Pientähän se on Tukholman yläpuolella, mutta ei nyt aivan tyhjää. Nämä nyt tuli ensiksi mieleen.

 - Norrmejerier n. 400 tuottajaa pohjoisin meijeri Luleå.
 - Östersunds meijeri, Arlan pohjoisin meijeri n. 120 tuottajaa.
 - Sundsvalls mejeri (Arla), n. 80 tuottajaa.
 - Grådö Mejeri Hedemora, Taalainmaa, n. 40 tuottajaa.
 - Gefleortensmejeri Gävle, n. 80 tuottajaa.
 - Sju Gårdar setsemän tilan osuuskunta Uppsalan ympäristössä, joka valmistuttaa
rahtityönä Grådön meijerissä nesteitä, jogurttia ja paria kolmea juustolaatua.
 - Sitten on Tukholman meijeri, Arlan suurin meijeri Ruotsissa hankinta-alue ulottuu mm. Taalainmaalle 250 km Tukholmasta pohjoiseen.
 - Lisäksi muutamia tilameijereitä.

Pientähän se on Tukholman yläpuolella, mutta ei nyt aivan tyhjää. Nämä nyt tuli ensiksi mieleen.

 - Norrmejerier n. 400 tuottajaa pohjoisin meijeri Luleå.
 - Östersunds meijeri, Arlan pohjoisin meijeri n. 120 tuottajaa.
 - Sundsvalls mejeri (Arla), n. 80 tuottajaa.
 - Grådö Mejeri Hedemora, Taalainmaa, n. 40 tuottajaa.
 - Gefleortensmejeri Gävle, n. 80 tuottajaa.
 - Sju Gårdar setsemän tilan osuuskunta Uppsalan ympäristössä, joka valmistuttaa
rahtityönä Grådön meijerissä nesteitä, jogurttia ja paria kolmea juustolaatua.
 - Sitten on Tukholman meijeri, Arlan suurin meijeri Ruotsissa hankinta-alue ulottuu mm. Taalainmaalle 250 km Tukholmasta pohjoiseen.
 - Lisäksi muutamia tilameijereitä.

Niin...

Ja paljonkos on tiloja Tukholman eteläpuolella?

Ja kun suhteutat?

Että meillä on about 8.000 tilaa. Joista vetelän alueella about 1.700. Ja se loppu 6.300 pohjoisessa?

Että samassa suhteessa mennään? Aluepolitiikassa...

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 02.02.17 - klo:22:38

ei veetin tila ollu mitenkään hekseleiden paukutteluun oikeuttavassa kunnossa kun eu toi kriisin

Ruotsissa maatalous on ollut eurooppalaisessa mittakaavassa tehokasta, eikä liittyminen Euroopan Unioniin 1995 aiheuttanut maataloudelle kriisiä vaan päinvastoin  monet viljelijät hyötyivät lisääntyneestä tuesta. Maatalouden osuus Ruotsin BKT:stä
on vain 2 prosenttia (2007).

Juurikin näin. Kun meillä koko maan asuttamisen ja aluepolitiikan nimissä tuettiin järjettömillä summilla maataloutta niin Ruotsi käytti saman rahan järkevämmin johonkin muuhun. Tämän ansiosta Ruotsilla menee taloudellisesti paremmin kuin meillä ja maatalouden osuus on alhainen ja maataloudellakin (etelässä) menee kohtalaisesti koska rakennemuutos tapahtui ajoissa.'

mehän muistamme että jo veetin esi-isät taisi jo silloin tuohon aikaan kuokituilta pelloiltaan joutua sillointällöin sponsoroimaan raskaastikkin  tuota muujussin ihanneyhteiskuntaa, kumma kun tämä ei juurikaan katkeruutta herätä veetissä vaan hyvillä mielin tämä vaaramaisemien viljanviljelijä kannustaa ruotsalaista kolleegaa ja maidontuottajaa.

muujussiltakin hieman ihmeellistä ylistystä sortajaa kohtaan, nyt ollaan sitte niin huolissaan krimin niemimaasta

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 03.02.17 - klo:10:57

Pientähän se on Tukholman yläpuolella, mutta ei nyt aivan tyhjää. Nämä nyt tuli ensiksi mieleen.

