukset ja konekaupan saatavat ja pankin velanlyhennykset ja korot ole myös paikallisesti tärkeitä ?
iIenellä avustuksella alkaa raha rullata normaalisti, ja tappiot jäisivät paljon pienemmiksi alueellisesti kuin jos olisi päästetty
yritys kaatumaan, tehden saaatavat arvottomiksi.
Tai jotain.
-SS-
-
Eikös nykyään ole jotain tukikattoja? Luulisi niiden tulleen vastaan jo aikapäivin...
-
150 hehtaarista eteenpäin alkaa lfa leikkurit progressiivisesti.
En tunne alueen peltojen arvostustasoja, mutta olettaisin niiden olevan korkeat. Siks onkin vaikea ymmärtää millä laskimella saadaan hehtaarien haaliminen kannattavaksi. Isot viljelijät tuskin pystyvät edes haaveilemaan mistään 6 tonnin satotasoista jonka korkea pellon hinta vaatii.
-
Lehdessä oli kerran juttua kuinka 250ha+ tila oli vuokrannut maansa tälle Hollolan paronille. Kuulemma oli kannattavampaa lopettaa viljely ja ottaa 145 000€ vuokrina käteen ja keskittyä harrastuksiin. Nyt myynnissä jollekkin agronettilaiselle kun vuokramaksussa oli ongelmia paronin kanssa.
http://www.etuovi.com/kohde/568399?sc=LEhollola_nodistr&pos=2
1000 suurinta listalta
2009 #4 820,78 ha josta vuokrattua 495,18 ha
2011 #4 998,72 ha josta vuokrattua 680,59 ha
2013 #4 1 028,89 ha josta vuokrattua 706,63 ha
2015 #8 739,39 ha josta vuokrattuna 305,06 ha
-
Lehdessä oli kerran juttua kuinka 250ha+ tila oli vuokrannut maansa tälle Hollolan paronille. Kuulemma oli kannattavampaa lopettaa viljely ja ottaa 145 000€ vuokrina käteen ja keskittyä harrastuksiin. Nyt myynnissä jollekkin agronettilaiselle kun vuokramaksussa oli ongelmia paronin kanssa.
http://www.etuovi.com/kohde/568399?sc=LEhollola_nodistr&pos=2
1000 suurinta listalta
2009 #4 820,78 ha josta vuokrattua 495,18 ha
2011 #4 998,72 ha josta vuokrattua 680,59 ha
2013 #4 1 028,89 ha josta vuokrattua 706,63 ha
2015 #8 739,39 ha josta vuokrattuna 305,06 ha
Tilan kasvinviljelykalusto saattaa olla sellaisessa kunnossa, että
pitää lähteä täysin nollasta. Tila lienee ollut pitkään vuokrattuna.
Eli 8,4 miljoonan euron lähtöhintaan, plus yli 300000 euron varainsiirtovero,
pitänee vielä lisätä esim. suorakylvökone, ruisku, pari traktoria ja tehopuimuri.
Pääsisiköhän 10 miljoonalla alkuun.
-SS-
-
Pääsisiköhän 10 miljoonalla alkuun.
-SS-
Perustetaan agronettilaisten osakeyhtiö. 10 000 osaketta joista jokainen on 1000€ arvoinen, saadaan kasaan tuo 10 miljoonaa. Sen jälkeen jokainen on kartanon omistaja. Kaikki osakkeenomistajat saisivat sitten tehdä taksvärkkiä tilalla samassa suhteessa omistuksiinsa.
Itse voisin lähteä 1 osakkeella liikkeelle jos joku lainaa 860€
-
kas uusimmalla top 1000 listalla oli erikseen maatila vuorinen oy
#177 333,55 ha josta vuokrattuna 244,52 ha
Yhteensä 1073,48 ha
-
Lehdessä oli kerran juttua kuinka 250ha+ tila oli vuokrannut maansa tälle Hollolan paronille. Kuulemma oli kannattavampaa lopettaa viljely ja ottaa 145 000€ vuokrina käteen ja keskittyä harrastuksiin. Nyt myynnissä jollekkin agronettilaiselle kun vuokramaksussa oli ongelmia paronin kanssa.
http://www.etuovi.com/kohde/568399?sc=LEhollola_nodistr&pos=2
1000 suurinta listalta
2009 #4 820,78 ha josta vuokrattua 495,18 ha
2011 #4 998,72 ha josta vuokrattua 680,59 ha
2013 #4 1 028,89 ha josta vuokrattua 706,63 ha
2015 #8 739,39 ha josta vuokrattuna 305,06 ha
Tilan kasvinviljelykalusto saattaa olla sellaisessa kunnossa, että
pitää lähteä täysin nollasta. Tila lienee ollut pitkään vuokrattuna.
Eli 8,4 miljoonan euron lähtöhintaan, plus yli 300000 euron varainsiirtovero,
pitänee vielä lisätä esim. suorakylvökone, ruisku, pari traktoria ja tehopuimuri.
Pääsisiköhän 10 miljoonalla alkuun.
-SS-
Ja miksiköhän pitäisi peltokonekantaa uudistaa. Paljon helpommalla pääsisi, mikäli ympäristöviranomaiset eivät pistä vastaan, kun vuokraisi peltoja ulkopuoliselle samalla kun metsittäisi niitä vaikkapa runsaan parinkymmenen hehtaarin vuosivauhdilla. Myyntiesitteessä metsistä todetaan että hyvin hoidettuja ja vuotuinen kasvu tällä hetkellä noin 18 kiintoa per hehtaari. Siis noita 18 mottia kasvaa röhnöttäviä metsähehtaareja oli jo 250.... Jokainen saa itse mielessään arpoa kuin paljon tuloa tuosta tulee ja kuinka paljon vaivaa vuodessa hehtaaria kohti sen saaminen vaatii.
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
-
kas uusimmalla top 1000 listalla oli erikseen maatila vuorinen oy
#177 333,55 ha josta vuokrattuna 244,52 ha
Yhteensä 1073,48 ha
Osakeyhtiön perustaminen vaikeimmassa tilanteessa olevalle osalle tilakompleksia
lienee tarpeellista senkin vuoksi, että on henkilökohtainen varallisuus turvassa, jos
sattuu käymään pahin skenaario, eli maksuvalmius ei enää toimi, eikä ole
henkilökohtaisia käteisvaroja rahoitukseen.
-SS-
-
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
Tuo alue on aika kaukana ainakin asuntorakentamista ajatellen. Nalle maksoi wikin mukaan Joensuun kartanosta v. 2001 59 mmk. Tällä tilalla on nyt hintapyyntönä 8,4 m€. Taitaa pysyä pitkään myynnissä, kun substanssi ja hinta eroavat kovin toisistaan.
-
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
Tuo alue on aika kaukana ainakin asuntorakentamista ajatellen. Nalle maksoi wikin mukaan Joensuun kartanosta v. 2001 59 mmk. Tällä tilalla on nyt hintapyyntönä 8,4 m€. Taitaa pysyä pitkään myynnissä, kun substanssi ja hinta eroavat kovin toisistaan.
Nallela on tavallaan erikoistapaus. Myyjillä oli sen aikaisten lehtijuttujen mukaan ehtoja kauppaa tehtäessä. Yksi oli, että rakennukset on kunnostettava. Edelliset omistajat sanoivat suoraan ettei heillä ole varaa pitää kartanoa kunnossa ja he aluavat sen säilyvän. Rakennusten kunnostamiseen on varmaankin uponnut aika paljon minkä pitää näkyä myös hinnassa. Eikä kunnostetun kartanon ostaja varsinaista subtanssia osta vaan komeita puitteita ja ostaja kuuluu heihin, joilla on varaa ostaa jotain kartanon kaltaista. Ja ihan vain siksi, että he haluavat semmoisen koska esim. arvostavat näyttäviä, vanhoja rakennuksia.
-
Aloituksessa puhuttu yrityskokonaisuus on itse asiassa hölmö. Laki yrityssaneerauksesta puhuu jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämisestä. Saas nähdä, millaisen ohjelman selvittäjäksi määrätty saa kokoon.
