Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.12.16 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 14.12.16 - klo:13:08

konstit millä omavaraisuus pidettäis edes tällä tasolla on -lisää emolehmiä,lisää liharoturisteytyksiä ja lisää teuraspainoa- ja nuostahan ei oikeen missää oo järkeä,eli aika toivoton tilanne..  olisko jäljelle jääville tuottajille kuitenkaan huono jos annetaan sen omavaraisuuden vaan tippua sinne 50 paikkeille???

Hyvinhän noilla Ruotsissa näkyy pyyhkivän.
Tosin erään teurastamon lehdessä todetaan Ruotsista "Naudan liharaaka-aineen saatavuus on ollut heikko, naudan hankintahinnat ovat nousseet nopeasti ja vakiintuneet poikkeuksellisen korkealle tasolle "

Meidän pitäisi olla mielissään jos saadaan myytyä halpaa lihaa teurastamolle ja paljon, jos sarkasmi sallitaan.

En minä ainakaan ole pätkääkään huolissani omavaraisuudesta, vaikka jotkut yrittävät selittääkkin että tulee tuonnille sijaa ja kansa oppii syömään tuontilihaa ynnämuutapaskaa, selitykset meinaan.
Suoramyynti taitaa olla tällä hetkellä ainoa keino nostaa tuottajahintaa, mutta siitäkin on vaivaa ja palottelijat on kyllä omansa ottaneet, alkaa olla kohta hinnat samoja kuin silloin kuin aloitettiin suoramyyntiä, silloin tosin pelattiin markoilla..

mutta lihanjalostajan on huono toimia supistuvilla tuotantomäärillä,ne tulee tekemään töitä ettei näin kävisi. eli hinnoittelu tulee ohjaamaan mm yhä suurempiin teuraspainoihin

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 14.12.16 - klo:14:30

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.12.16 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 14.12.16 - klo:13:08

konstit millä omavaraisuus pidettäis edes tällä tasolla on -lisää emolehmiä,lisää liharoturisteytyksiä ja lisää teuraspainoa- ja nuostahan ei oikeen missää oo järkeä,eli aika toivoton tilanne..  olisko jäljelle jääville tuottajille kuitenkaan huono jos annetaan sen omavaraisuuden vaan tippua sinne 50 paikkeille???

Hyvinhän noilla Ruotsissa näkyy pyyhkivän.
Tosin erään teurastamon lehdessä todetaan Ruotsista "Naudan liharaaka-aineen saatavuus on ollut heikko, naudan hankintahinnat ovat nousseet nopeasti ja vakiintuneet poikkeuksellisen korkealle tasolle "

Meidän pitäisi olla mielissään jos saadaan myytyä halpaa lihaa teurastamolle ja paljon, jos sarkasmi sallitaan.

En minä ainakaan ole pätkääkään huolissani omavaraisuudesta, vaikka jotkut yrittävät selittääkkin että tulee tuonnille sijaa ja kansa oppii syömään tuontilihaa ynnämuutapaskaa, selitykset meinaan.
Suoramyynti taitaa olla tällä hetkellä ainoa keino nostaa tuottajahintaa, mutta siitäkin on vaivaa ja palottelijat on kyllä omansa ottaneet, alkaa olla kohta hinnat samoja kuin silloin kuin aloitettiin suoramyyntiä, silloin tosin pelattiin markoilla..

mutta lihanjalostajan on huono toimia supistuvilla tuotantomäärillä,ne tulee tekemään töitä ettei näin kävisi. eli hinnoittelu tulee ohjaamaan mm yhä suurempiin teuraspainoihin

Mutta mitä järkeä on kasvattaa enää teuraspainoja. Lihan syöntilaatu heikkenee entisestään, samoin rehuhyötysuhde. Ruhonosista tulee liian isoja lihakauppiaalle/ravintolalle. Kasvattajan riski kasvaa entisestään, kun aiempaa suurempia eläimiä pidetään aiempaa pidempään ja se todellinen hyöty meneekin jonkun toisen taskuun.

