Kun pistää kaikki pellot luomuapilalle ja murskaa sitä mukaa kun eka kukinta alkaa loppua, niin voi siinä sivussa tuottaa hunajaa:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mehil%C3%A4istenhoitaja-viljelij%C3%A4-saa-h%C3%B6mpp%C3%A4heinill%C3%A4-tuhansien-eurojen-hunajatuotot-kymmenen-p%C3%A4iv%C3%A4n-ty%C3%B6ll%C3%A4-1.161183

Kun pistää kaikki pellot luomuapilalle ja murskaa sitä mukaa kun eka kukinta alkaa loppua, niin voi siinä sivussa tuottaa hunajaa:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mehil%C3%A4istenhoitaja-viljelij%C3%A4-saa-h%C3%B6mpp%C3%A4heinill%C3%A4-tuhansien-eurojen-hunajatuotot-kymmenen-p%C3%A4iv%C3%A4n-ty%C3%B6ll%C3%A4-1.161183

Ei oikein maanparannus- tai saneerauskasveja voi puhua hömppäheiniksi. "Hömppäheinä" on filosofia, joka perustuu pellon omistajan toimintatapoihin jättämällä pelto kasvamaan mitä tahansa heinää tai puita. Kuitenkaan nuokaan em. kasvit eivät maan näkökulmasta ole hömppää.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 07.09.16 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.09.16 - klo:16:51

Lainaus käyttäjältä: MOI - 06.09.16 - klo:15:52

Olettehan te kyllä oikeassa! Olen nähnyt ainkin muutamissa tapauksissa vanhoja helpipaaleja pellon laidassa märäntymässä. Mutta minun tapauksessa kun viljan viljely ei ole kovin tuottoisaa. Joudun käyttämään rahtipuimuria ja rahtikuivausta joten siemen/lannoite/kasvinsuojelun menojen jälkeen ei viljan myynnistä + 451 €/ha tukipotista paljon jää paljoa juhlittavaa. Epätoivoisesti yritän keksiä tässä jotain vaihtoehtoa viljalle.

Erikoiskasvit ?

1. rypsi tai öljykasvi yleensä. Puinti ja varsinkin kuivaus voi olla jopa halvempaa Tuotantopalkkio.
2. ruis. On siinä ensi vuodelle usean kympin ero kevätviljoihin. Tuotantopalkkio.
3. riistapelto.
4. valkuaiskasvi, lannoituskulu vähenee, satotulos paranee. Tuotantopalkkio.
5. kerääjäkasvi 1, 2, ja 4:lle.  Kokonaistukipotti nousee noin 550 euroon, tulotkin paranevat.

-SS-

Ruis onnistuessaan ihan hyvätuottoinen kasvi, tosin rukiin ostohinnat taitaa edelleen suunnata alaspäin kuin lehmän häntä. Jos ruis puskee sen kolmen tonnin kasvuston (kuten itselle tänävuonna) niin siinä saa olla uskonto 10 ja matematiikka 4 jos sen pystyy tänävuonna perustelmaan edes itselleen kannattavaksi. Se pieni kasvipalkkio toki puoltaa ruista ja kasvipeitteisyys jos ei ota huomioon riskejä. Eri juttu jos rukiin hinta huitelisi siellä kahdensadan nurkilla, mutta tälläkertaa esim. 5,5 tn/ha suurimokaura a125€/tn pesee rukiin mennentullen.

On totta, että pusken ruista vaihtoehdoksi kuin pohjanmaan miehet rypsiä, vain omiin kokemuksiin perustuen. Mutta kolmen tonnin ruis ei vaadi kyllä sitten niin yhtään mitään panoksia, jos nyt 100 kiloa salpeetaria jaksaa keväällä aikaisin laittaa. En usko, että 5,5 t/ha suurimokauraa ihan ilman kasvitauti- ja lannoitepanoksia tulee. Ja on tuo DON arvo, ja lisäksi vähänkin pohjoisempana elohallan ja myöhäisen puintiajan riski. Lisäksi populaatioruista laitetaan siemeneksi vähemmänkin kuin kauraa. Eikä voi korostaa rukiin varastotilan parikymmentä prosenttia pienempää tarvetta.

