Taitaa olla jo kaikissa uusissa, tai melkein uusissa autoissa vakkarit vakiona. Sen avulla on aika helppo välttyä nopeussakoilta. Edellyttää tietysti, että on näkökykyä huomata rajoitusmerkit.
Eipä tuo vielä paljoa auta. Tieosuudella, jolla nopeusrajoitus vaihtuu irrationaalisesti vähän väliä, on suurimmalle osalle autoilijoista suurta tuskaa muistaa varmuudella, mitä siinä kyltissä viimeksi luki. Paremmat ihmiset kuittaavat tämän yleensä toteamuksella, että pysykää dementikot poissa liikenteestä, mutta asia ei ole ihan näin yksinkertaista. Kyllä Suomen talous ja elämä muutenkin vaatii pyöriäkseen myös meidän keskivertoa lyhytmuistisempien tai muilla muistettavilla asioilla kuormitettujen ihmisten panoksen. Vähintä, mitä pitäisi tehdä, olisi sijoittaa vallitsevan nopeusrajoituksen merkki jokaisen kameratolpan kohdalle joko samaan tolppaan tai välittömästi ennen. Mikäli näin ei tehdä, on se osoitus siitä, että tarkoituskaan ei ole alentaa ajonopeuksia, vaan saada kerätyksi autoilijoilta rahaa. Ne, joilla sitä rahaa ei liikaa ole tai ei ole varaa riskeerata korttia, jarruttavat sitten tolpan kohdalla varmuuden vuoksi.
Varmuudeksi jarruttaminen ei tapahdu pelkästään satasen alueella. Toki esim. Lahti-Tampere -tiellä nopeusrajoitus seilaa päättömästi 80:n ja satasen välillä vailla mitään logiikkaa. Tiessä, liikenneolosuhteissa tai missään muussa ei muutu mikään, vain rajoitus muuttuu parin, kolmen kilometrin välein ja kameroita on aina siellä, missä ovat parhaat ohituspaikat täysin nopeusrajoituksesta riippumatta. Jos tienpitäjän on noin vaikea päättää, saako osuudella ajaa 80 vai 100 km/h, eikö oikea rajoitus olisi silloin 90? Se kun on ainoa tasakymmen 110:n ohessa, mikä ei Suomessa ole käytössä.
Vielä surkuhupaisampi tieosuus on Raisiosta Kustaviin vievä reilu 30 km., jolla ovat käytössä 50, 60, 70, 80 ja 100 km/h rajoitukset ja kylttien ripottelu on aivan villiä, mutta niin on kameratolppienkin. Ainoa varma ja looginen asia on, että tolppa on keskellä kaikkia niitä kolmea suoraa, joilla kyseisellä tien pätkällä on mahdollisuus ohittaa rekka-auto. Esimerkkinä kameroiden sijainnista mainittakoon paikka, jossa 50:n rajoitus vaihtuu 80:ksi. Kamera on sijoitettu 10 metriä ennen 80:n merkkiä. Jos olisi tärkeää, että ihmiset ajavat sitä viittäkymppiä koko rajoitusalueen, eikä kameran pitäisi pikemminkin olla sen 50:n alueen alkupäässä, kun siinä on risteys, eikä loppupäässä risteyksen jälkeen?! Seuraava samanlainen risteys ohitetaankin sitten laillisesti 80:n nopeudella, seuraava 70:n, sitten satasen jne. Kun talvi tulee, osa näistä rajoituksista sitten alenee, osa pysyy ennallaan. Aika välkky pitää olla ja mieli puhdas muista murheista, joka pitää lukua näistä nopeusrajoituksista.
Mistä tällainen nopeusrajoitusten ja kameratolppien ripottelu muusta kertoo kuin kiusanteosta? Vastaan itse:
- Tienpitäjällä on liikaa määrärahoja.
- Poliisi on priorisoinut siisteihin sisätöihin.
- Kameravalvonta on yksi verotuksen muoto.
Ja kerrankin olen Veemeliteuksen kanssa jostain asiasta samaa mieltä.