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 16.12.16 - klo:23:20

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 14.12.16 - klo:14:30

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 14.12.16 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 14.12.16 - klo:13:08

konstit millä omavaraisuus pidettäis edes tällä tasolla on -lisää emolehmiä,lisää liharoturisteytyksiä ja lisää teuraspainoa- ja nuostahan ei oikeen missää oo järkeä,eli aika toivoton tilanne..  olisko jäljelle jääville tuottajille kuitenkaan huono jos annetaan sen omavaraisuuden vaan tippua sinne 50 paikkeille???

Hyvinhän noilla Ruotsissa näkyy pyyhkivän.
Tosin erään teurastamon lehdessä todetaan Ruotsista "Naudan liharaaka-aineen saatavuus on ollut heikko, naudan hankintahinnat ovat nousseet nopeasti ja vakiintuneet poikkeuksellisen korkealle tasolle "

Meidän pitäisi olla mielissään jos saadaan myytyä halpaa lihaa teurastamolle ja paljon, jos sarkasmi sallitaan.

En minä ainakaan ole pätkääkään huolissani omavaraisuudesta, vaikka jotkut yrittävät selittääkkin että tulee tuonnille sijaa ja kansa oppii syömään tuontilihaa ynnämuutapaskaa, selitykset meinaan.
Suoramyynti taitaa olla tällä hetkellä ainoa keino nostaa tuottajahintaa, mutta siitäkin on vaivaa ja palottelijat on kyllä omansa ottaneet, alkaa olla kohta hinnat samoja kuin silloin kuin aloitettiin suoramyyntiä, silloin tosin pelattiin markoilla..

mutta lihanjalostajan on huono toimia supistuvilla tuotantomäärillä,ne tulee tekemään töitä ettei näin kävisi. eli hinnoittelu tulee ohjaamaan mm yhä suurempiin teuraspainoihin

Mutta mitä järkeä on kasvattaa enää teuraspainoja. Lihan syöntilaatu heikkenee entisestään, samoin rehuhyötysuhde. Ruhonosista tulee liian isoja lihakauppiaalle/ravintolalle. Kasvattajan riski kasvaa entisestään, kun aiempaa suurempia eläimiä pidetään aiempaa pidempään ja se todellinen hyöty meneekin jonkun toisen taskuun.

Eihän siinä meille tuottajille mitää järkeä ookkaa mutta se on ja tulee olemaan teurastamoiden intressi..  5 v sisällä tullaan kokemaan melkoinen vasikkapula,meneekö tulossa oleva pieni lihan hinnankorotus suoraa vasikan hintaan?

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.12.16 - klo:18:17

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

   määrä         
Lihaa (teurasikä 8 vuotta)   40   2,5   100   
pohjoinen koteläintuki   300   1   300   
nautapalkkio   140   1   140   
muu tuki          0   
Vasikka    0,98   630   617,4   
Lantaa   11   1,5   16,5   
            
Tuotto         1173,9   
Muuttuvat kustannukset            
kasvatusrehu I            
Ohra (kuiva-aine)   250   0,14   35   
Kaura         0   
Seosvilja         0   
Tiiviste         0   
Laidun   1500   0,13   195   
Kuivaheinä (kuiva-aine)   1200   0,13   156   
Säilörehu         0   
Olki (kuivitus) 13paalia /lehmä /v   13   5   65   
Kivennäinen   36   0,3   10,8   
Vesi   10   1   10   
Sähkö   50   0,055   2,75   
Siemennys   15   1   15   
Liikepääoma   0,04   489,55   19,582   
Eläinpääoma   1000   0,04   40   
Lääkintä   15   1   15   
Traktorityö   5   13   65   
Pienkuormaaja         0   
Uudistus(kantava hieho)   0,0125   1000   12,5   
muuta            
muuta            
            
            
Muuttuvat kustannukset YHT         641,632   
Katetuotto I         532,268   
Ihmistyö   25   14   350   
Katetuotto II         182,268   
            
Ensin on määrä sitten a hinta lopuksi summa.
Tilan kate muodostuu kaikkien katteiden summasta, emoilla saa suojavyöhyke ja lhp nurmille varsin hyvän katteen tila tasolla.
Täytyy muistaa myös että, määrät ovat 25 vuoden takaa. Kuitenkin poikima-aikaan tuli tunteja ruhtinaallisen paljon.
Emot olivat ulkotarhassa, katoksena pulpettihalli maapohjalla, tarhan koko oli noin 1,5 ha.
Emot olivat hf tai agn risteytyksiä, pieni koko oli eduksi, koska söivät vähän.

