P-Amerikassa suosittu, mutta ei täällä. Liekö muuta syytä kuin parsipetikauppiaan ammattitaito. Jos amerikkalaiset sitä käyttää, niin sen täytyy olla petiä parempi vaikka onkin työläämpi. Onko kenellä kokemusta hiekkaparresta?

On. Jos kaikki eläimet ovat tismalleen saman kokoisia ja jaksat hoitaa parsia joka päivä, niin homma voi toimia. Mutta jos yksikin keksii kääntyä ja peruuttaa parteen, on helvetti valmis. Vaikka hiekassa ei bakteerit pesi, niin siihen paskannetussa sonnassa pesii kyllä.
Meillä jaksettiin taistella niiden kanssa pari vuotta, kunnes valoimme umpeen. Kiitos siitä, emme palaa hiekkaparsiin.
Muista sitten, kun ja jos teet hiekkaparret, sen hiekan tulee olla kuivaa ja katon alla, mitä lisäätte niihin, vähintään kerran viikossa. Mikään pressulla peitetty kasa pihalla, ei toimi.

Farmers Weeklyn numerossa " 23 october 2015" on hyvä juttu noista. Nimellä "How to get bedder". Mulla on ko. lehti just edessä..

En tiedä, että onko tämä pakkasmaiden juttu. Ulkomailla pikkuisen liian lyhyet hiekkaparret näyttävät toimivan tosi hienosti, lehmien ikää ei erota kinnerhaavojen syvyydestä kuten Suomessa..

Se hiekka pitäisi saada eroteltua siitä lannasta jollakin konstilla tai kuluttaa melko liukaasti pumput ja vaunut vaihtokuntoon. Enkä tiedä lopulta mitenkä helposti se poistuu säiliöstä muuten kuin kaivinkoneella.

Se hiekka pitäisi saada eroteltua siitä lannasta jollakin konstilla tai kuluttaa melko liukaasti pumput ja vaunut vaihtokuntoon. Enkä tiedä lopulta mitenkä helposti se poistuu säiliöstä muuten kuin kaivinkoneella.

Tässä se syy toimimattomuuteen Suomessa lienee. Täällä tehdään lietteelle betonibunkkerit, joista se otetaan sekoitettuna pumpuilla pellolle. Amerikassa lietealtaana on maakuoppa, josta vain nesteet pumpataan, muut nostetaan kaivurilla.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.11.16 - klo:10:52

Se hiekka pitäisi saada eroteltua siitä lannasta jollakin konstilla tai kuluttaa melko liukaasti pumput ja vaunut vaihtokuntoon. Enkä tiedä lopulta mitenkä helposti se poistuu säiliöstä muuten kuin kaivinkoneella.

Tässä se syy toimimattomuuteen Suomessa lienee. Täällä tehdään lietteelle betonibunkkerit, joista se otetaan sekoitettuna pumpuilla pellolle. Amerikassa lietealtaana on maakuoppa, josta vain nesteet pumpataan, muut nostetaan kaivurilla.

ja eikös siellä käytetä jotain hiekan erotus mööpeleitä? Tosin en nyt tiedä oisko tuo hiekkapitoinen kiintoaines jollekin suo tai savipellolle niin huono ratkaisu. äkkiä tuntuisi että maan rakenne paranisi jonkun verran.

Enemmän kiinostaa tämä separointi jakeen käyttö kuivikkeena. Miten se onnistuu. Vähentäisi kuivike kustanuksia melkoisesti samalla kun myös lannan ajo määrä pienenee.

Enemmän kiinostaa tämä separointi jakeen käyttö kuivikkeena. Miten se onnistuu. Vähentäisi kuivike kustanuksia melkoisesti samalla kun myös lannan ajo määrä pienenee.

