just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.

Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.

Lainaus käyttäjältä: pera - 04.10.16 - klo:20:09

just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.

Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.

LHP-nurmi on säilytettävä ja ilmoitettava 2 vuotta peräkkäin samalla lohkolla! Jos menit sen rikkomaan ja kylvit ruista, teit vakavan ympäristörikoksen!

Tosi outo systeemi vaikka olisi 100 % nurmella ja siitä 21 % suojavyöhykkeenä ei saa 80 % kasvipeitteisyyttä täyteen.

Ai että suojavyöhykkeellä pitäs viä itkeä muutaman kympin perään  . Ei kai nyt sentään...

Lainaus käyttäjältä: pera - 04.10.16 - klo:20:09

just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.

Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.

Nyt en ole asiasta ihan varma, mutta minusta tilanne on se, ettei tänä vuonna LHP:ksi merkitylle lohkolle saa kasvipeitteisyyskorvausta, kasvaa siellä mitä tahansa. Ainakaan itse en odota korvausta, kun lopetin LHP:n ja kylvin sinne syysrypsin. Lohkollahan kasvaa syysvilja vasta ensi vuonna papereiden mukaan.

Oli kyllä jo kolmas vuosi LHP:nä.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 13.10.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: pera - 04.10.16 - klo:20:09

just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.

Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.

Nyt en ole asiasta ihan varma, mutta minusta tilanne on se, ettei tänä vuonna LHP:ksi merkitylle lohkolle saa kasvipeitteisyyskorvausta, kasvaa siellä mitä tahansa. Ainakaan itse en odota korvausta, kun lopetin LHP:n ja kylvin sinne syysrypsin. Lohkollahan kasvaa syysvilja vasta ensi vuonna papereiden mukaan.

Oli kyllä jo kolmas vuosi LHP:nä.

LHP-nurmi ei käy kasvipeitteisyyteen, mutta LHP-nurmelle voi kylvää syyskylvöisen kasvin, jos 2 vuoden säilyttämisvelvollisuus on tullut täyteen. Tällöin kasvi täyttää kasvipeitteisyysprosenttia, mutta sille ei makseta.

Jos LHP-nurmen merkkaa kasvipeitteiseksi, niin silloin se on pitänyt päättää ja kylvää sille syyskylvöinen kasvi. Muuten LHP-nurmi kohta jätetään ilmoituksissa tyhjäksi.

Juu esimerkiksi voi tulla kalliiksi merkitä enemmän EFA alaa kuin tarpeellista. Samasta syystä EFA typenkerääjä suuremmalla pinta-alavaatimuksellaan voi olla ongelma, jos kasvipeitteisestä talvikasvustosta EFA-alalle kylvettynä ei saa korvausta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: mermiina - 13.10.16 - klo:07:41

Tosi outo systeemi vaikka olisi 100 % nurmella ja siitä 21 % suojavyöhykkeenä ei saa 80 % kasvipeitteisyyttä täyteen.

Ai että suojavyöhykkeellä pitäs viä itkeä muutaman kympin perään  . Ei kai nyt sentään...

Peraatteessa Tossa potkitaan kasvipeitteisyyttä päähän. Mulla on muutakin tekemistä kun herran ketkujen mielipiteitä kuunella ja kumarella. Vuoden vaihteessa lähtee EHK ja sitä rataa ruvetaan hommia yksin kertaistamaan. ProRahastus jo itki että ei saa EHK sanoutua irti.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 13.10.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: pera - 04.10.16 - klo:20:09

just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.

Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.

LHP-nurmi on säilytettävä ja ilmoitettava 2 vuotta peräkkäin samalla lohkolla! Jos menit sen rikkomaan ja kylvit ruista, teit vakavan ympäristörikoksen!

Kyllä mul oli lhp kaks vuotta, eli kaks kesää peräkkäin. Jos ei ruis kelpaa nyt kasvipeitteisyyteen, niin jo on perkele. Loppuu multa kyllä hömppäheinien viljely tähän. Viljaa vaan viljan perään, otetaan maasta kaikki irti, se on sitte pellon seuraavan omistajan  murhe, kun on ryöstöviljelty pelto, muutenkin on tuo nurmen vaikutus kasvukuntoon ylimainostettu asia. Nyt pitää vaan keskittyä hyvien satojen tuottamisen, ja unohtaa maan kasvukuntopelleilyt ym.ympäristönsuojeluvouhotukset.

Ja tää oli viimeinen kerta, kun ympäristökorvaukseen sitoudun, seuraavaa sitoumusta en enää tee sitten kolmen vuoden kuluttua.

No olet saanut 120 euroa parin vuoden ajalta lisää, normaalien eurotukien lisäksi, kärsimättä sanottavammista viljelykustannuksista. Jos sitten nyt yksi 54 euroa jää tulematta, niin ei se silti vielä tukien osalta pakkaselle jää.

Jotenkin kipuilu tuntuu ylimitoitetulta, koska jokaiselle Suomen hehtaarille oli tukikaudelle 2015-2020 varattu noin 600 euroa ympäristökorvausrahaa. Siis sille koko kaudelle, ei vuosittain saatavaksi ! Jos tuo kokonaisumma jää jollakin viljelijällä vähäisemmäksi, merkitsee se vain sitä, että joku on onnistunut toimissaan paremmin ja pystyy kuittaamaan viisivuotiskautena esimerkiksi 2500 euroa ympäristökorvauksia.

Tukien vaikutus maataloustuotannon ohjailuun on erittäin suuri. Kansa syöksyy uuteen tukimuotoon kuin mehiläisparvi hunajakupille, yrittäen saada kaiken ja vielä vähän lisää, kunnes kuppi on tyhjä.

-SS-

No olet saanut 120 euroa parin vuoden ajalta lisää, normaalien eurotukien lisäksi, kärsimättä sanottavammista viljelykustannuksista. Jos sitten nyt yksi 54 euroa jää tulematta, niin ei se silti vielä tukien osalta pakkaselle jää.

Jotenkin kipuilu tuntuu ylimitoitetulta, koska jokaiselle Suomen hehtaarille oli tukikaudelle 2015-2020 varattu noin 600 euroa ympäristökorvausrahaa. Siis sille koko kaudelle, ei vuosittain saatavaksi ! Jos tuo kokonaisumma jää jollakin viljelijällä vähäisemmäksi, merkitsee se vain sitä, että joku on onnistunut toimissaan paremmin ja pystyy kuittaamaan viisivuotiskautena esimerkiksi 2500 euroa ympäristökorvauksia.

Tukien vaikutus maataloustuotannon ohjailuun on erittäin suuri. Kansa syöksyy uuteen tukimuotoon kuin mehiläisparvi hunajakupille, yrittäen saada kaiken ja vielä vähän lisää, kunnes kuppi on tyhjä.

-SS-

Kyllähän tää tuki homma alkaa tuntua rahan siirrolta valtiolta viljellään kautta proagrialle.