 Eihän siinä meille tuottajille mitää järkeä ookkaa mutta se on ja tulee olemaan teurastamoiden intressi..  5 v sisällä tullaan kokemaan melkoinen vasikkapula,meneekö tulossa oleva pieni lihan hinnankorotus suoraa vasikan hintaan?
[/quote]

Miten tällaiseen ennustukseen päädyit, siis vasikkapulaan?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.16 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.12.16 - klo:18:17

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

   määrä         
Lihaa (teurasikä 8 vuotta)   40   2,5   100   
pohjoinen koteläintuki   300   1   300   
nautapalkkio   140   1   140   
muu tuki          0   
Vasikka    0,98   630   617,4   
Lantaa   11   1,5   16,5   
            
Tuotto         1173,9   
Muuttuvat kustannukset            
kasvatusrehu I            
Ohra (kuiva-aine)   250   0,14   35   
Kaura         0   
Seosvilja         0   
Tiiviste         0   
Laidun   1500   0,13   195   
Kuivaheinä (kuiva-aine)   1200   0,13   156   
Säilörehu         0   
Olki (kuivitus) 13paalia /lehmä /v   13   5   65   
Kivennäinen   36   0,3   10,8   
Vesi   10   1   10   
Sähkö   50   0,055   2,75   
Siemennys   15   1   15   
Liikepääoma   0,04   489,55   19,582   
Eläinpääoma   1000   0,04   40   
Lääkintä   15   1   15   
Traktorityö   5   13   65   
Pienkuormaaja         0   
Uudistus(kantava hieho)   0,0125   1000   12,5   
muuta            
muuta            
            
            
Muuttuvat kustannukset YHT         641,632   
Katetuotto I         532,268   
Ihmistyö   25   14   350   
Katetuotto II         182,268   
            
Ensin on määrä sitten a hinta lopuksi summa.
Tilan kate muodostuu kaikkien katteiden summasta, emoilla saa suojavyöhyke ja lhp nurmille varsin hyvän katteen tila tasolla.
Täytyy muistaa myös että, määrät ovat 25 vuoden takaa. Kuitenkin poikima-aikaan tuli tunteja ruhtinaallisen paljon.
Emot olivat ulkotarhassa, katoksena pulpettihalli maapohjalla, tarhan koko oli noin 1,5 ha.
Emot olivat hf tai agn risteytyksiä, pieni koko oli eduksi, koska söivät vähän.

Hieno laskelma, kiitos sen jakamisesta.

Omasta mielestäni tuossa laskelmassa suurin osa tuntuukin olevan ihan oikein, mutta olki ja traktorityön kulut on edullista ja traktoritunteja vähän ja kokonaistyö tosi vähän, eli homma tosi tehokasta, vain 2 minuuttia 18 sekuntia työtä per emo per päivä, josta traktorityötä 49 sekuntia. Paljonko on emoja?
Ittellä ruokintakustannus sekä työmäärä isommat kun laidunta olemattoman vähän, tuotoissa ei ole isoja eroja. 98% vasikkasaanto melko upea, jos tyhjäksi jäävät ja vasikkakuolemat mahtuu kahteen prosenttiin, itse en pääse lähellekkään, mieluummin lasken jollain 94% niin ei pety.  Siementäminen sulla halpaa, mutta siihen nähden eläinlääkintä kallista siinä varmaan syy siihen kun mulla joitain vasikkamenetyksiä, lääkitys vasaralla halpaa mutta huonontaa vasikkaprosenttia..

Eihän siinä meille tuottajille mitää järkeä ookkaa mutta se on ja tulee olemaan teurastamoiden intressi..  5 v sisällä tullaan kokemaan melkoinen vasikkapula,meneekö tulossa oleva pieni lihan hinnankorotus suoraa vasikan hintaan?

Miten tällaiseen ennustukseen päädyit, siis vasikkapulaan?
[/quote]
Sivusta vois huudella, että kaiketi emojen määrä pysyy ennallaan ja lypsylehmien määrä laskee tai laskee jos edes osa itkusta maidon huonosta kannattavuudesta pitää paikkansa..

