Mistral kevätvehnä,kokemuksia joku?paljonko sato,lannoitus jne.vertailussa ainakin superlajike...

Koeruutujen kärkilajikkeet kannattaa laittaa odottamaan pariksi vuodeksi, kunhan tulee muilla pettymyksiä, voi ottaa käyttöön, jos ei mitään vakavaa. Taloudellinen menetys odottamiselle ei välttämättä ole niin iso kuin sitä pelätään.

Uudet lajikkeet nimenomaan pitävät siemenviljely- ja pakkauselinkeinon hengissä, sitten kun uutuus on levinnyt maailmalle, alkaa sille sitten TOS kausi, eikä pääse rahastamaan. Eli pitää saada uusi mato koukkuun vaikka väkisin.

Voi se ollakin hyvä. 250 kg typpeä ja täysi tautipaketti tarvitaan. Sakolukuruiskutus nostaa nähtävästi lajikkeenomasiesti alhaista sakolukua nousemaan yli 200:n. Ai nin, sellaista ei ollutkaan vielä olemassa.

-SS-

Tämän päivän Maaseudussa oli juttua, että tulee myös Anniinan korvaava aikainen helmi-vehnä. Sitten päätyypin vehnä ja vielä karujen olosuhteiden syysvehnä.

Sen verran on tullut oltua mukana lajiketalkoissa, että nyt pidän lomaa ja mitään uusia tuotteita ei tälle saitille ilmesty, ennenkuin niitä on muutama vuosi viljelty käytännössä jonkun muun tilalla. Mistrali on erittäin lupaava, mutta haluan nähdä sen sakoluvun kestävyyden pidemmän aikavälin testeissä.

Aha. Viljanostajat ovat alkaneet vinkua valkuaisen perään. Siitähän ei pidä hinnassa hyvittää. Jos valkuaisilisä olisi vaikka 80 €/tn , niin Manua olisi heti ensi keväästä jo kasvamassa.

Vehnän valkuainen hupenee, missä vika?

Onhan tuossa ne kaksi melko selvää syytä: rehuvehnänä saa isomman tilin, ei tarvitse miettiä sakolukua, voi lannoittaa optimaalisesti ja käyttää satokisalajikkeita. Toinen syy tietenkin on, että nämä "valkuaisvehnät" saattavat ovat semmoisia tautipesiä heti ensimmäisestä lehdestä alkaen. Ja jos ei tautia, nin useasti sattuvan kuivahkon eteläsuomalaisen alkukesän jälkeen normaalisti kahdeksalla alkava hehtaarisato painuu seitsemällä alkavaksi. Seitsemäänsataan kiloon.

Tai jotain.

-SS-