Tehdäänpäs sitten suomalainen versio tähän päivään..
Ja niin kävi käsky Sauli Niinistöltä, että jokaisen tämän maan asukin on tultava henkilökohtaisesti ilmottautumaan omaan Aluehallintovirastoonsa virka-aikana 8-16, arkipäivänä.
Niin myös Jussi lähti nuorikkonsa Marian kanssa kohti Kuopion hallintovirastoa, mutta heidän matkalla ollessaan keskellä synkintä korpea Tojota hajosi. Jussin puhelin ei löytänyt kenttää ja Marian akku oli tyhjä, jatkuvan somettamisen takia.
Yksissä tuumin he päättivät etsiä suojaa, kun kylmäkin tuli ja Marialla nälkä kurni suolessa, kun viimeisestä hampurilaisateriasta oli jo melkein kolme tuntia aikaa. Olosuhteitten pakosta hakeutuivat lähimpiin taloihin, koska heidän jalkineet eivät olleet kävelemiseen tarkoitettuja ja nilkat paljaana ei hangessa kärsinyt vaeltaa.
Heidät käännytettiin kylmästi taloista pois, mutta viimein he näkivät valon lähteen keskellä ei mitään. Siellä yksinäinen tai kolminainen robotti naputteli lehmistä maitoa suuressa hehtaarihallissa. Jussi laittoi heiniä kasaan ja he majoittuivat vasikkaosastolle. Heidän siellä ollessaan Marian synnyttämisen aika koitti, eikä Jussi osannut tehdä muuta kuin huutaa ja kiertää kehää. Viimein Mariasta pullahti ulos verinen ja ei-niin-kaunis poikalapsi, jonka Maria kääräisi kauriinnahkaiseen takkiinsa ja laittoi heinäkasaan nukkumaan.
Enkeli ilmestyi paikalliselle susien puolustajaryhmälle, jotka olivat lähistöllä partioimassa susien turvana. Enkeli ilmoitti heille ilosta ja vapahtajasta, joka oli juuri syntynyt paikallisen maitopalatsin vasikkaosastolla. Kummissaan susienpuolustajaryhmä lähti tätä ihmettä katsomaan uuden karhealla sähköautollaan.
Heitä odotti uskomaton näky, vauva nukkui sädekehä päänsä päällä ja nuoripari riiteli siitä, kumpi saa nyt sitä omaa aikaa, vai meneekö nakit tässäkään jaossa tasan.
Susienpuolustajaryhmä soitti oitis hätäkeskukseen, mistä luvattiin lähettää ambulanssi ja poliisit paikalle.
Myös sosiaalityöntekijä hälytettiin selvittämään tilannetta.
Jesse otettiin heti sairaalaan huostaan, Jussi ja Maria viettivät yönsä putkassa. Susienpuolustajaryhmä jatkoi matkaansa susien luokse.
Kolme viisasta maajussia juuttuivat aamuruuhkaan Mannerheimintiellä ja jäivät vielä Pokemon-metsästäjien alle.
Näin alkoi karusti Jessen elämä sijaisperheessä, kun Jussi ja Maria aloittivat huoltajuusoikeuden käynnin siitä, kumpi joutuu Jessen vastuksikseen ottamaan. Kylkiäisenä olisi tietysti mittavat yksinhuoltajan tuet, mutta Maria kätki nämä lupaukset sydämeensä ja pitkän ja syvällisen analysoinnin jälkeen päätti, ettei tuohon ansaan astu ja hylkäsi Jessen ja Jussin. Näin Jussista tuli yksinhuoltaja isä, joka itkee yksinäisyyttään deittipalstoilla ja kärsii alkoholismista. Jussin isyyttä on yritetty kiistää ja isyystutkimuksen tulos on epäselvä, mutta suomalaisen vanhemman oikeudella hän saa yksinhuoltajuuden ja koska on ollut Marian kanssa naimisissa Jessen syntyessä ja tunnustanut lapsen, on Jussi isä ja sitä ei mikään voi muuksi muuttaa. Jesse puolestaan viettää päivänsä osahoitopaikassa, missä joutuu katsomaan, kun toiset lapset saavat ruokaa ja hänelle vain annetaan näkkäriä ja vettä.
Jessen syrjäytyminen on jo pahasti alkanut. Hän hakeutuu outoon seuraan ja kääntyy ateistiksi.
Jessen hengellisen heräämisen aloittaa syvä huoli maastamme, joka on luisunut jo pahasti muslimien leikkikentäksi.. Näin hänestä tulee karismaattinen esiintyjä, joka kokoaa mummot ja vaarit telkkareitten ääreen. Stadionikeikkoja Jesse tekee viisi kesässä ja sinne nuoriso ja ikäneidot jonottavat päiväkausia.
Jessen ura on huikeassa nousussa, mutta loppu jo häämöttää, joten Jesse päättää hakeutua politiikkaan ja siellä hänen paikkansa onkin seuraavat pari kautta eduskunnassa, minkä jälkeen hän saa suojatyöpaikan EU:ssa...
Nyt odottelemme Jesseä kotiin..
Entäpä jos..