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.12.16 - klo:12:56

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.16 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.12.16 - klo:18:17

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

   määrä         
Lihaa (teurasikä 8 vuotta)   40   2,5   100   
pohjoinen koteläintuki   300   1   300   
nautapalkkio   140   1   140   
muu tuki          0   
Vasikka    0,98   630   617,4   
Lantaa   11   1,5   16,5   
            
Tuotto         1173,9   
Muuttuvat kustannukset            
kasvatusrehu I            
Ohra (kuiva-aine)   250   0,14   35   
Kaura         0   
Seosvilja         0   
Tiiviste         0   
Laidun   1500   0,13   195   
Kuivaheinä (kuiva-aine)   1200   0,13   156   
Säilörehu         0   
Olki (kuivitus) 13paalia /lehmä /v   13   5   65   
Kivennäinen   36   0,3   10,8   
Vesi   10   1   10   
Sähkö   50   0,055   2,75   
Siemennys   15   1   15   
Liikepääoma   0,04   489,55   19,582   
Eläinpääoma   1000   0,04   40   
Lääkintä   15   1   15   
Traktorityö   5   13   65   
Pienkuormaaja         0   
Uudistus(kantava hieho)   0,0125   1000   12,5   
muuta            
muuta            
            
            
Muuttuvat kustannukset YHT         641,632   
Katetuotto I         532,268   
Ihmistyö   25   14   350   
Katetuotto II         182,268   
            
Ensin on määrä sitten a hinta lopuksi summa.
Tilan kate muodostuu kaikkien katteiden summasta, emoilla saa suojavyöhyke ja lhp nurmille varsin hyvän katteen tila tasolla.
Täytyy muistaa myös että, määrät ovat 25 vuoden takaa. Kuitenkin poikima-aikaan tuli tunteja ruhtinaallisen paljon.
Emot olivat ulkotarhassa, katoksena pulpettihalli maapohjalla, tarhan koko oli noin 1,5 ha.
Emot olivat hf tai agn risteytyksiä, pieni koko oli eduksi, koska söivät vähän.

Hieno laskelma, kiitos sen jakamisesta.

Omasta mielestäni tuossa laskelmassa suurin osa tuntuukin olevan ihan oikein, mutta olki ja traktorityön kulut on edullista ja traktoritunteja vähän ja kokonaistyö tosi vähän, eli homma tosi tehokasta, vain 2 minuuttia 18 sekuntia työtä per emo per päivä, josta traktorityötä 49 sekuntia. Paljonko on emoja?
Ittellä ruokintakustannus sekä työmäärä isommat kun laidunta olemattoman vähän, tuotoissa ei ole isoja eroja. 98% vasikkasaanto melko upea, jos tyhjäksi jäävät ja vasikkakuolemat mahtuu kahteen prosenttiin, itse en pääse lähellekkään, mieluummin lasken jollain 94% niin ei pety.  Siementäminen sulla halpaa, mutta siihen nähden eläinlääkintä kallista siinä varmaan syy siihen kun mulla joitain vasikkamenetyksiä, lääkitys vasaralla halpaa mutta huonontaa vasikkaprosenttia..

Emoja oli 30, koska silloin emopalkkion sai max 30 eläimelle, siitossonnin pito maksoi lehmää kohti tuon verran.
Traktorityötä oli lähinnä paalien siirtely, mitään lantakäytäviä ei kolailtu, poikima-ajaksi saatettiin joskus tehdä jotain "soppeja", ruokinta oli suoraan pyöröpaalihäkkeihin. Poikima-aikaan valvonta 3-4 tunnin välein. Loka-helmikuussa töitä tehtiin joka toinen tai kolmas päivä.
Poikimakausi oli rajattu 1,5kk. Laidun aika oli vähätöistä.
Kuivikepaaleja ajatettiin jo tuolloin tukkirekalla.
Eläimet myytiin vuosi ennen eu aikaa pois, silloinhan lehmällä sai teuraanakin +10000 mk, Osaksi pakkomyynti että saatiin eloeläin velat maksettua ja työmäärä jotenkin järkeväksi, eu:ssa ei lehmän lihan hinnan alenemaa korvattu millään tavalla.
Englannista hommatut rosteri poikimariimut annoin vuosi sitten lahjaksi eräälle kolleekalle , joten se oli tavallaan henkinen piste koko hommalle.
Määrät ovat samoja, laskelman pohja on päivitetty vastaamaan nykyaikaa.
Nykyään emokarjat ovat paljon isompia.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 17.12.16 - klo:19:09