 - Norrmejerier n. 400 tuottajaa pohjoisin meijeri Luleå.
 - Östersunds meijeri, Arlan pohjoisin meijeri n. 120 tuottajaa.
 - Sundsvalls mejeri (Arla), n. 80 tuottajaa.
 - Grådö Mejeri Hedemora, Taalainmaa, n. 40 tuottajaa.
 - Gefleortensmejeri Gävle, n. 80 tuottajaa.
 - Sju Gårdar setsemän tilan osuuskunta Uppsalan ympäristössä, joka valmistuttaa
rahtityönä Grådön meijerissä nesteitä, jogurttia ja paria kolmea juustolaatua.
 - Sitten on Tukholman meijeri, Arlan suurin meijeri Ruotsissa hankinta-alue ulottuu mm. Taalainmaalle 250 km Tukholmasta pohjoiseen.
 - Lisäksi muutamia tilameijereitä.

Niin...

Ja paljonkos on tiloja Tukholman eteläpuolella?

Ja kun suhteutat?

Että meillä on about 8.000 tilaa. Joista vetelän alueella about 1.700. Ja se loppu 6.300 pohjoisessa?

Että samassa suhteessa mennään? Aluepolitiikassa...

mimmoosta maastoa seon tuo ruotsin itärannikko, onko ihan pohjanmaan veroista viljelysmaata vai huonompaa

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 03.02.17 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 02.02.17 - klo:22:38

ei veetin tila ollu mitenkään hekseleiden paukutteluun oikeuttavassa kunnossa kun eu toi kriisin

Ruotsissa maatalous on ollut eurooppalaisessa mittakaavassa tehokasta, eikä liittyminen Euroopan Unioniin 1995 aiheuttanut maataloudelle kriisiä vaan päinvastoin  monet viljelijät hyötyivät lisääntyneestä tuesta. Maatalouden osuus Ruotsin BKT:stä
on vain 2 prosenttia (2007).

Juurikin näin. Kun meillä koko maan asuttamisen ja aluepolitiikan nimissä tuettiin järjettömillä summilla maataloutta niin Ruotsi käytti saman rahan järkevämmin johonkin muuhun. Tämän ansiosta Ruotsilla menee taloudellisesti paremmin kuin meillä ja maatalouden osuus on alhainen ja maataloudellakin (etelässä) menee kohtalaisesti koska rakennemuutos tapahtui ajoissa.'

 Äärimäisestä KEPU-politiikasta johtuen meillä maatalouden osuus BKT:sta on onnistuttu pitämään 11.48% jo viimeiset kuusikymmentä vuotta.

Ei ole. Mutta jumalattomasti rahaa on syydetty siihen että on saatu pidettyä se edes tuossa parissa prosentissa... Jos senkin rahan olisi käyttänyt järkevämmin... Mutta jos suhteutat että maataloudella on oma ministeriönsä? Niin eikös Nokialla olisi pitänyt olla kaksi ministeriötä? Ja jos budjettia katsot? Ja maatalouden osuutta siinä? Niin onko missään suhteessa osuuteen ja merkitykseen?

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 03.02.17 - klo:09:27

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 03.02.17 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 02.02.17 - klo:22:38

ei veetin tila ollu mitenkään hekseleiden paukutteluun oikeuttavassa kunnossa kun eu toi kriisin

Ruotsissa maatalous on ollut eurooppalaisessa mittakaavassa tehokasta, eikä liittyminen Euroopan Unioniin 1995 aiheuttanut maataloudelle kriisiä vaan päinvastoin  monet viljelijät hyötyivät lisääntyneestä tuesta. Maatalouden osuus Ruotsin BKT:stä
on vain 2 prosenttia (2007).

Juurikin näin. Kun meillä koko maan asuttamisen ja aluepolitiikan nimissä tuettiin järjettömillä summilla maataloutta niin Ruotsi käytti saman rahan järkevämmin johonkin muuhun. Tämän ansiosta Ruotsilla menee taloudellisesti paremmin kuin meillä ja maatalouden osuus on alhainen ja maataloudellakin (etelässä) menee kohtalaisesti koska rakennemuutos tapahtui ajoissa.'

 Äärimäisestä KEPU-politiikasta johtuen meillä maatalouden osuus BKT:sta on onnistuttu pitämään 11.48% jo viimeiset kuusikymmentä vuotta.

