Lainaus käyttäjältä: montöör - 03.12.16 - klo:13:48

Näille assijandundija- konsulteille ja neuvvojille voi ainakin morjestaa heti.
Uusien ideoiden tiimoilta kannattaa matkustaa pitkällekin tutustumaan jo
alottaneisiin yrittäjiin.

 Ehkä realistisemman kuvan hommasta saisi jututtamalla sellasia jotka ovat lopettaneet alan tuotannon..

Hei pitkästä aikaa!
Vierailin tosiaan tilalla jossa kotisirkkoja kasvatetaan sivuelinkeino muotoisesti. Tilalla myös porsitusta ja viljanviljelyä. Seuraavaksi muutamia seikkoja mitä jäi mieleen vierailusta.

Tuottaja oli saanut idean kasvatukseen ryhtymisestä finsect oyn esiteltyä mitä kotisirkkojen kasvatus oikein on. Finsect valmisti aloitukseen tarvittavat välineet ja toimitti hyönteiset, jolloin tilallinen peruskorjasi 10 neliön tilan ulkorakennuksesta johon sai 30 asteen lämpötilan ja 50% kosteuden sekä hyllyt seinille. Sähköpatteri, ilmankostutin oli laitteisto ja muuten mekaanista työtä ruokinnan osalta.
Finsect tarjosi kasvatukseen opetukset ja tiiviin yhteydenpidon sekä vierailee tilalla kun ongelmia tulee vastaan. Se myös ostaa kotisirkat pois niin ei jäänyt pakastimen täytteeksi.
Eli ei tarvinnut itse syödä kasvattamiaan kotisirkkoja tai hoitaa myyntiä itse jos ei halunnut.

Tuottajia oli mukana toiminnassa jo useampi, tietoa vaihdetaan kaikkien mukana olevien hyväksi sekä Finsect etsii/kehittää uusia ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttaa siltä että toiminnasta kyllä syntyy oma tuotantomuotonsa Suomeen näiden kaverien toimesta jotka tuottajia ohjaavat ja kasvatukseen ovat ryhtyneet.
Koko homma lähti kyseisellä tilalla käyntiin alle 5000 euron investoinnein huhtikuussa ja investointi on maksanut itsensä takaisin ennen kuin vuosi toimintaa tulee täyteen.
10 neliön kasvattamossa oli noin neljäkymmentä elintarvikemuovista laatikkoa 70 litran vetoisuudella jossa sirkat kasvoivat. Munakennoja oli asetettu myös sisälle tuomaan lisää kasvatus pinta-alaa. Yksi laatikko tuotti keskimäärin kilon verran kotisirkkoja viiden viikon välein. Ruokintaan kananrehua ja vihanneksia joista saivat nestettä.

Tutustuminen oli jo kokemuksena hieno, mutta olihan tässä tosiaan tarkoitus itsekin aloittaa mahdollinen kasvatus.
Käsitykseni kyllä vain vahvistui että hyönteiset ovat tulevaisuuden raaka-aine myös peräpohjolan elintarviketeollisuudessa kaiken muun tuotannon rinnalla.

iskra:lta hyvä ajatus kysyä lopettaneilta kokemuksia, mutta mistähän moisia löytyisi - Suomestakin?

Hei pitkästä aikaa!
Vierailin tosiaan tilalla jossa kotisirkkoja kasvatetaan sivuelinkeino muotoisesti. Tilalla myös porsitusta ja viljanviljelyä. Seuraavaksi muutamia seikkoja mitä jäi mieleen vierailusta.

Tuottaja oli saanut idean kasvatukseen ryhtymisestä finsect oyn esiteltyä mitä kotisirkkojen kasvatus oikein on. Finsect valmisti aloitukseen tarvittavat välineet ja toimitti hyönteiset, jolloin tilallinen peruskorjasi 10 neliön tilan ulkorakennuksesta johon sai 30 asteen lämpötilan ja 50% kosteuden sekä hyllyt seinille. Sähköpatteri, ilmankostutin oli laitteisto ja muuten mekaanista työtä ruokinnan osalta.
Finsect tarjosi kasvatukseen opetukset ja tiiviin yhteydenpidon sekä vierailee tilalla kun ongelmia tulee vastaan. Se myös ostaa kotisirkat pois niin ei jäänyt pakastimen täytteeksi.
Eli ei tarvinnut itse syödä kasvattamiaan kotisirkkoja tai hoitaa myyntiä itse jos ei halunnut.