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.12.16 - klo:12:56

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.16 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.12.16 - klo:18:17

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

   määrä         
Lihaa (teurasikä 8 vuotta)   40   2,5   100   
pohjoinen koteläintuki   300   1   300   
nautapalkkio   140   1   140   
muu tuki          0   
Vasikka    0,98   630   617,4   
Lantaa   11   1,5   16,5   
            
Tuotto         1173,9   
Muuttuvat kustannukset            
kasvatusrehu I            
Ohra (kuiva-aine)   250   0,14   35   
Kaura         0   
Seosvilja         0   
Tiiviste         0   
Laidun   1500   0,13   195   
Kuivaheinä (kuiva-aine)   1200   0,13   156   
Säilörehu         0   
Olki (kuivitus) 13paalia /lehmä /v   13   5   65   
Kivennäinen   36   0,3   10,8   
Vesi   10   1   10   
Sähkö   50   0,055   2,75   
Siemennys   15   1   15   
Liikepääoma   0,04   489,55   19,582   
Eläinpääoma   1000   0,04   40   
Lääkintä   15   1   15   
Traktorityö   5   13   65   
Pienkuormaaja         0   
Uudistus(kantava hieho)   0,0125   1000   12,5   
muuta            
muuta            
            
            
Muuttuvat kustannukset YHT         641,632   
Katetuotto I         532,268   
Ihmistyö   25   14   350   
Katetuotto II         182,268   
            
Ensin on määrä sitten a hinta lopuksi summa.
Tilan kate muodostuu kaikkien katteiden summasta, emoilla saa suojavyöhyke ja lhp nurmille varsin hyvän katteen tila tasolla.
Täytyy muistaa myös että, määrät ovat 25 vuoden takaa. Kuitenkin poikima-aikaan tuli tunteja ruhtinaallisen paljon.
Emot olivat ulkotarhassa, katoksena pulpettihalli maapohjalla, tarhan koko oli noin 1,5 ha.
Emot olivat hf tai agn risteytyksiä, pieni koko oli eduksi, koska söivät vähän.

Hieno laskelma, kiitos sen jakamisesta.

Omasta mielestäni tuossa laskelmassa suurin osa tuntuukin olevan ihan oikein, mutta olki ja traktorityön kulut on edullista ja traktoritunteja vähän ja kokonaistyö tosi vähän, eli homma tosi tehokasta, vain 2 minuuttia 18 sekuntia työtä per emo per päivä, josta traktorityötä 49 sekuntia. Paljonko on emoja?
Ittellä ruokintakustannus sekä työmäärä isommat kun laidunta olemattoman vähän, tuotoissa ei ole isoja eroja. 98% vasikkasaanto melko upea, jos tyhjäksi jäävät ja vasikkakuolemat mahtuu kahteen prosenttiin, itse en pääse lähellekkään, mieluummin lasken jollain 94% niin ei pety.  Siementäminen sulla halpaa, mutta siihen nähden eläinlääkintä kallista siinä varmaan syy siihen kun mulla joitain vasikkamenetyksiä, lääkitys vasaralla halpaa mutta huonontaa vasikkaprosenttia..

Emoja oli 30, koska silloin emopalkkion sai max 30 eläimelle, siitossonnin pito maksoi lehmää kohti tuon verran.
Traktorityötä oli lähinnä paalien siirtely, mitään lantakäytäviä ei kolailtu, poikima-ajaksi saatettiin joskus tehdä jotain "soppeja", ruokinta oli suoraan pyöröpaalihäkkeihin. Poikima-aikaan valvonta 3-4 tunnin välein. Loka-helmikuussa töitä tehtiin joka toinen tai kolmas päivä.
Poikimakausi oli rajattu 1,5kk. Laidun aika oli vähätöistä.
Kuivikepaaleja ajatettiin jo tuolloin tukkirekalla.
Eläimet myytiin vuosi ennen eu aikaa pois, silloinhan lehmällä sai teuraanakin +10000 mk, Osaksi pakkomyynti että saatiin eloeläin velat maksettua ja työmäärä jotenkin järkeväksi, eu:ssa ei lehmän lihan hinnan alenemaa korvattu millään tavalla.
Englannista hommatut rosteri poikimariimut annoin vuosi sitten lahjaksi eräälle kolleekalle , joten se oli tavallaan henkinen piste koko hommalle.
Määrät ovat samoja, laskelman pohja on päivitetty vastaamaan nykyaikaa.
Nykyään emokarjat ovat paljon isompia.