-
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
Tuo alue on aika kaukana ainakin asuntorakentamista ajatellen. Nalle maksoi wikin mukaan Joensuun kartanosta v. 2001 59 mmk. Tällä tilalla on nyt hintapyyntönä 8,4 m€. Taitaa pysyä pitkään myynnissä, kun substanssi ja hinta eroavat kovin toisistaan.
Nii siis hehtaareille jaettuna yli 15000 €/ha, mukana metsät, jouto- ja tiemaat. Tuotantorakennnukset selvästikin ovat olleet ehkä käytössä 40 v (tai yli)sitten.
-SS-
-
Voi tosiaan ihmetellä mitä on tapahtunut ?
Vielä 2014 on jutusta päätellen toimittu omaan lukuun; http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/finncontin-ruiskutussailio-lammityksella/ .
-
Voi tosiaan ihmetellä mitä on tapahtunut ?
Vielä 2014 on jutusta päätellen toimittu omaan lukuun; http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/finncontin-ruiskutussailio-lammityksella/ .
Tavallinen eläköityminen, epäilemättä. Kartanon päärakennus on ollut eri henkilön. Tiimarin entisen omistajan, hallussa.
Tämän tilan - joka siis ei ole missään saneerauksessa - kaikki rakennukset eivät liene myyntiesitteessä,
onko ollut niin, että viljelijä on vienyt omalle tilalleen kaiken kuivattavan ? Viljelee siis muualla, Jyväskylän korkeudella.
-SS-
-
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
Tuo alue on aika kaukana ainakin asuntorakentamista ajatellen. Nalle maksoi wikin mukaan Joensuun kartanosta v. 2001 59 mmk. Tällä tilalla on nyt hintapyyntönä 8,4 m€. Taitaa pysyä pitkään myynnissä, kun substanssi ja hinta eroavat kovin toisistaan.
Nii siis hehtaareille jaettuna yli 15000 €/ha, mukana metsät, jouto- ja tiemaat. Tuotantorakennnukset selvästikin ovat olleet ehkä käytössä 40 v (tai yli)sitten.
-SS-
Kai noi 10 mökkiä vuokralaisineen jotain kuitenkin tuottaaki. Ei sillä että tuon hankinta olisi taloudellisin syin perusteltavissa.
-
Näissä ns. ammattilehtien jutuissa olisi monesti mielenkiintoisempaa se, mikä jää/jätetään jutun ulkopuolelle.
-
kas uusimmalla top 1000 listalla oli erikseen maatila vuorinen oy
#177 333,55 ha josta vuokrattuna 244,52 ha
Yhteensä 1073,48 ha
Osakeyhtiön perustaminen vaikeimmassa tilanteessa olevalle osalle tilakompleksia
lienee tarpeellista senkin vuoksi, että on henkilökohtainen varallisuus turvassa, jos
sattuu käymään pahin skenaario, eli maksuvalmius ei enää toimi, eikä ole
henkilökohtaisia käteisvaroja rahoitukseen.
-SS-
Torppa lähtee jos olet Oy:lle vastuussa, se siitä. Mikään rahoituslaitos ei anna luottoa ilman henkilökohtaista vakuutta.
-
kas uusimmalla top 1000 listalla oli erikseen maatila vuorinen oy
#177 333,55 ha josta vuokrattuna 244,52 ha
Yhteensä 1073,48 ha
Osakeyhtiön perustaminen vaikeimmassa tilanteessa olevalle osalle tilakompleksia
lienee tarpeellista senkin vuoksi, että on henkilökohtainen varallisuus turvassa, jos
sattuu käymään pahin skenaario, eli maksuvalmius ei enää toimi, eikä ole
henkilökohtaisia käteisvaroja rahoitukseen.
-SS-
Torppa lähtee jos olet Oy:lle vastuussa, se siitä. Mikään rahoituslaitos ei anna luottoa ilman henkilökohtaista vakuutta.
Miksi ei? Jos olisi sellainen tilanne että Oy:n oma varallisuus riittää vakuuksiksi.
Tiedän kyllä että tuollainen tilanne on erittäin harvinainen ja Oy:llä ei pysty vain pakenemaan velkojaan.
-
Eikös tässä nyt haeta yksityistä maatalouden harjoittajaa yrityssaneeraukseen. Samannimisestä Oy:stä ei ollut puhetta.
-
Lehdessä oli kerran juttua kuinka 250ha+ tila oli vuokrannut maansa tälle Hollolan paronille. Kuulemma oli kannattavampaa lopettaa viljely ja ottaa 145 000€ vuokrina käteen ja keskittyä harrastuksiin. Nyt myynnissä jollekkin agronettilaiselle kun vuokramaksussa oli ongelmia paronin kanssa.
http://www.etuovi.com/kohde/568399?sc=LEhollola_nodistr&pos=2
1000 suurinta listalta
2009 #4 820,78 ha josta vuokrattua 495,18 ha
2011 #4 998,72 ha josta vuokrattua 680,59 ha
2013 #4 1 028,89 ha josta vuokrattua 706,63 ha
2015 #8 739,39 ha josta vuokrattuna 305,06 ha
Tilan kasvinviljelykalusto saattaa olla sellaisessa kunnossa, että
pitää lähteä täysin nollasta. Tila lienee ollut pitkään vuokrattuna.
Eli 8,4 miljoonan euron lähtöhintaan, plus yli 300000 euron varainsiirtovero,
pitänee vielä lisätä esim. suorakylvökone, ruisku, pari traktoria ja tehopuimuri.
Pääsisiköhän 10 miljoonalla alkuun.
-SS-
Ja miksiköhän pitäisi peltokonekantaa uudistaa. Paljon helpommalla pääsisi, mikäli ympäristöviranomaiset eivät pistä vastaan, kun vuokraisi peltoja ulkopuoliselle samalla kun metsittäisi niitä vaikkapa runsaan parinkymmenen hehtaarin vuosivauhdilla. Myyntiesitteessä metsistä todetaan että hyvin hoidettuja ja vuotuinen kasvu tällä hetkellä noin 18 kiintoa per hehtaari. Siis noita 18 mottia kasvaa röhnöttäviä metsähehtaareja oli jo 250.... Jokainen saa itse mielessään arpoa kuin paljon tuloa tuosta tulee ja kuinka paljon vaivaa vuodessa hehtaaria kohti sen saaminen vaatii.
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
Metsittäminen ei mielestäni ole kovin fiksu vaihtoehto. Kustannuksia ja työtä ja huonolaatuista puuta eikä 20 vuoden kuluttua metsityksestä saa edes metsityskustannuksia pois ainakaan jos osaa laskea korkoa korolle. http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
Lisäksi myyntiesitteiden "18 mottia hehtaarille" vuosikasvuihin voi metsätalouteen käytännössä perehtynyt suhtautua tietyllä varauksella. Tietyssä vaiheessa puu kyllä kasvaa nopeasti mutta jos ko. alueelta hakataan vuosittain "kasvun verran" pois eli 4500 m3/vuosi niin epäilyttää että olisikohan alkuperäinen puumäärä hiukan pienentynyt vaikka 20 vuodessa kun metsästä on hakattu 90 000 kiintomottia puuta? ;)
" Lajistossa on runsaasti sekapuuna lehtikuusta, tervaleppää, visakoivua, tammea ja erittäin nopeakasvuista hybridihaapaa."
-
Haavan myynnistä ei saa kuin kokemuksen
-
Lehdessä oli kerran juttua kuinka 250ha+ tila oli vuokrannut maansa tälle Hollolan paronille. Kuulemma oli kannattavampaa lopettaa viljely ja ottaa 145 000€ vuokrina käteen ja keskittyä harrastuksiin. Nyt myynnissä jollekkin agronettilaiselle kun vuokramaksussa oli ongelmia paronin kanssa.
http://www.etuovi.com/kohde/568399?sc=LEhollola_nodistr&pos=2
1000 suurinta listalta
2009 #4 820,78 ha josta vuokrattua 495,18 ha
2011 #4 998,72 ha josta vuokrattua 680,59 ha
2013 #4 1 028,89 ha josta vuokrattua 706,63 ha
2015 #8 739,39 ha josta vuokrattuna 305,06 ha
Tilan kasvinviljelykalusto saattaa olla sellaisessa kunnossa, että
pitää lähteä täysin nollasta. Tila lienee ollut pitkään vuokrattuna.