Tuottajia oli mukana toiminnassa jo useampi, tietoa vaihdetaan kaikkien mukana olevien hyväksi sekä Finsect etsii/kehittää uusia ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttaa siltä että toiminnasta kyllä syntyy oma tuotantomuotonsa Suomeen näiden kaverien toimesta jotka tuottajia ohjaavat ja kasvatukseen ovat ryhtyneet.
Koko homma lähti kyseisellä tilalla käyntiin alle 5000 euron investoinnein huhtikuussa ja investointi on maksanut itsensä takaisin ennen kuin vuosi toimintaa tulee täyteen.
10 neliön kasvattamossa oli noin neljäkymmentä elintarvikemuovista laatikkoa 70 litran vetoisuudella jossa sirkat kasvoivat. Munakennoja oli asetettu myös sisälle tuomaan lisää kasvatus pinta-alaa. Yksi laatikko tuotti keskimäärin kilon verran kotisirkkoja viiden viikon välein. Ruokintaan kananrehua ja vihanneksia joista saivat nestettä.

Tutustuminen oli jo kokemuksena hieno, mutta olihan tässä tosiaan tarkoitus itsekin aloittaa mahdollinen kasvatus.
Käsitykseni kyllä vain vahvistui että hyönteiset ovat tulevaisuuden raaka-aine myös peräpohjolan elintarviketeollisuudessa kaiken muun tuotannon rinnalla.

iskra:lta hyvä ajatus kysyä lopettaneilta kokemuksia, mutta mistähän moisia löytyisi - Suomestakin?
[/quote]

  En ajatellutkaan että tältä alalta olisikaan ollut lopettajia vaan noitten isompien elukoiden, sikojen, lampaiden ja muiden perinteisten elukoiden pitäjiä,,
  Varmasti tuolla hommalla pärjää niin kauan kun ei ylituotantoa muodostu, myöski vaikuttaa että noiden syömisessä on jotain nousevaa trendiäkin..

eikös juuri se että on eturintamassa noitten uusien asioiden liikkeelle lähtiessä on ns. parhaassa asemassa..?          toisaalta nuo pioneerit yleensä maksaa kaikesta ison hinnan kehittelyssä..      mutta nykyään tietoa helpompi saada kuin ennen.. maailmalta.                 ennakkoluulottomuus on valttia noissa hommissa..                       ei koskaan tiedä mihin porukka lopulta hurahtaa...

What's up doc?

http://yle.fi/uutiset/3-9458001

Hyönteisten kasvatus on mailmalla, etenkin aasiassa arkipäivää, kasvavaa sellaista. Hyönteisten kasvatuksessa suomessa ongelmana kosteus ja lämpö, niiden puute ja niiden liiallinen vaikutus mm. rakenteisiin. Eli pitää tehdä ilmastoituja pullo rakenteita. Pieni murhe, mutta huomioitava ne -30 asteen pakkaset, jotta ötökät pysyy hengissä ja kasvavat.
Asiakkaina myös eläinkaupat ja lemmikkieläin harrastajat, toiset kasvattavat liskojen yms. ruuan itse ja toiset taas haluaisivat ostaa valmista toukkaa yms.
Edelläkävijöiden ongelmana on idiootin leima, jos ei menesty ja neron leima jos menestyy ja kateellisia naapureita. Ja edelläkävijät voi olla niitä jotka tienaavat buumin alussa.

Kanin kasvatus melko helppoa, mutta isommassa tuotannossa teurastamo pitäisi löytää tai kouluttautua itse ja tehdä hygienia tilat yms. Saattaa kaatua tuohon byrokratiaan.
Mainittu rottien kasvatus, niitäkin menee käärme harrastajille pakasteena.
Sienikasvattamot pitää olla korkea hygienia, muistaakseni, ettei mene vääriä itiöitä kasvamaan. Vaati myös sen sopivan kosteuden ja lämmön. Oikeilla ruoka/lääke sienillä voisi tienata oikeaa rahaa.