Wau, hieno tarina, ajattelinkin että fiktiivinen, olisi liian hienoa ollakseen totta, kiva kun jaoit silti.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.12.16 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 17.12.16 - klo:19:09

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.12.16 - klo:12:56

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.16 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.12.16 - klo:18:17

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

   määrä         
Lihaa (teurasikä 8 vuotta)   40   2,5   100   
pohjoinen koteläintuki   300   1   300   
nautapalkkio   140   1   140   
muu tuki          0   
Vasikka    0,98   630   617,4   
Lantaa   11   1,5   16,5   
            
Tuotto         1173,9   
Muuttuvat kustannukset            
kasvatusrehu I            
Ohra (kuiva-aine)   250   0,14   35   
Kaura         0   
Seosvilja         0   
Tiiviste         0   
Laidun   1500   0,13   195   
Kuivaheinä (kuiva-aine)   1200   0,13   156   
Säilörehu         0   
Olki (kuivitus) 13paalia /lehmä /v   13   5   65   
Kivennäinen   36   0,3   10,8   
Vesi   10   1   10   
Sähkö   50   0,055   2,75   
Siemennys   15   1   15   
Liikepääoma   0,04   489,55   19,582   
Eläinpääoma   1000   0,04   40   
Lääkintä   15   1   15   
Traktorityö   5   13   65   
Pienkuormaaja         0   
Uudistus(kantava hieho)   0,0125   1000   12,5   
muuta            
muuta            
            
            
Muuttuvat kustannukset YHT         641,632   
Katetuotto I         532,268   
Ihmistyö   25   14   350   
Katetuotto II         182,268   
            
Ensin on määrä sitten a hinta lopuksi summa.
Tilan kate muodostuu kaikkien katteiden summasta, emoilla saa suojavyöhyke ja lhp nurmille varsin hyvän katteen tila tasolla.
Täytyy muistaa myös että, määrät ovat 25 vuoden takaa. Kuitenkin poikima-aikaan tuli tunteja ruhtinaallisen paljon.
Emot olivat ulkotarhassa, katoksena pulpettihalli maapohjalla, tarhan koko oli noin 1,5 ha.
Emot olivat hf tai agn risteytyksiä, pieni koko oli eduksi, koska söivät vähän.

Hieno laskelma, kiitos sen jakamisesta.

Omasta mielestäni tuossa laskelmassa suurin osa tuntuukin olevan ihan oikein, mutta olki ja traktorityön kulut on edullista ja traktoritunteja vähän ja kokonaistyö tosi vähän, eli homma tosi tehokasta, vain 2 minuuttia 18 sekuntia työtä per emo per päivä, josta traktorityötä 49 sekuntia. Paljonko on emoja?
Ittellä ruokintakustannus sekä työmäärä isommat kun laidunta olemattoman vähän, tuotoissa ei ole isoja eroja. 98% vasikkasaanto melko upea, jos tyhjäksi jäävät ja vasikkakuolemat mahtuu kahteen prosenttiin, itse en pääse lähellekkään, mieluummin lasken jollain 94% niin ei pety.  Siementäminen sulla halpaa, mutta siihen nähden eläinlääkintä kallista siinä varmaan syy siihen kun mulla joitain vasikkamenetyksiä, lääkitys vasaralla halpaa mutta huonontaa vasikkaprosenttia..

