Kyllä näillä systeemeillä on vain tarkoitus kerätä lisää rahaa liikenteeltä. Talouselämässä oli juttu aiheesta keväällä ja nyt se on ainakin tämän päivän taas netissä luetttavissa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/osta-sata-kilometria-alle-kympilla-tiemaksuilla-rahoitettava-valtion-vaylayhtio-ei-innosta-autoilijaa-eika-sijoittajaa-6609959Jutun mukaan tällä hetkellä liikenteeltä kerätään verojen muodossa liki 8 miljardia mutta väyliin käytetään vain reilut 1.5 miljardia josta teihin alle miljardi. Eli liikenteeltä kerättyjä varoja käytetään paljon muualle eikä se muu käyttö varmastikaan vähene. Kaikki paikantamiseen perustuvat verotustavat vaativat mittausjärjestelmän. Sen hinnasta ei ole olemassa mitään virallista arvioita. Jutussa mittausjärjestelmän kulut arvioidaan 0.5-1 miljardiksi vuodessa. Tämä pitäisi kerätä nykyisten verojen lisäksi autoilijoilta jotta valtion tulot eivät pienenisi. Talouselämä ravistaa hihastaan jonkin sortin arvion maksun tasoksi laskelmaansa perustuen ja olisi ehkä noin kymmenen euroa per sata kilometriä. Eli satanen tuhannelta km:ltä ja tonni jokaista kymmentätuhatta kilometriä kohti. Jos siitä vuotuisesta ajoneuvoverosta (tai mikä se nyt onkaan...) luovuttaisiin kokonaan pitäisi polttoaineiden verotuksen laskea todella paljon jotta autoilun kulut eivät suurenisi. Uuden auton verojen laskeminen ei kovin paljoa auttaisi ja tuskin uuden auton veron aleneminen mitään vaihtoautojen hintaan vaikuttaisi.
Sitten on pieni pohdinta ajatuksia antamaan rahojen jaosta ja käytöstä: sinne mistä ne kerätään vai aluepolitiikkaa. Tätä miettiessä voi lukaista toisen jutun
http://www.talouselama.fi/uutiset/ministeri-berner-tukistaa-saaristolaisia-postilaatikkoon-voi-tupsahtaa-jopa-kymppitonnien-lisalasku-6611346Turun Sanomissahan oli juttu eräästä maitotilasta. Sen lauttamaksut olisivat luokkaa 50 000 € vuodessa. Sitä en muista enkä viitsi juttua uudestaan hakea oliko tuossa summassa paljon muutakin mukana kuin pelkän maatilan maksut. Samalla logiikalla voisi paikantamisella kerättyjä varoja käyttää teille joilta ne kerätty. Tuloksena olisi aika surkeat valtion pikkutiet tai helkkarin suuret maksut jotta tiet harvaan asutulla alueella pysyisivät kunnossa edes melkein nykykunnossa. Tilannetta siellä suunnalla voisi pelastaa esim. puunjalostustehdas tai jokin muu suuri vientiteollisuuden tehdas, jonka toiminnalle olisi valtiollekin merkitystä.
Aika sinisilmäistä on kuvitella, että esim. yksityistiekunta saisi kovin halvalla kerätyn tiedon laskuttamisen perusteeksi. Eihän valtio nytkään suoraan yksityisteitä avusta kuin poikkeustapauksissa tai valtionosuuksina kunnan kautta.
Kyllä minun mielestäni Bernerin ajatukset ovat typeriä ja tuntuu siltä, että hän on vieraantunut todellisuudesta todella pahasti.