Minulla pienin varastossa oleva lannoiteyksikkö on 650kg säkki. Kylvöjen jälkeen tarkastan menekin, joka sekin on aina (yllätys, yllätys) kokonaisia säkkejä. Sitten alan tutkia menekkitiedon kanssa wisua ja tarkistan kuinka lannoitus on täsmännyt suunnitelmiin. Korjauksia joutuu tekemään enemmän ja vähemmän, mutta lopputulos on aina se, että kaikki on saatu hävitettyä lohkoille. Sallittuja (satotasokorjattuja) lannoitemääriä ei ikinä ylitetä, eikä fosforintasausta aloiteta. Välillä joutuu laittamaan jollekin lohkolle kahtakin apulantalajia, sitä toista ei välttämättä ole mennyt kuin 100kg tms. mutta pysyy rajoissa ja saadaan hävitettyä ns. paperilla. Se mitä todellisuudessa on tapahtunut on sitten jotain muuta. Tärkeintä on nyt todistaa syyttömyyteensä ympäristörikokseen.

Noin yleensä, suunnittelen lannoitukset niin tappiin kuin mahdollista, satotasokorjauksia hyödyntäen. Käytännössä ei ole järkevää vetää kauralle navetan taakse maksimipanostusta. Tämmöisillä jutuilla saa pelivaraa, jota sitten voi hyödyntää muualta tulevien ylilannoitusten hävittämisessä.

kaikki muut pl. luomuviljelijät ovat juuri tätä mieltä. Nykyiset lannoitustasot alkaa olla ehdottomia minimitasoja niin typen kuin fosforinkin osalta.

Jos tämän suunnittelun tekee käänteisesti. Hommaa lannoitetta, jossa kalia tulee pienelläkin määrällä tarpeeksi. Peltotuella laskettaa ja laittaa lohkojen fosforin tappiin, laskee täydet säkit ja se annetaan kylvöille....typestä saa jäädä vajausta. Seuraavaksi salpietarit, sillä typpi maksimiin, taas "säkit riviin" ja pintalevittimellä kullekin lohkolle kasvukaudella. Näin saa rehellisesti ja oikein levitettyä maksimit kolmesta pääravinteesta, eikä jää mitään nyssäköitä sinne "kirjanpitoon tai nurkkiin". Myös ylitysten riski on pieni eli ei vahingossa lannoita liikaa. Joskus voi kasvukaudella todeta lisätypen turhaksi jolloin se onkin viisasta käyttää parempaan aikaan tai  paikaan

Tämä toimii pienelläkin tilalla, isolla vielä helpompaa....kulutusta vaan pitää seurata ja verrata kylvöaloihin.

Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?

Ei ehkä kannata edes. Oheistamani valvontaohjeen sanamuoto on lievästi sanottuna sekava.
On olemassa "piennar" ja on olemassa "piennar" , toisesta saa tukipinta-alan, toisesta ei.
Lisäksi ojan niskasta niskaan etäisyydellä on merkitystä, onko yli 3 m. Sarkaojassa
ratkaiseen viljelemättömästä viljelemättömään kokonaisleveys. "Viljelemätön piennar"
on määritelty tarkasti, mutta ei sitä toisenlaista "piennarta", joka oikeuttaa kasvulohkon alaan
lisättäväksi

Minä ainakin otan nyt jälleenkäyttöön lapsuuden traumat tuoneen kyntötavan: viimeinen viilu
leikataan ojan niskasta siten, että valo näkyy läpi vaon sivusta ojaan päin katsottaessa.
Siinä oli aina ojaan lipsahdus lähellä, jollei se toiseksi viimeinen kyntö osunut sentilleen oikein.
Mittailevat siinä sitten.

"Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla
enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella
tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen
on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava
pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos
lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.5 tarkoitettu viljelytekninen
päiste.

Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen,
monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta,
jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään."

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 17.10.17 - klo:23:10

Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?