Emoja oli 30, koska silloin emopalkkion sai max 30 eläimelle, siitossonnin pito maksoi lehmää kohti tuon verran.
Traktorityötä oli lähinnä paalien siirtely, mitään lantakäytäviä ei kolailtu, poikima-ajaksi saatettiin joskus tehdä jotain "soppeja", ruokinta oli suoraan pyöröpaalihäkkeihin. Poikima-aikaan valvonta 3-4 tunnin välein. Loka-helmikuussa töitä tehtiin joka toinen tai kolmas päivä.
Poikimakausi oli rajattu 1,5kk. Laidun aika oli vähätöistä.
Kuivikepaaleja ajatettiin jo tuolloin tukkirekalla.
Eläimet myytiin vuosi ennen eu aikaa pois, silloinhan lehmällä sai teuraanakin +10000 mk, Osaksi pakkomyynti että saatiin eloeläin velat maksettua ja työmäärä jotenkin järkeväksi, eu:ssa ei lehmän lihan hinnan alenemaa korvattu millään tavalla.
Englannista hommatut rosteri poikimariimut annoin vuosi sitten lahjaksi eräälle kolleekalle , joten se oli tavallaan henkinen piste koko hommalle.
Määrät ovat samoja, laskelman pohja on päivitetty vastaamaan nykyaikaa.
Nykyään emokarjat ovat paljon isompia.

Wau, hieno tarina, ajattelinkin että fiktiivinen, olisi liian hienoa ollakseen totta, kiva kun jaoit silti.

ihteä liippaa tuo emo määrä liki...
onko kallis harrastus...

Vuosina 88-90 oli muuten todellinen emobuumi, risteytyslehmästä sai jopa 13000 silloista markkaa, puhdas kantakirjattu ch lehmä saattoi maksaa jopa 20000mk. 80 luvun lopulla pelättiin myöskin vasikoiden loppumista ja olihan sitä pulaa, monet lypsykarjan pitäjät vaihtoivat lehmät sonneihin.
Kyllä otti päähän kun muutaman vuoden vanha kasvattamo oli vajaatäytöllä ja teurastamon asiamies simputti ihan huvikseen, silloin piti vähät vasikat ostaa tiloilta suoraan vähän kovemmalla hintaa.
Teurastamon takaaman eloeläin luoton korko oli muuten 12% ja pankki pisti siihen 4% päälle luotonvarausmaksun.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.12.16 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 17.12.16 - klo:19:09

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.12.16 - klo:12:56

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.12.16 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.12.16 - klo:18:17

Itsellä laskin emoilla kate I olevan noin 520e/kpl jos vasikat myytäisiin, kate II olisi 180e (työtä 25h/emo a14e/h) , työ sisältää kaiken olkien korjaamisesta lannan levitykseen eli kyse on ns lisäyslaskennasta.
Kate I on muuten teinistä teuraaksi sonnin kanssa lähes sama , siis emolla. Suuria volyymeja myyvät saavat katetta muutaman kympin lisää (hinnaston mukaan).
Luomussa tulee emoilla kate oleellisesti paremmaksi.

Avaappas vielä tuota laskelmaa, alkoi tosissaan kiinnostaa, mitä on tuotot ja kulut yms yms?

   määrä         
Lihaa (teurasikä 8 vuotta)   40   2,5   100   
pohjoinen koteläintuki   300   1   300   
nautapalkkio   140   1   140   
muu tuki          0   
Vasikka    0,98   630   617,4   
Lantaa   11   1,5   16,5   
            
Tuotto         1173,9   
Muuttuvat kustannukset            
kasvatusrehu I            
Ohra (kuiva-aine)   250   0,14   35   
Kaura         0   
Seosvilja         0   
Tiiviste         0   
Laidun   1500   0,13   195   
Kuivaheinä (kuiva-aine)   1200   0,13   156   
Säilörehu         0   
Olki (kuivitus) 13paalia /lehmä /v   13   5   65   
Kivennäinen   36   0,3   10,8   
Vesi   10   1   10   
Sähkö   50   0,055   2,75   
Siemennys   15   1   15   
Liikepääoma   0,04   489,55   19,582   
Eläinpääoma   1000   0,04   40   
Lääkintä   15   1   15   
Traktorityö   5   13   65   
Pienkuormaaja         0   
Uudistus(kantava hieho)   0,0125   1000   12,5   
muuta            
muuta            
            