Eli 8,4 miljoonan euron lähtöhintaan, plus yli 300000 euron varainsiirtovero,
pitänee vielä lisätä esim. suorakylvökone, ruisku, pari traktoria ja tehopuimuri.
Pääsisiköhän 10 miljoonalla alkuun.
-SS-
Ja miksiköhän pitäisi peltokonekantaa uudistaa. Paljon helpommalla pääsisi, mikäli ympäristöviranomaiset eivät pistä vastaan, kun vuokraisi peltoja ulkopuoliselle samalla kun metsittäisi niitä vaikkapa runsaan parinkymmenen hehtaarin vuosivauhdilla. Myyntiesitteessä metsistä todetaan että hyvin hoidettuja ja vuotuinen kasvu tällä hetkellä noin 18 kiintoa per hehtaari. Siis noita 18 mottia kasvaa röhnöttäviä metsähehtaareja oli jo 250.... Jokainen saa itse mielessään arpoa kuin paljon tuloa tuosta tulee ja kuinka paljon vaivaa vuodessa hehtaaria kohti sen saaminen vaatii.
Tietysti voisi myös Hollolan kunnan tai kaupungin, vai onko se nykyään Lahtea??, virkahenkilöiden kanssa sopia puolin ja toisin järkevän sekä kannattavan kaavan pelloille ja ranta-alueille.
Metsittäminen ei mielestäni ole kovin fiksu vaihtoehto. Kustannuksia ja työtä ja huonolaatuista puuta eikä 20 vuoden kuluttua metsityksestä saa edes metsityskustannuksia pois ainakaan jos osaa laskea korkoa korolle. http://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
Lisäksi myyntiesitteiden "18 mottia hehtaarille" vuosikasvuihin voi metsätalouteen käytännössä perehtynyt suhtautua tietyllä varauksella. Tietyssä vaiheessa puu kyllä kasvaa nopeasti mutta jos ko. alueelta hakataan vuosittain "kasvun verran" pois eli 4500 m3/vuosi niin epäilyttää että olisikohan alkuperäinen puumäärä hiukan pienentynyt vaikka 20 vuodessa kun metsästä on hakattu 90 000 kiintomottia puuta? ;)
" Lajistossa on runsaasti sekapuuna lehtikuusta, tervaleppää, visakoivua, tammea ja erittäin nopeakasvuista hybridihaapaa."
Yllämainitusta tulee mielikuva hoitamattomista hakkuu aukoista
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että joku maksaa vuokraa 600-700 € hehtaarilta ja jättää sadon korjaamatta, kun ei ehdi. Tai että jättää pellosta ostotarjouksen, jossa lukee, että maksan 20 % enemmän kuin toiseksi korkeimman tarjouksen jättänyt.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että joku maksaa vuokraa 600-700 € hehtaarilta ja jättää sadon korjaamatta, kun ei ehdi. Tai että jättää pellosta ostotarjouksen, jossa lukee, että maksan 20 % enemmän kuin toiseksi korkeimman tarjouksen jättänyt.
HYI!!
Ei noin saa asiaa ilmaista.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että joku maksaa vuokraa 600-700 € hehtaarilta ja jättää sadon korjaamatta, kun ei ehdi. Tai että jättää pellosta ostotarjouksen, jossa lukee, että maksan 20 % enemmän kuin toiseksi korkeimman tarjouksen jättänyt.
HYI!!
Ei noin saa asiaa ilmaista.
Ei varmaankaan saa, mutta saako sen kertoa, että joskus puimatta on jäänyt myös sen takia, että puimuri on rikki ja huoltomies luvannut tulla vasta, kun edellinen huoltolasku on maksettu.
En oikein ymmärrä, miksi tällaisia velkasaneerataan. Pellot myyntiin ja kalusto myös siltä osin kuin on omaa. Vuokrasopimukset purkautuvat force majeur -esteen vuoksi ja kas, markkinoille on tullut yli 1000 ha peltoa samaan aikaan, kun kahden maakunnan pahin hintahäirikkö on poistunut nostamasta kaikkien kustannuksia.
Toki siinä voi pankki vähän kärsiä ja joku keskusliikekin, mutta ensi kerralla voi sitten olla viisaampi ja olla lähtemättä kaikkein hulluimpii hankkeisiin mukaan. Se on kuitenkin pitkällä tähtaimellä kaikkien etu. Valtaosa yksityisyrittäjistä ei ole muutenkaan enää viime aikoina myynyt kuin käteisellä.
Pankki tuota velkasaneerausta varmaan tietysti edistää. Niinhän se on, että jos sinulla on 3 000 € lainaa, siitä selviäminen on sinun ongelmasi. Jos lainaa on 3 000 000 €, se on pankin ongelma.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että joku maksaa vuokraa 600-700 € hehtaarilta ja jättää sadon korjaamatta, kun ei ehdi. Tai että jättää pellosta ostotarjouksen, jossa lukee, että maksan 20 % enemmän kuin toiseksi korkeimman tarjouksen jättänyt.
HYI!!
Ei noin saa asiaa ilmaista.
Ei varmaankaan saa, mutta saako sen kertoa, että joskus puimatta on jäänyt myös sen takia, että puimuri on rikki ja huoltomies luvannut tulla vasta, kun edellinen huoltolasku on maksettu.
En oikein ymmärrä, miksi tällaisia velkasaneerataan. Pellot myyntiin ja kalusto myös siltä osin kuin on omaa. Vuokrasopimukset purkautuvat force majeur -esteen vuoksi ja kas, markkinoille on tullut yli 1000 ha peltoa samaan aikaan, kun kahden maakunnan pahin hintahäirikkö on poistunut nostamasta kaikkien kustannuksia.
Toki siinä voi pankki vähän kärsiä ja joku keskusliikekin, mutta ensi kerralla voi sitten olla viisaampi ja olla lähtemättä kaikkein hulluimpii hankkeisiin mukaan. Se on kuitenkin pitkällä tähtaimellä kaikkien etu. Valtaosa yksityisyrittäjistä ei ole muutenkaan enää viime aikoina myynyt kuin käteisellä.
Pankki tuota velkasaneerausta varmaan tietysti edistää. Niinhän se on, että jos sinulla on 3 000 € lainaa, siitä selviäminen on sinun ongelmasi. Jos lainaa on 3 000 000 €, se on pankin ongelma.
Nonni, nyt sait valtakunnan k yrpäviitan.
Ei totuuksia saa kertoa, pitää luoda mielikuvia kuten luomussa.
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
Maidontuotannon aloituksesta ei ole tietoa, mutta jonkun aikaa on on ollut tuon niminen henkilö kyseisellä alueella protestilistalla. Kiinnitti vaan nimi huomion, mutten tiennyt onko täyskaima vai just kyseinen henkilö. Ei ole näköjään suurviljelijöilläkään helppoa. Laajentaminen laajentamisen perään hankaloittaa kannattavuuden seurantaa ja kyseisessä tapauksessa ilmeisesti nostanut vieraan pääoman määrän liian suureksi eli se kannattavuus ei ilmeisesti ole ollut kohdillaan. Muutoin olisi tulorahoituksella/kassalla pystynyt maksamaan isomman osuuden investoinneista. Onkohan mahdollisesti kovat pellon hinnat syöneet kannattavuuden? Täälläpäin tosin eräs mulliparoni oli todennut, ettei pellon hinnalla ole merkitystä. Onkohan ensi vuonna Käytännön maamiehessä Suomen suurimmat (maatalous)konkurssit-lista?