Ei ole. Mutta jumalattomasti rahaa on syydetty siihen että on saatu pidettyä se edes tuossa parissa prosentissa... Jos senkin rahan olisi käyttänyt järkevämmin... Mutta jos suhteutat että maataloudella on oma ministeriönsä? Niin eikös Nokialla olisi pitänyt olla kaksi ministeriötä? Ja jos budjettia katsot? Ja maatalouden osuutta siinä? Niin onko missään suhteessa osuuteen ja merkitykseen?

tuskimpa nokian talous olisi kestänyt edes yhtä ministeriötä edes vahvimmillaan ollessaan

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 03.02.17 - klo:10:57

Pientähän se on Tukholman yläpuolella, mutta ei nyt aivan tyhjää. Nämä nyt tuli ensiksi mieleen.

 - Norrmejerier n. 400 tuottajaa pohjoisin meijeri Luleå.
 - Östersunds meijeri, Arlan pohjoisin meijeri n. 120 tuottajaa.
 - Sundsvalls mejeri (Arla), n. 80 tuottajaa.
 - Grådö Mejeri Hedemora, Taalainmaa, n. 40 tuottajaa.
 - Gefleortensmejeri Gävle, n. 80 tuottajaa.
 - Sju Gårdar setsemän tilan osuuskunta Uppsalan ympäristössä, joka valmistuttaa
rahtityönä Grådön meijerissä nesteitä, jogurttia ja paria kolmea juustolaatua.
 - Sitten on Tukholman meijeri, Arlan suurin meijeri Ruotsissa hankinta-alue ulottuu mm. Taalainmaalle 250 km Tukholmasta pohjoiseen.
 - Lisäksi muutamia tilameijereitä.

Niin...

Ja paljonkos on tiloja Tukholman eteläpuolella?

Ja kun suhteutat?

Että meillä on about 8.000 tilaa. Joista vetelän alueella about 1.700. Ja se loppu 6.300 pohjoisessa?

Että samassa suhteessa mennään? Aluepolitiikassa...

Ajattelin vaan, kun joku kirjoitti, ettei siellä ole ollenkaan.

Siis mä en ole niin kauheen kiinnostunut tuosta vastakkainasettelusta, mutta jatka sä vaan tuota taistelua.

"– Köp svensk mjölk inte utländska mejeriprodukter!
Det är huvudbudskapet som den ekonomiskt pressade Arlabonden Per-Olov Skoglund på Frömansgården i Dala-Järna"

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 03.02.17 - klo:09:27

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 03.02.17 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 02.02.17 - klo:22:38

ei veetin tila ollu mitenkään hekseleiden paukutteluun oikeuttavassa kunnossa kun eu toi kriisin

Ruotsissa maatalous on ollut eurooppalaisessa mittakaavassa tehokasta, eikä liittyminen Euroopan Unioniin 1995 aiheuttanut maataloudelle kriisiä vaan päinvastoin  monet viljelijät hyötyivät lisääntyneestä tuesta. Maatalouden osuus Ruotsin BKT:stä
on vain 2 prosenttia (2007).

Juurikin näin. Kun meillä koko maan asuttamisen ja aluepolitiikan nimissä tuettiin järjettömillä summilla maataloutta niin Ruotsi käytti saman rahan järkevämmin johonkin muuhun. Tämän ansiosta Ruotsilla menee taloudellisesti paremmin kuin meillä ja maatalouden osuus on alhainen ja maataloudellakin (etelässä) menee kohtalaisesti koska rakennemuutos tapahtui ajoissa.'

 Äärimäisestä KEPU-politiikasta johtuen meillä maatalouden osuus BKT:sta on onnistuttu pitämään 11.48% jo viimeiset kuusikymmentä vuotta.

Ei ole. Mutta jumalattomasti rahaa on syydetty siihen että on saatu pidettyä se edes tuossa parissa prosentissa... Jos senkin rahan olisi käyttänyt järkevämmin... Mutta jos suhteutat että maataloudella on oma ministeriönsä? Niin eikös Nokialla olisi pitänyt olla kaksi ministeriötä? Ja jos budjettia katsot? Ja maatalouden osuutta siinä? Niin onko missään suhteessa osuuteen ja merkitykseen?

 Eiköhän kukkeimpaan aikaan Nokialla ollu koko hallitus työrukkasenaan.

Meillä noi jutut on ihan toista kuin Ruåtsissa. Meillä haluttiin asuttaa Lappi ja itäraja vihulaisen varalta ja meillä on pohjoisessa ihan eri viljelysmaat. Pohjanmaa, rannikkoseutu ja Tornio ja Kemijokilaaksot ja esmes Kittilä, ei Ruotsissa ole vastaavia olosuhteita maataloudelle...