            
Muuttuvat kustannukset YHT         641,632   
Katetuotto I         532,268   
Ihmistyö   25   14   350   
Katetuotto II         182,268   
            
Ensin on määrä sitten a hinta lopuksi summa.
Tilan kate muodostuu kaikkien katteiden summasta, emoilla saa suojavyöhyke ja lhp nurmille varsin hyvän katteen tila tasolla.
Täytyy muistaa myös että, määrät ovat 25 vuoden takaa. Kuitenkin poikima-aikaan tuli tunteja ruhtinaallisen paljon.
Emot olivat ulkotarhassa, katoksena pulpettihalli maapohjalla, tarhan koko oli noin 1,5 ha.
Emot olivat hf tai agn risteytyksiä, pieni koko oli eduksi, koska söivät vähän.

Hieno laskelma, kiitos sen jakamisesta.

Omasta mielestäni tuossa laskelmassa suurin osa tuntuukin olevan ihan oikein, mutta olki ja traktorityön kulut on edullista ja traktoritunteja vähän ja kokonaistyö tosi vähän, eli homma tosi tehokasta, vain 2 minuuttia 18 sekuntia työtä per emo per päivä, josta traktorityötä 49 sekuntia. Paljonko on emoja?
Ittellä ruokintakustannus sekä työmäärä isommat kun laidunta olemattoman vähän, tuotoissa ei ole isoja eroja. 98% vasikkasaanto melko upea, jos tyhjäksi jäävät ja vasikkakuolemat mahtuu kahteen prosenttiin, itse en pääse lähellekkään, mieluummin lasken jollain 94% niin ei pety.  Siementäminen sulla halpaa, mutta siihen nähden eläinlääkintä kallista siinä varmaan syy siihen kun mulla joitain vasikkamenetyksiä, lääkitys vasaralla halpaa mutta huonontaa vasikkaprosenttia..

Emoja oli 30, koska silloin emopalkkion sai max 30 eläimelle, siitossonnin pito maksoi lehmää kohti tuon verran.
Traktorityötä oli lähinnä paalien siirtely, mitään lantakäytäviä ei kolailtu, poikima-ajaksi saatettiin joskus tehdä jotain "soppeja", ruokinta oli suoraan pyöröpaalihäkkeihin. Poikima-aikaan valvonta 3-4 tunnin välein. Loka-helmikuussa töitä tehtiin joka toinen tai kolmas päivä.
Poikimakausi oli rajattu 1,5kk. Laidun aika oli vähätöistä.
Kuivikepaaleja ajatettiin jo tuolloin tukkirekalla.
Eläimet myytiin vuosi ennen eu aikaa pois, silloinhan lehmällä sai teuraanakin +10000 mk, Osaksi pakkomyynti että saatiin eloeläin velat maksettua ja työmäärä jotenkin järkeväksi, eu:ssa ei lehmän lihan hinnan alenemaa korvattu millään tavalla.
Englannista hommatut rosteri poikimariimut annoin vuosi sitten lahjaksi eräälle kolleekalle , joten se oli tavallaan henkinen piste koko hommalle.
Määrät ovat samoja, laskelman pohja on päivitetty vastaamaan nykyaikaa.
Nykyään emokarjat ovat paljon isompia.

Wau, hieno tarina, ajattelinkin että fiktiivinen, olisi liian hienoa ollakseen totta, kiva kun jaoit silti.

Hienoa tässä on se että, voi kirjoittaa menneessä ajassa.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 17.12.16 - klo:13:29

Eihän siinä meille tuottajille mitää järkeä ookkaa mutta se on ja tulee olemaan teurastamoiden intressi..  5 v sisällä tullaan kokemaan melkoinen vasikkapula,meneekö tulossa oleva pieni lihan hinnankorotus suoraa vasikan hintaan?

Miten tällaiseen ennustukseen päädyit, siis vasikkapulaan?

Sivusta vois huudella, että kaiketi emojen määrä pysyy ennallaan ja lypsylehmien määrä laskee tai laskee jos edes osa itkusta maidon huonosta kannattavuudesta pitää paikkansa..
[/quote] joidenki arvioiden mukaan 25000-50000 lypsylehmää olis vähemmän v 2022. toteutuuko?? riippuu kait pitkälti maidon hinnasta..