Rukiin riskit voivat olla lumi-Suomessa isommat. Itsestä tuntuu, että vaikka ruis ei nyt aina mikään valtava sadontuottaja ole, niin kuitenkin erittäin viljelyvarma vuodesta toiseen, jos sen viljelyä ei ala yliorgansoida. Yliorganisoinnilla, aikaisuuden liioittelulla ja jatkuvalla kemikaalipökkimisellä sen kyllä tappaa helposti.

Jos nyt tuohon kevät- ja syyrapsiin vertaa, ovat ne riskihommaa, nimenomaan rukiiseen verrattuna. Ja öljykasveja sentään on viljojen vaihtoehtona paljon viime vuosina harrastettu. Luultavasti pystyterä auttaa lakorukiin puimisessakin, ainakin kokeilen, josko ensi vuonna.

-SS-

Siitä lumisuomesta niin tiedä, viimetalvena ennemminkin 30 asteen pakkaset ilman suojaavaa lumikertosta taisi tappaa osan ja kasvusto jäi harvaksi. Edellisvuonna ruis antoi likipitäen 5tn hehtaarisadon samalla reseptillä, typpi 30+90, normi kasvinsuojelu, ei hivenlitkuja, korrenvahvistetta tai tautiaineita. Nyt sama resepti ja päästiin siihen kolmen tonnin paikkeille. Eipä ole vuodet veljeksiä, eikä ruiskaan aina onnistu. Uskoisin että pitkällä jaksolla normi populastiorukkiilla voisi päästä siihen neljäntonnin keskiarvosatoon. Nyt muuten rukkiin hinnat näkyi olevan osalla ostajista jo alle 150€/tn.

Uskoisin että pitkällä jaksolla normi populastiorukkiilla voisi päästä siihen neljäntonnin keskiarvosatoon. Nyt muuten rukkiin hinnat näkyi olevan osalla ostajista jo alle 150€/tn.

Juuri tuohon voikin päästä, kenttäkelpoinen lajike, 60-90 kg typpeä, perusrikat ja kynnettyyn kylvö.
Jopa kolmen vuoden peräkkäiskylvöllä hiukan reippaammalla lannoituksella pääsi 500 kg yli Reetalla.
Maa kiittää toden teolla, on niin pehmosta. Voimaa eikä korrenjarrua tarvitse, eikä talviruiskutuksia.
Eli on halpaakin. No se pahna.

Hybridiä en laittaisi rukiin perään. Se ei silloin oikein onnistu.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 06.09.16 - klo:22:28

Ei toi ruokohelpi mee mihinkään kaupaksi. En tiedä onko maanparannusvaikutus sen parempi kuin timoteilläkään jos tekis tuolla maahanmurskaus taktiikalla kuten täällä on ehdotettu. Eikä helpistä taida saada edes ympäristönurmea tai mitään pikku lisää, energialisät on kuollu ja kuopattu.

Tai sitten otat riskin ja laitat kaikki helpilla, ostat sen kronen pellettipaalaimen ja teet elämäsi tilin.

Kuivikkeita pelletöidään helvestä.Noiltahan voi kysyä onko tarvetta,veikkaisin olevan sopimustuotantoa.

Niin, siksihän mä sitä kronea ehdotinkin.

Pitää vaan pelletöijän olla lähellä jotta saa kannattamaan (kronellahan se on siellä pellolla). Ruokohelpihän on hyvä energianlähdekkin mutta energiasisältö / kuutio on aika olematon.
Hyvä kuivikekkin, vapolta noita sai hakea ilmaiseksi muutama vuosi takaperin ja onhan tuota helpeä nytkin yhdellä lohkolla.

Kuivikkeena mäkin käytän tuota helpiä. Helpin viljelijät ovat tyytyväisiä, kun niittopalkalla pääsevät siitä eroon ja saavat kuitenkin tuet. Lannoittavatkin vissiin ilmaisella biokaasulietteellä. Mä saan taas osan kuivikkeista jo keväällä, joten tällaiset sadekuurojen riivaamat syksyt ei saa hermoja siltä osin menemään. win-win

Miten olette ruokohelven kylvön suorittaneet kun kylvömäärä vain 12-15 kg/ha? Ja samalla kylvösyvyys pitäisi olla 1-2 cm?
Piensiemenlaitteella ja sitten jotenkin mullaten jyrällä? Vai saako vantaiden kautta kylväen niin pieniä määriä hallittua?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 07.09.16 - klo:15:37