Eikös tämä käräjöiny ulkomaisten karjanhoitajien kans täs parivuotta sitte? Ne oli pilannut karjan,ja tää jätti palkat maksamatta :-\
Kenenköhän kanssa M.V. ei olisi käräjöinyt? Siis sellaisen, jonka kanssa on vaihdettu rahaa johonkin toiseen hyödykkeeseen.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että joku maksaa vuokraa 600-700 € hehtaarilta ja jättää sadon korjaamatta, kun ei ehdi. Tai että jättää pellosta ostotarjouksen, jossa lukee, että maksan 20 % enemmän kuin toiseksi korkeimman tarjouksen jättänyt.
HYI!!
Ei noin saa asiaa ilmaista.
Ei varmaankaan saa, mutta saako sen kertoa, että joskus puimatta on jäänyt myös sen takia, että puimuri on rikki ja huoltomies luvannut tulla vasta, kun edellinen huoltolasku on maksettu.
En oikein ymmärrä, miksi tällaisia velkasaneerataan. Pellot myyntiin ja kalusto myös siltä osin kuin on omaa. Vuokrasopimukset purkautuvat force majeur -esteen vuoksi ja kas, markkinoille on tullut yli 1000 ha peltoa samaan aikaan, kun kahden maakunnan pahin hintahäirikkö on poistunut nostamasta kaikkien kustannuksia.
Toki siinä voi pankki vähän kärsiä ja joku keskusliikekin, mutta ensi kerralla voi sitten olla viisaampi ja olla lähtemättä kaikkein hulluimpii hankkeisiin mukaan. Se on kuitenkin pitkällä tähtaimellä kaikkien etu. Valtaosa yksityisyrittäjistä ei ole muutenkaan enää viime aikoina myynyt kuin käteisellä.
Pankki tuota velkasaneerausta varmaan tietysti edistää. Niinhän se on, että jos sinulla on 3 000 € lainaa, siitä selviäminen on sinun ongelmasi. Jos lainaa on 3 000 000 €, se on pankin ongelma.
Nonni, nyt sait valtakunnan k yrpäviitan.
Kestän tämän kuin henkilö.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että joku maksaa vuokraa 600-700 € hehtaarilta ja jättää sadon korjaamatta, kun ei ehdi. Tai että jättää pellosta ostotarjouksen, jossa lukee, että maksan 20 % enemmän kuin toiseksi korkeimman tarjouksen jättänyt.
HYI!!
Ei noin saa asiaa ilmaista.
Ei varmaankaan saa, mutta saako sen kertoa, että joskus puimatta on jäänyt myös sen takia, että puimuri on rikki ja huoltomies luvannut tulla vasta, kun edellinen huoltolasku on maksettu.
En oikein ymmärrä, miksi tällaisia velkasaneerataan. Pellot myyntiin ja kalusto myös siltä osin kuin on omaa. Vuokrasopimukset purkautuvat force majeur -esteen vuoksi ja kas, markkinoille on tullut yli 1000 ha peltoa samaan aikaan, kun kahden maakunnan pahin hintahäirikkö on poistunut nostamasta kaikkien kustannuksia.
Toki siinä voi pankki vähän kärsiä ja joku keskusliikekin, mutta ensi kerralla voi sitten olla viisaampi ja olla lähtemättä kaikkein hulluimpii hankkeisiin mukaan. Se on kuitenkin pitkällä tähtaimellä kaikkien etu. Valtaosa yksityisyrittäjistä ei ole muutenkaan enää viime aikoina myynyt kuin käteisellä.
Pankki tuota velkasaneerausta varmaan tietysti edistää. Niinhän se on, että jos sinulla on 3 000 € lainaa, siitä selviäminen on sinun ongelmasi. Jos lainaa on 3 000 000 €, se on pankin ongelma.
Nonni, nyt sait valtakunnan k yrpäviitan.
Kestän tämän kuin henkilö.
Oikein, niin kestän minäkin, toisin kuin nimimerkit......
Kirjoittajalla on vastuu.
-
Osui silmään artikkeli viljaparonin lehmäharrastuksesta. Tietääkö kukaan, milloin mainittu maidontuotanto on tullut kuvaan mukaan ? http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ess-hollolalainen-suurtila-hakeutui-yrityssaneeraukseen-1.178166
Maidontuotannon aloituksesta ei ole tietoa, mutta jonkun aikaa on on ollut tuon niminen henkilö kyseisellä alueella protestilistalla. Kiinnitti vaan nimi huomion, mutten tiennyt onko täyskaima vai just kyseinen henkilö. Ei ole näköjään suurviljelijöilläkään helppoa. Laajentaminen laajentamisen perään hankaloittaa kannattavuuden seurantaa ja kyseisessä tapauksessa ilmeisesti nostanut vieraan pääoman määrän liian suureksi eli se kannattavuus ei ilmeisesti ole ollut kohdillaan. Muutoin olisi tulorahoituksella/kassalla pystynyt maksamaan isomman osuuden investoinneista. Onkohan mahdollisesti kovat pellon hinnat syöneet kannattavuuden? Täälläpäin tosin eräs mulliparoni oli todennut, ettei pellon hinnalla ole merkitystä. Onkohan ensi vuonna Käytännön maamiehessä Suomen suurimmat (maatalous)konkurssit-lista?
Eikös tämä käräjöiny ulkomaisten karjanhoitajien kans täs parivuotta sitte? Ne oli pilannut karjan,ja tää jätti palkat maksamatta :-\
Kenenköhän kanssa M.V. ei olisi käräjöinyt? Siis sellaisen, jonka kanssa on vaihdettu rahaa johonkin toiseen hyödykkeeseen.
Joskus sen kans jostain takunnu,ja kyllä se aika venkoilija oli :o
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Taitaa ne Päijät-Hämeen pellot olla pieniä epämääräisiä tilkkuja siellä täällä, joten vaikeeta on saada tuhatta hehtaaria kasaan edes yhdestä maakunnasta, saati pitäjästä.
-
Jostain luin äskettäin että maatilan vakuusarvoja meinataan nostaa, jos nää saneerattavat pantaisiin konkkaan niin vakuusarvot alenisivat tästä nykyisestäkin.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Taitaa ne Päijät-Hämeen pellot olla pieniä epämääräisiä tilkkuja siellä täällä, joten vaikeeta on saada tuhatta hehtaaria kasaan edes yhdestä maakunnasta, saati pitäjästä.
Taitaa se tuhat hehtaaria tulla kasaan yhdestä kunnon peltoaukeasta. Ainakin akselilla 1-tie, 2-tie, 9-tie, 10-tie, 41-tie? Siis 2-tien länsipuolella.
-
Lueskelin vanhaa Challenger-lehteä ja juttua britti-kaverista, joka lähti viljelemään etelä-venäjälle. Suurin lohko oli 2000 ha. Oli kuulemma hiukan epäkäytännöllinen, joten tekivät teitä jakaakseen lohkoa pienemmiksi paloiksi. Jos omilla auroilla kyntäisi tuota, niin parin hehtaarin tuntisaavutuksella menisi puolitoista kuukautta yhteen putkeen siis 24/7. Välillä joutuisi vaihtamaan moottoriöljyt ja ekan lohkon jälkeen peräöljyt ennen seuraavaa lohkoa. Aika kohtuullista. "Haastajakin" hiiviskeli 24/7 kultivaattori perässään muokkausaikaan.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Taitaa ne Päijät-Hämeen pellot olla pieniä epämääräisiä tilkkuja siellä täällä, joten vaikeeta on saada tuhatta hehtaaria kasaan edes yhdestä maakunnasta, saati pitäjästä.
Taitaa se tuhat hehtaaria tulla kasaan yhdestä kunnon peltoaukeasta. Ainakin akselilla 1-tie, 2-tie, 9-tie, 10-tie, 41-tie? Siis 2-tien länsipuolella.
Siis minä tarkoitin otsikossa mainittua Hollolaa, joka lienee Päijät-Hämettä. Ei taida olla niillä mainitsemillasi seuduilla ja vaikka olisikin, niin on hyvin epätodennäköistä, että yksi viljelijä saisi koko aukean haltuunsa, vaan ostettavat/vuokrattavat pellot on etsittävä sieltä missä niitä on tarjolla.