Ei ehkä kannata edes. Oheistamani valvontaohjeen sanamuoto on lievästi sanottuna sekava.
On olemassa "piennar" ja on olemassa "piennar" , toisesta saa tukipinta-alan, toisesta ei.
Lisäksi ojan niskasta niskaan etäisyydellä on merkitystä, onko yli 3 m. Sarkaojassa
ratkaiseen viljelemättömästä viljelemättömään kokonaisleveys. "Viljelemätön piennar"
on määritelty tarkasti, mutta ei sitä toisenlaista "piennarta", joka oikeuttaa kasvulohkon alaan
lisättäväksi

Minä ainakin otan nyt jälleenkäyttöön lapsuuden traumat tuoneen kyntötavan: viimeinen viilu
leikataan ojan niskasta siten, että valo näkyy läpi vaon sivusta ojaan päin katsottaessa.
Siinä oli aina ojaan lipsahdus lähellä, jollei se toiseksi viimeinen kyntö osunut sentilleen oikein.
Mittailevat siinä sitten.

"Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla
enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella
tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen
on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava
pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos
lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.5 tarkoitettu viljelytekninen
päiste.

Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen,
monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta,
jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään."

-SS-

Kyl nyt on vaikeeta tekstiä. Mikä olen elänyt siinä luulossa, että valtaojaan metrin piennar ja muihin 60 cm.

Peltotuella laskettaa ja laittaa lohkojen fosforin tappiin, laskee täydet säkit ja se annetaan kylvöille....

Tuo toimii, jos jokaiselle lohkolle voi laittaa edes jotain fosforia.
Fosforin louhiminen näennäisesti fosforilla kyllästetystä maaperästä
on vaikeaa. Vaikka pH:t ovat yli 7, ei varsinkaan kylmillä ilmoilla
tahdo saada kasvin fosforinkeruuta käyntiin ilman helppoliuoksta
siinä kasvin saatavilla.

Eli voi tarvita myös NK-lannosta, sitten paria eri PK-suhteella
NPK-lannosta, salpietaria, typpi-rikki-lannosta. Ja typen
pintalannoitus ei toimi kaikkina vuosina ollenkaan. Eli pitää
varautua rivilannoittamaan kahdella eri kerralla. Silloin kun
oli enemmän harrastusta, parhaat tulokset sai yhdistämällä eri-
laatuisia PK-lannoksia 1. rivilannoitukseen ja typpilannoitusta
kylvölannoituksessa.

Pintalannoituksen teho on ollut lannoitevalmistajien omissakin kokeissa
heikompi kuin sijoituslannoituksen.

-SS-

Kyl nyt on vaikeeta tekstiä. Mikä olen elänyt siinä luulossa, että valtaojaan metrin piennar ja muihin 60 cm.

Se ohje on todella kapulakieltä. Kyseisen valvontaohjeen kuvatkaan eivät sisällä kaikkia
mahdollisia vaihtoehtoja. Kyllä minä ainakin toivotin tervetulleeksi seuraavana vuonna
uudelleen, kyntöarvostelijoiksi, että näkyykö ojan niskasta läpi kyntövaon puolelta.
Tai sitten hankin varsinaisen piennarkyntölaitteen ja Fiskarssin Kyntäjä siihen.
Kun aikansa kyntää sieltä ojan pohjalta asti , niin ojakin mukavasti kapenee sopivaksi.
Loppuviimeistely mulloksella sitten lanaamalla.

Semmoinen piennarjyrsin olisi myös hyvä, kallistaisi pellon vaikka 50 m matkalta
viivasuoraan niin, että ojan terävä niska olisi vain jotain 50 cm ojan pohjasta.
Tulisi kapea ja siisti ojan leveys eikä sellaista 15 metriä leveää horsmaryteikköä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 17.10.17 - klo:23:24

Peltotuella laskettaa ja laittaa lohkojen fosforin tappiin, laskee täydet säkit ja se annetaan kylvöille....

Tuo toimii, jos jokaiselle lohkolle voi laittaa edes jotain fosforia.
Fosforin louhiminen näennäisesti fosforilla kyllästetystä maaperästä
on vaikeaa. Vaikka pH:t ovat yli 7, ei varsinkaan kylmillä ilmoilla
tahdo saada kasvin fosforinkeruuta käyntiin ilman helppoliuoksta
siinä kasvin saatavilla.