Kun pistää kaikki pellot luomuapilalle ja murskaa sitä mukaa kun eka kukinta alkaa loppua, niin voi siinä sivussa tuottaa hunajaa:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mehil%C3%A4istenhoitaja-viljelij%C3%A4-saa-h%C3%B6mpp%C3%A4heinill%C3%A4-tuhansien-eurojen-hunajatuotot-kymmenen-p%C3%A4iv%C3%A4n-ty%C3%B6ll%C3%A4-1.161183

Ei oikein maanparannus- tai saneerauskasveja voi puhua hömppäheiniksi. "Hömppäheinä" on filosofia, joka perustuu pellon omistajan toimintatapoihin jättämällä pelto kasvamaan mitä tahansa heinää tai puita. Kuitenkaan nuokaan em. kasvit eivät maan näkökulmasta ole hömppää.

Mopomiehen kanssa olen aika harvoin samaa mieltä, mutta tässä ajatuksemme ovat samansuuntaiset!

Miten olette ruokohelven kylvön suorittaneet kun kylvömäärä vain 12-15 kg/ha? Ja samalla kylvösyvyys pitäisi olla 1-2 cm?
Piensiemenlaitteella ja sitten jotenkin mullaten jyrällä? Vai saako vantaiden kautta kylväen niin pieniä määriä hallittua?

Jos on Juko kylvökone, saa kylvettyä tarkasti vaikka 800 grammaa. 80 - 90-
luvun Tumella piensiemenvaihteella saa luotettavasti kylvetyksi noin 10 kg/ha, kevyttä
siementä ehkä 5 kg/ha. Aina voi  lantrata jollakin muulla rakeisella tavaralla.

-SS-

Miten olette ruokohelven kylvön suorittaneet kun kylvömäärä vain 12-15 kg/ha? Ja samalla kylvösyvyys pitäisi olla 1-2 cm?
Piensiemenlaitteella ja sitten jotenkin mullaten jyrällä? Vai saako vantaiden kautta kylväen niin pieniä määriä hallittua?

Riippuu tietenkin maalajista, mutta kyllä se kasvaa huiskimalla pintaan ja jyräämällä.

Mutta miksi kukaan enään laittaisi ruokohelpeä? Tietenkin tuet saa ehkä vielä helpommalla kuin säilörehulla.

Lainaus käyttäjältä: MOI - 16.05.18 - klo:13:06

Miten olette ruokohelven kylvön suorittaneet kun kylvömäärä vain 12-15 kg/ha? Ja samalla kylvösyvyys pitäisi olla 1-2 cm?
Piensiemenlaitteella ja sitten jotenkin mullaten jyrällä? Vai saako vantaiden kautta kylväen niin pieniä määriä hallittua?

Jos on Juko kylvökone, saa kylvettyä tarkasti vaikka 800 grammaa. 80 - 90-
luvun Tumella piensiemenvaihteella saa luotettavasti kylvetyksi noin 10 kg/ha, kevyttä
siementä ehkä 5 kg/ha. Aina voi  lantrata jollakin muulla rakeisella tavaralla.

-SS-

Laittaa kaikki läpät kiinni niin menee 0 grammaa 

Noissa Jukoissa on vaan se huono puoli, että kiertokokeessa voi mennä vaikka toi kilo/ha mutta sitten kun traktori käy ja pelto tärisee niin hetkittäin säätöläppien päältä putoaa 100 kiloa/hehtaari ja sitten seuraavat 10 metriä koneesta ei putoa mitään..

Kovin on muuttunut puheet rukiin viljelystä vajaassa kymmenessä vuodessa

Kovin on muuttunut puheet rukiin viljelystä vajaassa kymmenessä vuodessa

Siis käännekohta tuli vuonna 2020, 2019 markkinahäiriön jälkeen.