Muistelisin lukeneeni joskus tästä puheena olevasta Hollolan tilasta, että vuokrapellot ovat useamman Päijät-Hämäläisen kunnan alueella.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Taitaa ne Päijät-Hämeen pellot olla pieniä epämääräisiä tilkkuja siellä täällä, joten vaikeeta on saada tuhatta hehtaaria kasaan edes yhdestä maakunnasta, saati pitäjästä.
Taitaa se tuhat hehtaaria tulla kasaan yhdestä kunnon peltoaukeasta. Ainakin akselilla 1-tie, 2-tie, 9-tie, 10-tie, 41-tie? Siis 2-tien länsipuolella.
Siis minä tarkoitin otsikossa mainittua Hollolaa, joka lienee Päijät-Hämettä. Ei taida olla niillä mainitsemillasi seuduilla ja vaikka olisikin, niin on hyvin epätodennäköistä, että yksi viljelijä saisi koko aukean haltuunsa, vaan ostettavat/vuokrattavat pellot on etsittävä sieltä missä niitä on tarjolla.
Muistelisin lukeneeni joskus tästä puheena olevasta Hollolan tilasta, että vuokrapellot ovat useamman Päijät-Hämäläisen kunnan alueella.
Eikä vain päijäthämäläisen... Asikkalasta Urjalaan.
-
Urjalan kunta vuokrasi peltonsa M.V: lle päälle viidensadan vuokralla. Yksi kesä meni ja rahat jäi saamatta, sopimus raukesi. Sitten ne siirtyivät toiselle viljelijälle parisataa halvemmalla eli hänen kyllä kannatti hävitä tarjouskilpailu, säästää nyt neljätonnia vuodessa.
-
Voi tosiaan ihmetellä mitä on tapahtunut ?
Vielä 2014 on jutusta päätellen toimittu omaan lukuun; http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/finncontin-ruiskutussailio-lammityksella/ .
Asian vierestä. Mitä ihmeen pönttöjä ihmiset ovat nykyään, koska hommaavat sähköllä lämpiäviä pönttöjä?
Maajussit säästäisivät rahaa, jos tekisivät edes jotain itse.
-
Tuo Hollolan tapaus vaan osoittaa että käytännössä tuo suuruuden ekonomia ei vaan aina toimi. Tulee mukaan sellaisia kustannuksia, joita ei teoriaherrojen laskelmissa oteta huomioon.
Taitaa ne Päijät-Hämeen pellot olla pieniä epämääräisiä tilkkuja siellä täällä, joten vaikeeta on saada tuhatta hehtaaria kasaan edes yhdestä maakunnasta, saati pitäjästä.
Taitaa se tuhat hehtaaria tulla kasaan yhdestä kunnon peltoaukeasta. Ainakin akselilla 1-tie, 2-tie, 9-tie, 10-tie, 41-tie? Siis 2-tien länsipuolella.
Siis minä tarkoitin otsikossa mainittua Hollolaa, joka lienee Päijät-Hämettä. Ei taida olla niillä mainitsemillasi seuduilla ja vaikka olisikin, niin on hyvin epätodennäköistä, että yksi viljelijä saisi koko aukean haltuunsa, vaan ostettavat/vuokrattavat pellot on etsittävä sieltä missä niitä on tarjolla.
Muistelisin lukeneeni joskus tästä puheena olevasta Hollolan tilasta, että vuokrapellot ovat useamman Päijät-Hämäläisen kunnan alueella.
Eikä vain päijäthämäläisen... Asikkalasta Urjalaan.
Urjala ei tainnut olla vielä kuvioissa silloin kun sen artikkelin luin. Olisiko ollut silloin n. 700 ha Hollolan ja naapurikuntien alueilla?
-
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
487 pikkukreikkaa ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen. Lainasumma keskimäärin
84000 €
Saa tuolla 150 ha vuokratuksi ensi kesäksi, ihan hyvälläkin vuokralla.
-SS-
-
>ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen
Kuset housuissa vaihdettiin paskoihin.
Mitään kriisejä ei ole ollut kuin itseaiheutettuja
-
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
487 pikkukreikkaa ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen. Lainasumma keskimäärin
84000 €
Saa tuolla 150 ha vuokratuksi ensi kesäksi, ihan hyvälläkin vuokralla.
-SS-
Kahdessa vuodessa huippuhinnoista on sulanut 5000-6000e/ha.
2015 mentiin 15000-18000e hinnoissa palasista riippumatta. Nyt ollaan maltillisessa 10000-12000e haitarissa. Onhan siinä johtokunta ihmeissään kun huippuhetkinä kelpas savi 10000e vakuudeksi ja omasta pussista loput. Nyt pelätään pahinta että hinnat valahtaa 2000-luvun puolivälin 6000-9000e. Nää demari-jukat mersuissaan joutuu ottamaan isommalla suuttimella ventolinea....
Että ihan ymmärrettävää nuo laskutaidottumuuspaketit.
-
>ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen
Kuset housuissa vaihdettiin paskoihin.
Mitään kriisejä ei ole ollut kuin itseaiheutettuja
Ei j..malauta...
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
"Takausta voidaan myöntää lainalle, jota käytetään esimerkiksi kalliiden eläinluottojen tai maatalouskoneiden osamaksuerien maksamiseen."
-
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
487 pikkukreikkaa ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen. Lainasumma keskimäärin
84000 €
Saa tuolla 150 ha vuokratuksi ensi kesäksi, ihan hyvälläkin vuokralla.
-SS-
Kahdessa vuodessa huippuhinnoista on sulanut 5000-6000e/ha.
2015 mentiin 15000-18000e hinnoissa palasista riippumatta. Nyt ollaan maltillisessa 10000-12000e haitarissa. Onhan siinä johtokunta ihmeissään kun huippuhetkinä kelpas savi 10000e vakuudeksi ja omasta pussista loput. Nyt pelätään pahinta että hinnat valahtaa 2000-luvun puolivälin 6000-9000e. Nää demari-jukat mersuissaan joutuu ottamaan isommalla suuttimella ventolinea....
Että ihan ymmärrettävää nuo laskutaidottumuuspaketit.
Vieläkin löytyy alueita joissa maksetaan 20k€/ha, ei ole kriisistä tietoa.
-
>ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen
Kuset housuissa vaihdettiin paskoihin.
Mitään kriisejä ei ole ollut kuin itseaiheutettuja
Ei j..malauta...
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
"Takausta voidaan myöntää lainalle, jota käytetään esimerkiksi kalliiden eläinluottojen tai maatalouskoneiden osamaksuerien maksamiseen."
Niinpä..pelastetaan jokunen luottoyhtiön saatava.
-
>ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen
Kuset housuissa vaihdettiin paskoihin.
Mitään kriisejä ei ole ollut kuin itseaiheutettuja
Ei j..malauta...
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
"Takausta voidaan myöntää lainalle, jota käytetään esimerkiksi kalliiden eläinluottojen tai maatalouskoneiden osamaksuerien maksamiseen."
Niinpä..pelastetaan jokunen luottoyhtiön saatava.
Eiköhän ne luottoyhtiöt saisi omansa pois kun tilat ajettaisiin konkurssiin kuten muiden yritysten kyseessä ollen tehtäisiinkin. Maatiloja vain ei haluta konkurssimenettelyyn päästää. Siitä on kysymys. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta luottoyhtiöt saisivat omansa pois.
-
Maitotilat voisi ajaa konkurssiin.
Jaa miksikö.
Ihan vaan huvin vuoksi. Oppisivat olemaan.
Näkisivät mikä on oikea kriisi. Helvetin tomppelit. Ootte aika tyhmiä tissinkoittajat.
-
Eiköhän ne luottoyhtiöt saisi omansa pois kun tilat ajettaisiin konkurssiin kuten muiden yritysten kyseessä ollen tehtäisiinkin. Maatiloja vain ei haluta konkurssimenettelyyn päästää. Siitä on kysymys. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta luottoyhtiöt saisivat omansa pois.