Meillä noi jutut on ihan toista kuin Ruåtsissa. Meillä haluttiin asuttaa Lappi ja itäraja vihulaisen varalta ja meillä on pohjoisessa ihan eri viljelysmaat. Pohjanmaa, rannikkoseutu ja Tornio ja Kemijokilaaksot ja esmes Kittilä, ei Ruotsissa ole vastaavia olosuhteita maataloudelle...

voidaankin sanoa että maatalous on hyvää vauhtia siirtymässä sinne missä olosuhteet on edulliset ja ilmastomuutoksen kourissa olevat eteläsuomalaiset yrittää pitää saavutetuista eduista kiinni kuin ay-kommarit konsanaan

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 03.02.17 - klo:15:09

Meillä noi jutut on ihan toista kuin Ruåtsissa. Meillä haluttiin asuttaa Lappi ja itäraja vihulaisen varalta ja meillä on pohjoisessa ihan eri viljelysmaat. Pohjanmaa, rannikkoseutu ja Tornio ja Kemijokilaaksot ja esmes Kittilä, ei Ruotsissa ole vastaavia olosuhteita maataloudelle...

voidaankin sanoa että maatalous on hyvää vauhtia siirtymässä sinne missä olosuhteet on edulliset ja ilmastomuutoksen kourissa olevat eteläsuomalaiset yrittää pitää saavutetuista eduista kiinni kuin ay-kommarit konsanaan

Jotenkin noin ja nytt tuota on vaikea vääräksi todistaa....

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 03.02.17 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 03.02.17 - klo:15:09

Meillä noi jutut on ihan toista kuin Ruåtsissa. Meillä haluttiin asuttaa Lappi ja itäraja vihulaisen varalta ja meillä on pohjoisessa ihan eri viljelysmaat. Pohjanmaa, rannikkoseutu ja Tornio ja Kemijokilaaksot ja esmes Kittilä, ei Ruotsissa ole vastaavia olosuhteita maataloudelle...

voidaankin sanoa että maatalous on hyvää vauhtia siirtymässä sinne missä olosuhteet on edulliset ja ilmastomuutoksen kourissa olevat eteläsuomalaiset yrittää pitää saavutetuista eduista kiinni kuin ay-kommarit konsanaan

Jotenkin noin ja nytt tuota on vaikea vääräksi todistaa....

itse ihmettelen miten nuo muujussit ja veetit mielellään konsultoi juuri tuota maidon kuljetusta vaikka tuntuukin että itse meijerit ei pidä sitä läheskään samanluokan ongelmana kuin metsäteollisuus pitää omia kuljetuksiaan, aika harvoin on mitään jättimaitotankkereita esitelty uutisissa tai sanomalehtien sivuilla mutta sitäkin useammin näitä jättimäisiä puunkuljetusautoja ja metsäteollisuus lobbaa koko ajan teiden kuntoa ja hoitoa.

mehän voimme miettiä kannattaako öljyn kuskaus vesilahdelle, viljankuivaukseen

http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/34-oljytuotteiden-myynti

Meillä noi jutut on ihan toista kuin Ruåtsissa. Meillä haluttiin asuttaa Lappi ja itäraja vihulaisen varalta ja meillä on pohjoisessa ihan eri viljelysmaat. Pohjanmaa, rannikkoseutu ja Tornio ja Kemijokilaaksot ja esmes Kittilä, ei Ruotsissa ole vastaavia olosuhteita maataloudelle...

Tornionlaaksoonhan Lapin maatalous on keskittynyt... Mikäs tuosta Kittilästä tekee niin mellevän paikan maataloudelle, siellä muuta kuin se yksi tunturijuottola, kitujänkää ja Pokan pakkasennätyksiä?

Meillä noi jutut on ihan toista kuin Ruåtsissa. Meillä haluttiin asuttaa Lappi ja itäraja vihulaisen varalta ja meillä on pohjoisessa ihan eri viljelysmaat. Pohjanmaa, rannikkoseutu ja Tornio ja Kemijokilaaksot ja esmes Kittilä, ei Ruotsissa ole vastaavia olosuhteita maataloudelle...

Kartassa maatalousmaan osuus maa-alasta.