Eli voi tarvita myös NK-lannosta, sitten paria eri PK-suhteella
NPK-lannosta, salpietaria, typpi-rikki-lannosta. Ja typen
pintalannoitus ei toimi kaikkina vuosina ollenkaan. Eli pitää
varautua rivilannoittamaan kahdella eri kerralla. Silloin kun
oli enemmän harrastusta, parhaat tulokset sai yhdistämällä eri-
laatuisia PK-lannoksia 1. rivilannoitukseen ja typpilannoitusta
kylvölannoituksessa.

Pintalannoituksen teho on ollut lannoitevalmistajien omissakin kokeissa
heikompi kuin sijoituslannoituksen.

-SS-

juuri tämän arveluttavan korkean ongelman tämä ratkaisee... jos lohko on kovin vilkkaasti liikennöidyn tien varressa ja säkkien kyljet näkyvät tielle, niin salpietari säkkejä siinä kohtaa pitää olla.
Näitä lohkoja ei kohta ole enää kenelläkään...

Onko kokeissa otettu huomioon se, että jokaisella lannoituskerralla vallitsee erilainen lähtötilanne ja viljelijä voi vaikuttaa pintalannoituksen määrään ja aikaan? Tarkoitan tällä sitä, että sateisen kevään jälkeen rehevälle kasvustolle lannoitus voi olla runsaampi kun typpivaje tulisi oikeasti rajoittamaan satoa merkittävästi. Joskus kuivana keväänä taas ei sitä kasvupotentiaalia löydy, jolloin lannoitus menee hukkaan. Muualla käsittääkseni hyvin tavallista levittää typpi oraille ja kasvustoon, varsinkin jos kasvuaika on pitkä.

Onko kokeissa otettu huomioon se, että jokaisella lannoituskerralla vallitsee erilainen lähtötilanne ja viljelijä voi vaikuttaa pintalannoituksen määrään ja aikaan? Tarkoitan tällä sitä, että sateisen kevään jälkeen rehevälle kasvustolle lannoitus voi olla runsaampi kun typpivaje tulisi oikeasti rajoittamaan satoa merkittävästi. Joskus kuivana keväänä taas ei sitä kasvupotentiaalia löydy, jolloin lannoitus menee hukkaan. Muualla käsittääkseni hyvin tavallista levittää typpi oraille ja kasvustoon, varsinkin jos kasvuaika on pitkä.

Ei välttämättä ole pintalannoitettu raetyppi yleistä. Yleisintä on kuivilla alueilla upottaa nesteammoniakki semmoisella sijoituskoneella peltoon kylmänä kautena, tai sitten sijoitetaan kylväessä, vedetään perässä semmoista säiliövaunua. Sitten maissit tahi muut kylvetään kun alkaa hiukan lämmetä, kali ja fosfaatit saatetaan ajaa rakeena pintalevittimellä. Uudessa Seelannissa kastellut vehnäpellot tietenkin saavat raelannoitetta pintaan pitkin kasvukautta. Brittein Saarilla ei liene vaikea arvata, miksi pintalannoitus toimii. Kuivana kevätkesänä nimenomaan sijoituslannoitus tuottaisi parhaan kuivuudenkestävyyden.

Olen tehnyt puolikkaalla palstalla kokeita, ja ero on suorastaan järkyttävä. Se hailakan kellertavä kasvusto ei oikeastaan lähde kasvuun ollenkaan, ja heinä-elokuun sateiden jälkeen on semmoista jälkiversovaa ryjää se kasvusto. Tämäpä on syysviljallakin suurin satovaihtelun aiheuttaja, tänä vuonna tuli riittävä sade huhtikuulla, jos sai lannoitukset tehdyksi heti huhtikuun alussa. Oli minulla pari raitaa toukokuulle, tyhjensin täydet säkit saroille silloin huhtikuun alussa, ja jäi semmoisia siivuja ilman, ja sitten tuli sade, vein levittimen suojaan ja lähdin työkeikalle, seuraavan kerran ehdin vasta kolmen viikon päästä, lähempänä vappua, ja ero oli puidessakin selvä, rukiilla käytännössä ei oikein tullut tähkää kunnolla ollenkaan.