[/quote]
Uskaltaisin olla hiukan eri mieltä. jos tuollaiset tukemiset lopetettaisiin niin pellonkin hinta asettuisi lähemmäs tuottoarvoa, ja useinhan nytkin rakennukset menevät melko edulliseen hintaan..
-
Uskaltaisin olla hiukan eri mieltä. jos tuollaiset tukemiset lopetettaisiin niin pellonkin hinta asettuisi lähemmäs tuottoarvoa, ja useinhan nytkin rakennukset menevät melko edulliseen hintaan..
Täähän se syy on.
Pelto on kuitenkin se perusvakuus josta pankki saa rahansa konkan iskiessä. Jos peltoa tulee paljon konkurssimyyntiin = arvo romahtaa = vakuudet romahtaa.
Mut kriisitukea ei saa jos on peltolainaa. Noihin kone ja rakennuslainoihin kyllä saa...
Monella kriisitilalla olis kyllä miettimisen paikka, että pitäiskö se uus traktori vaikka antaa sille rahoituslaitoksella ja tyytyä vähän vanhempaan valtraan jos on oikeesti vaikeeta.
-
>ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen
Kuset housuissa vaihdettiin paskoihin.
Mitään kriisejä ei ole ollut kuin itseaiheutettuja
Ei j..malauta...
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
"Takausta voidaan myöntää lainalle, jota käytetään esimerkiksi kalliiden eläinluottojen tai maatalouskoneiden osamaksuerien maksamiseen."
Se on kato biotalous hallituksen kärkihankkeita, maatalous kuuluu biotalouteen. Se tarkoittaa sitä, että rahaa tuupataan nyt sektorille minkä keretään. Järkevää tai ei, näin tehdään.
-
>ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen
Kuset housuissa vaihdettiin paskoihin.
Mitään kriisejä ei ole ollut kuin itseaiheutettuja
Ei j..malauta...
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
"Takausta voidaan myöntää lainalle, jota käytetään esimerkiksi kalliiden eläinluottojen tai maatalouskoneiden osamaksuerien maksamiseen."
"Takauksiin varattu 160 miljoonan euron määräraha riittää ja takaukset voidaan myöntää täysimääräisinä." Kallista se on lainan takaaminen nykyään..... taas harkinnan varainen tuki, jossa tuen hakemisesta on rajattu ulos iso joukko maatiloja ja hakijan pitää osoittaa olevansa sen tuen tarpeessa. Huono kannattavuus tai alhaiset hinnat eivät enää yksin riitä.
.....jutusta jää jotenkin sama fiilis kun lapsille antaa rahaa ja ohjetta linnanmäkireissulle... älä osta turhia ja tuo sitten loput rahat takaisin
-
Sen tuosta huomaa, että maassa on enää noin 500 sellaista erittäin kuluintensiivistä tehotilaa,
jotka voivat saada vakauttamiseen apua. Vielä 1980-luvulla, ja osin 1970-luvuillakin,
nuo maatalouden vakauttamislainat hajaantuivat 2000-2500:lle tulevalle eturivin tilalle.
Maatalouden keskittyminen näkyy.
-SS-
-
Jotkut ryökäleet kehtaavat laajentaa ilman valtionapua. Ilmeisesti ei ole painetta eturiviin.
-
Sen tuosta huomaa, että maassa on enää noin 500 sellaista erittäin kuluintensiivistä tehotilaa,
jotka voivat saada vakauttamiseen apua. Vielä 1980-luvulla, ja osin 1970-luvuillakin,
nuo maatalouden vakauttamislainat hajaantuivat 2000-2500:lle tulevalle eturivin tilalle.
Maatalouden keskittyminen näkyy.
-SS-
jos keskittymistä ja rakennemuutoksen vauhdittamista halutaan, onko näiden tilojen valikoituminen ja mahdollisuudet kehittyä parhaat? Joku toinen joutuu tukilainan korvaamaan metsien tai osakkeiden myymisellä. Tuilla pitäisi yleisesti olla vaikutus elinkeinon kannattavuuteen, nyt tämä raha ohjautuu pois maataloustuotannosta, kohdekin oli siinä sanottu, eläinluotot ja konekauppojen osamaksut.
Kulkuri poikkesi taloon sadetta pitämään. Talon isäntä hääri tuvassa ja siirteli ämpäreitä, kattiloita ja pesuvateja lattialla, aina siihen mihin vesi tippui, välillä juoksi tyhjentämässä. Tovin hommaa katsottuaan kulkuri kysyi, että eikö katto kannattaisi korjata? Siihen isäntä vastasi tuohtuneena, ettei hänellä ole aikaa, hyvä että ehtii nämä astiat hoitelemaan ja poudalla katosta ei tule vettä.
-
Vähän muunnettuna tanskalaisesta sikafarmarien vertailusta, tähän
kriisilainoitukseen oikeutetut valittiin sillä tavalla, että rahoitusta
saivat ne tilalliset, jotka joutuvat pesemään mersunsa itse.
Kyllähän tiloja laajennetaan ns. omallakin rahalla. EU:n tulo
rapautti maanhankintalain liikemies-vihamielisyyden, ja isoja tiloja siirtyi
mm. tunnetun pankkiirin ja Suomen menestyneimmän teollisuuskonsernin
omistajaklaanin hallintaan. Myös autokauppakeisarit lähtivät
ostoksille heti EU:n liittymisen yhteydessä. Myös suklaalla
ratsastavat ovat korkeilla sijoituksilla. Ja kirves-saksisuvut.
Tämä epätavallinen raharuiske jossakin vaiheessa mahtitilojen elon
jatkumoa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi eräs Salossa
kasvanut ja eheytynyt kartanokoivukuja siirtyi eräälle pokeriammattilaiselle lahjoituksena,
oltuaan pankkiiri-isän omistuksessa 15 vuotta. Luulisi pärjäävän tulevaisuudessa
itsellään, kun kalliit remontitkin on jo tehty. Mutta pokeripöydissä lienee suurempiakin
tiloja hävitty ...?
Pankkiiriala on erittäin hyvä näköalapaikka kiinteistöjen hankintaan, pikku-uutinen
rahamaailman lehdissä voi kertoa jonkin kartanon saavan kohta uuden
isännän, joka on tottunut pitämään kravattia töissä:
https://www.fnlondon.com/articles/ubs-nordic-head-eero-ehrnrooth-departs-20160817
11.12.2016 oli kartanokauppa salonsanomissa. Pitihän se kultainenkädenpuristus johonkin
hukata.
Tai jotain.
-SS-
-
Sen tuosta huomaa, että maassa on enää noin 500 sellaista erittäin kuluintensiivistä tehotilaa,
jotka voivat saada vakauttamiseen apua. Vielä 1980-luvulla, ja osin 1970-luvuillakin,
nuo maatalouden vakauttamislainat hajaantuivat 2000-2500:lle tulevalle eturivin tilalle.
Maatalouden keskittyminen näkyy.
-SS-
jos keskittymistä ja rakennemuutoksen vauhdittamista halutaan, onko näiden tilojen valikoituminen ja mahdollisuudet kehittyä parhaat? Joku toinen joutuu tukilainan korvaamaan metsien tai osakkeiden myymisellä. Tuilla pitäisi yleisesti olla vaikutus elinkeinon kannattavuuteen, nyt tämä raha ohjautuu pois maataloustuotannosta, kohdekin oli siinä sanottu, eläinluotot ja konekauppojen osamaksut.
Kulkuri poikkesi taloon sadetta pitämään. Talon isäntä hääri tuvassa ja siirteli ämpäreitä, kattiloita ja pesuvateja lattialla, aina siihen mihin vesi tippui, välillä juoksi tyhjentämässä. Tovin hommaa katsottuaan kulkuri kysyi, että eikö katto kannattaisi korjata? Siihen isäntä vastasi tuohtuneena, ettei hänellä ole aikaa, hyvä että ehtii nämä astiat hoitelemaan ja poudalla katosta ei tule vettä.