Kuivuuhan ainakin tavallisen lietelannan separointikeot pinnasta/huipulta sopivalla kelillä. Sopivaa laania, sateensuojaa jne.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.11.16 - klo:11:26

Enemmän kiinostaa tämä separointi jakeen käyttö kuivikkeena. Miten se onnistuu. Vähentäisi kuivike kustanuksia melkoisesti samalla kun myös lannan ajo määrä pienenee.

Kuivuuhan ainakin tavallisen lietelannan separointikeot pinnasta/huipulta sopivalla kelillä. Sopivaa laania, sateensuojaa jne.

Tästä on MTT tutkimus meneillään. Eräs viljeliä oli hommanut kompostilaiteiston jossa 70 asteessa kiintoaines kjompostoitiin useamman tunnin ajan ennen varastointia josta lanta siirettiin kuivikeena eläinten alle.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 23.11.16 - klo:12:04

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.11.16 - klo:11:26

Enemmän kiinostaa tämä separointi jakeen käyttö kuivikkeena. Miten se onnistuu. Vähentäisi kuivike kustanuksia melkoisesti samalla kun myös lannan ajo määrä pienenee.

Kuivuuhan ainakin tavallisen lietelannan separointikeot pinnasta/huipulta sopivalla kelillä. Sopivaa laania, sateensuojaa jne.

Tästä on MTT tutkimus meneillään. Eräs viljeliä oli hommanut kompostilaiteiston jossa 70 asteessa kiintoaines kjompostoitiin useamman tunnin ajan ennen varastointia josta lanta siirettiin kuivikeena eläinten alle.

Poutamaissa separointikuivike kompostoidaan ulkona latoilla, samalla se kuivuu ja desinfioituu. Ilman kompostointia tuo levittää kaikki taudit.

Kyllä tuota on moni muukin miettinyt, niin ylivoimainen se on lehmän hyvinvoinnin kannalta. Toistaiseksi yritykset on kaatunut viranomaisiin ja säähän. Hiekkaparret pitää aina olla maapohjalla, jotta nesteet pääsee valumaan maahan. Ei taida Suomessa saada sellaiselle lupaa. Betoni hiekan alla on tuhoon tuomittu ajatus. Toinen ongelma on sulan ja kuivan hiekan toimitusketjun varmistaminen ympäri vuoden. Pitäisi saada kesän aikana hommattu kuivaa hiekkaa katon alle niin paljon, että se riittää talven yli.

Miten hiekka toimis kestokuivikkeena? Jos ois aflatin tai betonilattian päällä.

Kyllä tuota on moni muukin miettinyt, niin ylivoimainen se on lehmän hyvinvoinnin kannalta. Toistaiseksi yritykset on kaatunut viranomaisiin ja säähän. Hiekkaparret pitää aina olla maapohjalla, jotta nesteet pääsee valumaan maahan. Ei taida Suomessa saada sellaiselle lupaa. Betoni hiekan alla on tuhoon tuomittu ajatus. Toinen ongelma on sulan ja kuivan hiekan toimitusketjun varmistaminen ympäri vuoden. Pitäisi saada kesän aikana hommattu kuivaa hiekkaa katon alle niin paljon, että se riittää talven yli.

Jos laittaisi sorasilmän joka parteen ja salaojituksen pohjalle.

Ehkä joskus kehitetään joku "30 senttiä korkea kumi ja muovihässäkkä" joka päästää pissat läpi ja joka imee itse kosteuden alakerroksiin josta se valuu ränniä pitkin kus`kaivoon. Ja jonka pinta pysyy 20 vuotta ehjänä.

Entäpä nämä Euroopassa käytetyt olki-kalkki kuivikeparret. Miksi kukaan ei näistä ole vielä puhunut?

Eikö näitä ole Suomessakin jo jonkun verran, ainakin kokeiltu? Oliko Adamsmitilläkin testi, arzy varmaan tietää? Yhden pihaton tiedän, johon nuo tehtiin jo uutena, mutta siellä oli kai jotain suunnittelumokaa tai muuta, kun eivät olleetkaan hyviä ja työllistivät liikaa.