Muita ideoita, myy varastotilaa toisille. Nettikaupoille, lähi logistiikalle, jne

yleensä tuossa juuri on se jarru että tilat on joko liian epäsopivat tahi liian matalat jotta voisi hyödyntää..                       mutta kait sitä maaseudulla voi noita tiloja hyödyntää monella tavalla..?

mosquito magnet hyttysansalla saadaan markkinoille luomuhyönteisiä... yhteen koriin mahtuu 14 000 kpl ja täyttyy kuulemma muutamassa viikossa.

perustuuko hyönteisten käyttö ihmisravintona niiden hyvään kykyyn ottaa talteen rehujen energia vai mihin? Siinä ilmeisesti syntyy niukalti päästöjä eli ympäristökuormitus olisi vähäistä? Vai onko kyseessä samalainen uskomus energian häviämättömyyden lakeihin, kuin sähköautoilla.... kannattaa dieselaggregaatilla tuottaa sähköä ja ladata akkuja, kun sähköauto ei kuluta liikkuessa ollenkaan energiaa

Terve tänne ketjuun piiitkästä aikaa.
Viimekerran kirjoittelun jäljiltä on tapahtunut paljon niin itselläni kuin hyönteisalalla. Uuselintarvikelain muuttuminen lähenee(1.1.2018), jolloin hyönteisten elintarvikkeeksi myyntiä voi hakea luvanvaraisesti. Tarkoittaa sitä että missä tahansa EU maassa joku hakee lupaa tietylle hyönteiselle niin sitä saa myydä elintarvikkeena hyväksymisen jälkeen.
Mediassa on ollut juttuja tasaisin väliajoin asiasta. Viikonloppuna oli Finsect ja tuottaja pitäneet yhdellä hyönteisfarmilla esittelyä ja facebookin mukaan kolme sataa kävijää ollut, hyvin siis kiinnostaa ihmisiä.

Mutta niin siitä kasvatuksesta...menin ja remontoin muutaman neliön kasvatuksen aloittamiseksi. Haluan opetella nyt tuotantoa rauhassa ja investoida tiloihin kunnolla kun lakiasioihin ja tuotannon valvontaan on selvyys. Paljon on ymmärrys kyllä tästä kotisirkan kasvatuksesta lisääntynyt reilussa kuukaudessa.
Jos tästä asiasta on palstalla joku kiinnostunut niin voin kertoa omia kokemuksiani nyt hieman tätä hyönteiskasvatusta tehneenä ja toimijoihin tutustuneena.

Teollisuus heräsi myös:

 
http://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/201711232200553641_rh.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=telkku

Teollisuus heräsi myös:

 
http://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/201711232200553641_rh.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=telkku

Ei tule ainakaan vielä vientituotetta. Ruotsi kielsi hyönteisten käytön elintarvikkeisssa 20 vuotta sitten.

Bruket av insekter i livsmedel godkändes i Finland i början av november. I Sverige är det förbjudet sedan 20 år tillbaka, enligt Livsmedelsverket.

SLU teki possujen ruokintakokeen Kambodzassa lokakuussa 2016. Hyönteisvalkuainen voitti kalajauhon kirkkaasti.
https://www.researchgate.net/publication/321109227_Apparent_faecal_digestibility_and_nitrogen_retention_in_piglets_fed_whole_and_peeled_Cambodian_field_cricket_meal

Teollisuus heräsi myös:

 
http://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/201711232200553641_rh.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=telkku

Sisältää ruhtinaalliset 3% hyönteisiä. Joten lähinnä markkinointia ja oman firman imagon muokkaamista. Tietysti myös ihmisten totuttamista ajatukseen, että hyönteiset ovat kelvollista ravintoa.

perustuuko hyönteisten käyttö ihmisravintona niiden hyvään kykyyn ottaa talteen rehujen energia vai mihin?

Veikkaisin, että alunperin peruste on ollut yksinkertaisesti se, että lämpimissä ja kosteissa maissa vähän liioitellen osa hyönteisistä on lähes täkäläisten siskonmakkaroiden kokoisia mötiköitä ja joku on vahingossa tai uteliaisuuttaan maistanut niitä. Ja jos maku  on ollut hyvä eikä ole tullut huono olo ja jos sopivan sorttisia ötököitä on ollut helposti saatavilla niin mitäpä sitä liikaa vaivaa näkemään ruokansa eteen.

Jos kasvatettavia hyönteisiä ruokitaan tällä hetkellä elintarviketeollisuuden jätteeksi menevällä tavaralla niin kyllä sitten on kyseessä myös jätteiden vähentäminen tavalla, jota pidetään hyväksyttävänä.

Ilmaisen ja helpon hyönteisaterian saa, kun kesäiltana ajelee moottoripyörällä suu auki.😁

 Maatila ja perhekoon hyönteisviljelyn vaihe  tulee jäämään kokonaan pois ja hypätään suoraan teollisuuskokoon. Yhden käden sormin tullaan laskemaan suomen hyöteistuottajat jotka sillä oikeasti tiliä tekevät.   
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/j3RtWvHA?ref=ampparit:1643&ext=ampparit