Kyllä riskitkin ovat isolla kasvavalla tilalla suuremmat. Homma on yksinkertaisesti niin, että jo vahvasti luototettua ja ehkä investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli, koska konkurssissa saattaa hävitä suuria vakuusarvoja ja myös suurta liikearvoa, ja myös työpaikkoja peruuttamattomasti. Samaan lopputulokseen päästäisiin keskittämällä maataloustuet vain jonkin omavastuun ylittävälle maa-alalle ja karjakoolle. Tästä on ollut vaihtelevasti pieniä puheenvuoroja siellä täällä.
Oletus on ollut, että pudotuspeli alkaisi kooltaan pienien eli heikosti kilpailukykyisten tilojen joukossa, yllätyksenä on tullut, että suuremmatkin yksiköt voivat joutua vaikeuksiin, syynä lienee suuruuden ekonomian käyttäytyminen oppikirjatietojen vastaisesti.
-SS-
-
Rajakustannus ei muutu. Kun tuotantokustannukset on suurempia kuin markkinahinta, skaalaetua ei saada.
-
> investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli
Mihin perustuu ajatelma,että nykyisen ns.vaikeanajan jälkeen mukamas koittaa vähemmän
vaikeampi aika.Kyllä jos maataloudella alkaisi jostain syystä menemään paremmin monenlaista
rahanhimoitsijaa putkahtele joka puun takaa esiin.Tämä huonosti meneneminen tietenkään koske lehmäiljöitä,kun kaiken aikaa tulee rahaa kuin rännistä.
-
No ajatus oli vilpitön, että siis kun semmoinen huipputila ei pysty pitämään niitä
eläimiä tai koneitaan, jos osamaksut menevät ulosottoon, onhan sellainen vaikeaa aikaa.
Sitten kun saa maksut taas rullaamaan niin tilanne paranee.
Tai jotain.
-SS-
-
No ajatus oli vilpitön, että siis kun semmoinen huipputila ei pysty pitämään niitä
eläimiä tai koneitaan, jos osamaksut menevät ulosottoon, onhan sellainen vaikeaa aikaa.
Sitten kun saa maksut taas rullaamaan niin tilanne paranee.
Tai jotain.
-SS-
Kreikkalaiset ostellu pöttingerejä ja strautmanneja?
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005098291.html
-
> investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli
Mihin perustuu ajatelma,että nykyisen ns.vaikeanajan jälkeen mukamas koittaa vähemmän
vaikeampi aika.Kyllä jos maataloudella alkaisi jostain syystä menemään paremmin monenlaista
rahanhimoitsijaa putkahtele joka puun takaa esiin.Tämä huonosti meneneminen tietenkään koske lehmäiljöitä,kun kaiken aikaa tulee rahaa kuin rännistä.
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
-
> investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli
Mihin perustuu ajatelma,että nykyisen ns.vaikeanajan jälkeen mukamas koittaa vähemmän
vaikeampi aika.Kyllä jos maataloudella alkaisi jostain syystä menemään paremmin monenlaista
rahanhimoitsijaa putkahtele joka puun takaa esiin.Tämä huonosti meneneminen tietenkään koske lehmäiljöitä,kun kaiken aikaa tulee rahaa kuin rännistä.
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Kovin helposti ei siinäkään tilanteessa pääse rikastumaan koska poliitikot näkevät tilaisuuden leikata tukipottia. Maatalous on nollasummapeliä jossa mustapekka jää aina viljelijälle
-
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.
Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.
-
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.
Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
-
Kyllä riskitkin ovat isolla kasvavalla tilalla suuremmat. Homma on yksinkertaisesti niin, että jo vahvasti luototettua ja ehkä investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli, koska konkurssissa saattaa hävitä suuria vakuusarvoja ja myös suurta liikearvoa, ja myös työpaikkoja peruuttamattomasti. Samaan lopputulokseen päästäisiin keskittämällä maataloustuet vain jonkin omavastuun ylittävälle maa-alalle ja karjakoolle. Tästä on ollut vaihtelevasti pieniä puheenvuoroja siellä täällä.
Oletus on ollut, että pudotuspeli alkaisi kooltaan pienien eli heikosti kilpailukykyisten tilojen joukossa, yllätyksenä on tullut, että suuremmatkin yksiköt voivat joutua vaikeuksiin, syynä lienee suuruuden ekonomian käyttäytyminen oppikirjatietojen vastaisesti.
-SS-
Periaatteessa tuo omavastuukeskitys on jo olemassa, mutta raja menee naurettavan matalalla (pienimmät tukikelpoiset yksiköt hehtaari tai jotain). Rajaa tietysti voitaisiin heivata poliittikkojen päätöksellä ylöspäin, mutta siinä aletaan liikkua niin herkällä alueella, ettei sellaista päätöstä niin vain tehdä.
Isommassa päässä tukileikkuri taas jossain määrin rajoittaa laajentamista. Rajan yli menevistä hehtaareista ei saa niin hyvää tuottoa, vaan vuokran/ostohinnan pitäisi laskea tukien alenemisen suhteessa. Tätä voimakkaasti laajentavat tilat käsittelevät vaihtelevasti. Ääriesimerkkinä tilakokonaisuuden jakaminen pienempiin taloudellisiin yksiköihin tukien maksimoimiseksi.
Suurempien yksiköiden vaikeudet näyttävät useimmiten liittyvän huonoon riskinsietoon. Yksi huono kauppa, heikko satovuosi tai tilalle iskenyt eläintauti tms. pistävät ennestään tarkalla olleen talouden fataalisti sekaisin.
Jossain määrin yllättävää, joskin ymmärrettävää on, että suurimmat ongelmat kasautuvat elinkelpoisen yrityskoon alapäässä oleville tiloille. Aivan pienet tilat porskuttavat maailman tappiin, niitähän hoidetaan "oman toimen ohella". Ongelmatapaukset ovat päätoimisia, eli toimeentulon pitäisi tulla maataloudesta, mutta yrityskoko/tuottokyky ei aivan riitä.
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
-
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.
Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.
Väki ei oo vielä hiffannut sitä, että oikeassa kriisissä tuotanto-oikeus muutetaan tuotantovelvollisuudeksi ja hinnaksi pannaan 0€ 😅😅😅
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
Väärin sammutettu tulipalo... :D
-
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
[/quote]
Yrittävät ehkä liiankin innökkaasti,, vaikka väkisin
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
Väärin sammutettu tulipalo... :D
Mamukriitikoiden kannattaisi nettiöyhötyksen sijaan keskittyä makkarihommiin, tuottamaan uusia pellavapäisiä kansalaisia.
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
Väärin sammutettu tulipalo... :D
Mamukriitikoiden kannattaisi nettiöyhötyksen sijaan keskittyä makkarihommiin, tuottamaan uusia pellavapäisiä kansalaisia.
Ei taida enää onnistua..siksi tuota vouhkaamistakin riittää.
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
Väärin sammutettu tulipalo... :D
Mamukriitikoiden kannattaisi nettiöyhötyksen sijaan keskittyä makkarihommiin, tuottamaan uusia pellavapäisiä kansalaisia.
Puuhiskin toi Kiinasta sen 120-astesilmän. Sofiako se oli?
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
Väärin sammutettu tulipalo... :D
Mamukriitikoiden kannattaisi nettiöyhötyksen sijaan keskittyä makkarihommiin, tuottamaan uusia pellavapäisiä kansalaisia.
Puuhiskin toi Kiinasta sen 120-astesilmän. Sofiako se oli?
Jåå-å... ainoa fiksu teko puuhikselta. Ei levitellyt omia geenejään, vaan haki kiinasta paremman.
-
Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.
Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......
Tai sitten ei...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml
"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"
"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."
"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."
Onneksi viriilit maahanmuuttajat pelastavat tilanteen. :D
Väärin sammutettu tulipalo... :D
Mamukriitikoiden kannattaisi nettiöyhötyksen sijaan keskittyä makkarihommiin, tuottamaan uusia pellavapäisiä kansalaisia.