Kyllä on oma mieli tosiaan muuttunut, ja surullinen olo tulee vieläkin luopumisen tuskaahan tämä on, olenhan ollut tavallaan rukiinviljelyn puolestapuhuja, koska olen tykännyt rukiista viljelykasvina. Mutta nykyinen agrobiznes-sopimusviljely ei tarvitse vähäisen rukiin harrastajaa, vaan puolentuhannen tonnin sopimuksia, viljelyttäjän määräämiä lajikkeita ja kusipäisiä opportunisteja muutenkin.  Ruista ei enää voi viljellä että havaitsee, onpas hyvä keli, laitanpa ruista tuohon. Ei, ostat tuhansien eurojen siemenet, apulannat, Sluxxit, mangaanit, pyretroidit ja tautiaineet jo syksylle. Otat lakin pois päästä ja teet työhakemuksen rukiinviljelyttäjälle. Käytännössä all-in. Syysrapsilla sentään viljelyttäjä maksaa siemenkulut, jos talvituho vie.

Peite- ja välikasvina vaatimaton populaatioruis on edelleen ehdoton. TOS - siemenen uusinta mettäpellolla pitää lajiketta yllä, eikä paljoa alaa vaadi, talven peite/välikasvina ja kevyemmillä mailla maanparannusvaikutuksen saa hyvin itselleen, lisäksi kasvipeitteisyyden tuki olennaisesti syksyllä muokatulle maalle on ehdoton etu.

Hybridiruis on itse asiassa täysin eri kasvi viljellä kuin populaatioruis. Viljelyn aikataulu ja sitoutuminen kemialliseen lääkitykseen menee lähemmäksi syysohraa ja syysrapsia elokuun puolivälin kiireineen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 19.09.23 - klo:23:45

Kovin on muuttunut puheet rukiin viljelystä vajaassa kymmenessä vuodessa

Siis käännekohta tuli vuonna 2020, 2019 markkinahäiriön jälkeen.

Kyllä on oma mieli tosiaan muuttunut, ja surullinen olo tulee vieläkin luopumisen tuskaahan tämä on, olenhan ollut tavallaan rukiinviljelyn puolestapuhuja, koska olen tykännyt rukiista viljelykasvina. Mutta nykyinen agrobiznes-sopimusviljely ei tarvitse vähäisen rukiin harrastajaa, vaan puolentuhannen tonnin sopimuksia, viljelyttäjän määräämiä lajikkeita ja kusipäisiä opportunisteja muutenkin.  Ruista ei enää voi viljellä että havaitsee, onpas hyvä keli, laitanpa ruista tuohon. Ei, ostat tuhansien eurojen siemenet, apulannat, Sluxxit, mangaanit, pyretroidit ja tautiaineet jo syksylle. Otat lakin pois päästä ja teet työhakemuksen rukiinviljelyttäjälle. Käytännössä all-in. Syysrapsilla sentään viljelyttäjä maksaa siemenkulut, jos talvituho vie.

Peite- ja välikasvina vaatimaton populaatioruis on edelleen ehdoton. TOS - siemenen uusinta mettäpellolla pitää lajiketta yllä, eikä paljoa alaa vaadi, talven peite/välikasvina ja kevyemmillä mailla maanparannusvaikutuksen saa hyvin itselleen, lisäksi kasvipeitteisyyden tuki olennaisesti syksyllä muokatulle maalle on ehdoton etu.

Hybridiruis on itse asiassa täysin eri kasvi viljellä kuin populaatioruis. Viljelyn aikataulu ja sitoutuminen kemialliseen lääkitykseen menee lähemmäksi syysohraa ja syysrapsia elokuun puolivälin kiireineen.

-SS-

Kyllä minäkin tykkäsin rukiista. Yli 10v putkeen sitä viljelin. Käytännön syistä nykyään vaan syysvehnää, mutta ruis käynyt mielessä, kun kumminkin 4 tonnin satoja saanut Reetasta, lohkoilla, joista ohrasta ei saanu juuri mitään tällä kaudella.. Kun viitsi liikaa noita maisemajuttui laittaa tai niittoruohoa.
Tykkään puida, kärryjä täyteen.. Uskonto.

Syysvehnää ei voi laittaa noihin edellämainittuihin lohkoihin, salaojattomia rinnepeltoja. Vehnä kuolee, mutta ruis ei.

Ruissopimukset tais mennä jo. Ja 20 ha pitää vähintään olla, että saa 50t minimierän täyteen.

Hyvän sadon satuttua sopimusmäärän ylittävän osan saa kipata metsään.

-SS-