-SS-

Mä olen ollut siinä luulossa, että vipukarttaan piirretyn valtaojan piennar saa olla 3m. Eli pitää olla 1m ,mutta saa olla 2,99 metriäkin. Kaikkihan sen kumminkin sentin tarkkuudella mittaa. Mulla ainakin on reilun metrin pientareita kait joka valtaojan varrella - toivottavasti - mitattunakin. Jos se ei ole yli metriä, niin sitten se on alle ja se käy kukkaron päälle.

Lannan menekistä mä olen käyttänyt ajatusta, että 90-95% sallitusta maksimista on ihan hyvä täsmätä. Tai siis vaikka ei olisi maksimikaan ... 700 mennyt, niin yhdellä säkillä pärjää. Tämä siksi että lohkokoko vaan on jossain 1,5ha:n paikkeilla keskimäärin, noista vähentää pientareet ja haukipäät ... En tiedä olenko väärässä, mutta yhdessä valvonnassa ainakin sanottiin , että saa se noin päin olla.

Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.

Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.

Ja ne on aikoinaan ilmoitettu sinne miten sattuu. Ennenkin kirjoitellut ... mulla oli alajuoksulla normi oja, se nousi ylemmäs metsänläpi seuraavalle aukealle ja muuttui vesistöksi. saapui taas toisen mun toiselle lohkolle ... normi oja jatkuu muiden maanomistajien maille ja mulla taas siihen laskee "valtaoja" . No nyt olen korjannut tuon alajuoksun, mutta tuskin se metrin levyinen ura mikään vesistökään ole .

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 18.10.17 - klo:08:43

Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.

Ja ne on aikoinaan ilmoitettu sinne miten sattuu. Ennenkin kirjoitellut ... mulla oli alajuoksulla normi oja, se nousi ylemmäs metsänläpi seuraavalle aukealle ja muuttui vesistöksi. saapui taas toisen mun toiselle lohkolle ... normi oja jatkuu muiden maanomistajien maille ja mulla taas siihen laskee "valtaoja" . No nyt olen korjannut tuon alajuoksun, mutta tuskin se metrin levyinen ura mikään vesistökään ole .

Ei ole ainutkertainen juttu... Vieressä kulkee valtaoja joka on ihan samanlainen pitkältä matkalta. Ylemmällä "juoksulla" on merkitty valtaojaksi, mutta lähempänä loppu päästä muuttuu normaaliksi ojaksi. Kyllä näiden kanssa pitää olla niin saakelin tarkkana.

Meilläpäin oli valtaoja muuttunu yks kaks vesistöksi. Naspurilla kävi valvoja ja sanktiota tuli kun oli vain metrin piennar. Olis pitäny olla kolme. Sama oja muuttuu minun maiden jälkeen taas valtaojaksi. Täytyy näköjään joka kerta ennen pellolle menoa käydä vipusta tarkistamassa että mikäs oja se siellä tänään virtaa.

Ei tullut sanktiota viime kesänä samasta syystä, tilanteen mukaan yksi oja vaihdellut latvoiltaan vesistöstä valtaojaan. Viime kesänä oli metrin piennar, riitti että tein tälle kesälle kolmimetrisen. En tiedä onko kukaan käynyt tarkastamassa, ainakaan ei ole kuulunut mitään. Samalla lohkolla jatkuu myös tienlaidassa 3m:n pientareena, luonnollisesti ei ollut sitäkään tien takana pellolla. Nyt on, silläkin lohkolla noin 700m turhaakin turhaa vihreää kaistaa roskapankkina. Toki tuo tien vieressä oleva kaistale helppo, voi tieltä niittä sekä kanavan laitaa että takaisin tullessa "suojakaistaa", kesälläkin :/

Kuuluukohan biosidi-kirjanpitovalvonta peltovalvontaan vai mihin?

Mulla on myös yksi loimijokeen laskeva valtaoja joka on kilometrin matkalta joesta merkitty vesistöksi vaikka on kyllä niin valtaoja kuin voi olla. Vuokramaitten välissä mutta entinen käyttänyt metriä. Mää jätin nyt sitten kolme. Aika paljon syö pinta-alaa niiltä lohkoilta.