Puuhiskin toi Kiinasta sen 120-astesilmän. Sofiako se oli?
Jåå-å... ainoa fiksu teko puuhikselta. Ei levitellyt omia geenejään, vaan haki kiinasta paremman.
Kiinassa on yhtä naista kohti melkeen kaks ukkoa. Täällä on kohta sama tilanne. Maahanmuutto olis ok, jos otettaisiin vaan naisia ja lapsia. Miehillä ei Euroopassa ole mitään arvoa. :-X
-
Kiinassa on yhtä naista kohti melkeen kaks ukkoa. Täällä on kohta sama tilanne. Maahanmuutto olis ok, jos otettaisiin vaan naisia ja lapsia. Miehillä ei Euroopassa ole mitään arvoa. :-X
Tarkkuutta kirjoitteluun. Huippuvuosina poikia syntyi kiinassa 120 100 tyttöä kohden. Tällä hetkellä suhde on 117:100.
Yhdenlapsen politiikka on lopetettu.
Maaseudulla kyseistä sääntöä ei ole noudatettu orjallisesti: tytöt on jätetty kirjaamatta, veronkorotusten tai joidenkin muiden
sanktioiden pelossa. Äskettäin uutisoitiin, että nämä nykyään nuoret naiset hakevat sosiaaliturvatunnuksia , ja
näitä "piilossa" olevia paperittomia naisia on miljoonia.
Onhan se niinkin, että Kiinassa arvioidaan olevan noin 20-30 miljoonaa 20-40 - vuotiasta miestä, jotka eivät tule saamaan
"omaa" vaimoa. Kuitenkin, sama vikahan täälläkin aikamiespuolisilla peräkammarin nettivihaajilla on, kun suomalaiset naiset elävät
mieluummin yksin kuin reppanan miehen kanssa.
Mutta tuo suhde siis oli aivan jotakin muuta kuin kaksi poikaa yhtä tyttöä kohti.
-SS-
-
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.
Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.
Väki ei oo vielä hiffannut sitä, että oikeassa kriisissä tuotanto-oikeus muutetaan tuotantovelvollisuudeksi ja hinnaksi pannaan 0€ 😅😅😅
periaatteessa kyllä näin voidaan menetellä ja meneteltäisiinkin, jos ruuasta tulee pulaa. Toinen asia on tämä mustan pörssin kauppa, siinä aukeaa uudenlainen markkina....
Maataloudessa ja muutenkin ollaan menossa parempaa kohti, usko talouden kehittymiseen on vahva. Vesi tulee olemaan rajoittava tekijä tulevaisuudessa ja ne maat vahvoilla, missä vuotuinen sadanta ylittää kulutuksen eli pohjaveden pinta ei laske. Meillä tilanne on tältäkin osin hyvä.
-
Kiinassa on yhtä naista kohti melkeen kaks ukkoa. Täällä on kohta sama tilanne. Maahanmuutto olis ok, jos otettaisiin vaan naisia ja lapsia. Miehillä ei Euroopassa ole mitään arvoa. :-X
Tarkkuutta kirjoitteluun. Huippuvuosina poikia syntyi kiinassa 120 100 tyttöä kohden. Tällä hetkellä suhde on 117:100.
Yhdenlapsen politiikka on lopetettu.
Maaseudulla kyseistä sääntöä ei ole noudatettu orjallisesti: tytöt on jätetty kirjaamatta, veronkorotusten tai joidenkin muiden
sanktioiden pelossa. Äskettäin uutisoitiin, että nämä nykyään nuoret naiset hakevat sosiaaliturvatunnuksia , ja
näitä "piilossa" olevia paperittomia naisia on miljoonia.
Onhan se niinkin, että Kiinassa arvioidaan olevan noin 20-30 miljoonaa 20-40 - vuotiasta miestä, jotka eivät tule saamaan
"omaa" vaimoa. Kuitenkin, sama vikahan täälläkin aikamiespuolisilla peräkammarin nettivihaajilla on, kun suomalaiset naiset elävät
mieluummin yksin kuin reppanan miehen kanssa.
Mutta tuo suhde siis oli aivan jotakin muuta kuin kaksi poikaa yhtä tyttöä kohti.
-SS-
Tarkennetaan nyt sitten sen verran että Kiinassa ja myös täällä on 20-40 vuotiasta sinkkunaista kohti kaksi 20-40 vuotiasta sinkkumiestä.
-
http://www.farmit.net/talous/2017/02/20/valtiontakaus-riittaa-kaikille-hakeneille-maatiloille
487 pikkukreikkaa ovat saaneet hakemansa valtiontakaukset vakauttamislainoilleen. Lainasumma keskimäärin
84000 €
Saa tuolla 150 ha vuokratuksi ensi kesäksi, ihan hyvälläkin vuokralla.
-SS-
Kahdessa vuodessa huippuhinnoista on sulanut 5000-6000e/ha.
2015 mentiin 15000-18000e hinnoissa palasista riippumatta. Nyt ollaan maltillisessa 10000-12000e haitarissa. Onhan siinä johtokunta ihmeissään kun huippuhetkinä kelpas savi 10000e vakuudeksi ja omasta pussista loput. Nyt pelätään pahinta että hinnat valahtaa 2000-luvun puolivälin 6000-9000e. Nää demari-jukat mersuissaan joutuu ottamaan isommalla suuttimella ventolinea....
Että ihan ymmärrettävää nuo laskutaidottumuuspaketit.
Vieläkin löytyy alueita joissa maksetaan 20k€/ha, ei ole kriisistä tietoa.
Toihan on vaan matematiikkaa ja jopa halpaa jos vuokrataso on 600, niin on luonnollista että pelto maksaa 20ke.. Täällä pelto maksaa siinä kympin pintaan ja vuokrat 300 paikkeilla..
-
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.
Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.
Väki ei oo vielä hiffannut sitä, että oikeassa kriisissä tuotanto-oikeus muutetaan tuotantovelvollisuudeksi ja hinnaksi pannaan 0€ 😅😅😅
periaatteessa kyllä näin voidaan menetellä ja meneteltäisiinkin, jos ruuasta tulee pulaa. Toinen asia on tämä mustan pörssin kauppa, siinä aukeaa uudenlainen markkina....
Maataloudessa ja muutenkin ollaan menossa parempaa kohti, usko talouden kehittymiseen on vahva. Vesi tulee olemaan rajoittava tekijä tulevaisuudessa ja ne maat vahvoilla, missä vuotuinen sadanta ylittää kulutuksen eli pohjaveden pinta ei laske. Meillä tilanne on tältäkin osin hyvä.
Osaako ja pystyykö nykyajan nuori perheenemäntä tekemään mitään kapasta rukiita tai puolikkaasta siasta?
Mistäs sitä tietää ilmastonmuutoksen lopullista vaikutusta, vaikkakin nyt kuulostaa suomen osa paremmalta kuin monen muun.
-
Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä ;D ;D
Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.
Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.
Väki ei oo vielä hiffannut sitä, että oikeassa kriisissä tuotanto-oikeus muutetaan tuotantovelvollisuudeksi ja hinnaksi pannaan 0€ 😅😅😅
periaatteessa kyllä näin voidaan menetellä ja meneteltäisiinkin, jos ruuasta tulee pulaa. Toinen asia on tämä mustan pörssin kauppa, siinä aukeaa uudenlainen markkina....
Maataloudessa ja muutenkin ollaan menossa parempaa kohti, usko talouden kehittymiseen on vahva. Vesi tulee olemaan rajoittava tekijä tulevaisuudessa ja ne maat vahvoilla, missä vuotuinen sadanta ylittää kulutuksen eli pohjaveden pinta ei laske. Meillä tilanne on tältäkin osin hyvä.
Osaako ja pystyykö nykyajan nuori perheenemäntä tekemään mitään kapasta rukiita tai puolikkaasta siasta?
Mistäs sitä tietää ilmastonmuutoksen lopullista vaikutusta, vaikkakin nyt kuulostaa suomen osa paremmalta kuin monen muun.