Ihmisten mielissä vedetään edelleen paksu yhtäläisyysmerkki Kepun ja maatalouden välille. Oikeasti niillä ei ole ollut enää pitkään aikaan mitään tekemistä keskenään. Suomen väestöstä kaksi prosenttia on jollakin tavalla tekemisissä maatalouden kanssa, mutta Kepua äänestää n.17%. Ja maatalousyrittäjissä on paljon myös muiden puolueiden äänestäjiä ja meitä liikkuvia, jotka äänestävät ehdokasta puolueen asemasta.
Ennakkoluuloisen yhtäläisyysmerkin vetäminen Keskustan ja maatalouden välille on rasite kummallekin taholle ja liittyy monesti ilkeisiin poliittisiin puheisiin joissa sivutaan maataloustukia ja vesistöjen saastumista.
Toisaalta, maatalouden pöhöttyneet virastot, koulutuslaitokset ja muu hallinto ovat tavallaan perintörälssiä Kekkosen ajalta. Kyllä silloin virkapaketit luotiin puolueittain, ja maataloudessa oli vain yksi puolue. Eikä Suomessa taasen ollut angloamerikkalaisten maiden tapaa vaihtaa myös ministeriöt ja muu väki voittaneen puolueen väkeen. On muistettava, että pitkälle 80-luvulle lopulle "yleiset syyt" pitivät keskustan vallassa, kannatuksesta riippumatta. "Yleiset syyt" oli Johannes Virolaisen lausuma kiertoilmaus Neuvostoliiton vaikutuksesta myös Suomen sisäpolitiikkaan.
Epäilen, että monessa maaseutualan hajasijoitetussa virastossa on jo kolmannen polven keskustalaisia, Ei ole kauan, kun Viikin maa-ja metsätieteellistä vieläkin kutsuttiin "kepusiittolaksi".
Mutta ei siinä mitään, kerran on Suomen suurimpia puolueita vieläkin.
-SS-