eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?

eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?

***On noista jonkin verran kokemusta kertynyt. Rankkia olen markkinoinut 6 vuotta ja omalla tilalla ollut käytös 11 vuotta. Tuore mäskistä tein lopputyön viikissä. Omalla tilalla ollut käytös 3-4 vuotta.

Rankki nestemäisenä rehuna tosi hyvä komponentti appeeseen. Lisää maittavuutta sekä sitoo komponenttejä toisiinsa. Lähes kuiduttomana rehuna toimii myös energiarehuna. Valkuainen on puolitiivisteiden luokkaa. Happamana tuotteena (ph alle 4) parantaa myös seoksen säilyvyytä. Nestemäisessä tuotteessa rahdin osuus on iso, joten rahtaaminen ei kauas ole kannattavaa. Järkevä käyttömäärä 4-6 per lehmä. Saatavuus käsittääkseni heikko.

Mäski on kuitupitoinen sivutuote, jossa hyvä valkuaisarvo ja -laatu. Kuitupitoisuus heikentää sulavuutta ja sitä kautta energia-arvoa. Ei toimi rankin tapaan komponenttien sitoajana.

Isoin ongelma on säilyvyys. Pinta lähtee nopeasti homentumaan ja muodostaa myös voihappoitiöitä. Seoksen maittavuutta parantaa muutaman päivän tuonnista, mutta sen jälkeen vaikutus on päinvastainen. Säilörehun seassa varastoituna toimii kohtuullisesti, mutta voihappoitiö-riski on mahdollinen. Heikentää seoksen säilyvyyttä varsinkin kesällä.

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 18.01.09 - klo:21:52

eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?

Mäski on kuitupitoinen sivutuote, jossa hyvä valkuaisarvo ja -laatu. Kuitupitoisuus heikentää sulavuutta ja sitä kautta energia-arvoa. Ei toimi rankin tapaan komponenttien sitoajana.

Isoin ongelma on säilyvyys. Pinta lähtee nopeasti homentumaan ja muodostaa myös voihappoitiöitä. Seoksen maittavuutta parantaa muutaman päivän tuonnista, mutta sen jälkeen vaikutus on päinvastainen. Säilörehun seassa varastoituna toimii kohtuullisesti, mutta voihappoitiö-riski on mahdollinen. Heikentää seoksen säilyvyyttä varsinkin kesällä.

Täh taas Ari setä puhuu omiaan

 Puolentoista vuoden kokemuksella mäskistä en kyllä alleviivaa että mäskin säilyvyys olis ongelma.

 Kuormautosta kipataan laakasiiloonsiiloon ja mäski annetaan olla päivän tai pari  . Tasoitus ja kevyt tamnppaus kaivinkoneen takakauhalla. Mäskin päälle muovi ja muutama sentti hiekkaa painoksi. Kesällä laitettu happoa pintaan mut talvella ainakaan ei ole ollut mitään ongelmia vaikkei happoa laitettu.

 Erinomainen maittava rehu jonka ainoa ongelma saatavuus.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 19.01.09 - klo:18:12

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 18.01.09 - klo:21:52

eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?

Mäski on kuitupitoinen sivutuote, jossa hyvä valkuaisarvo ja -laatu. Kuitupitoisuus heikentää sulavuutta ja sitä kautta energia-arvoa. Ei toimi rankin tapaan komponenttien sitoajana.

Isoin ongelma on säilyvyys. Pinta lähtee nopeasti homentumaan ja muodostaa myös voihappoitiöitä. Seoksen maittavuutta parantaa muutaman päivän tuonnista, mutta sen jälkeen vaikutus on päinvastainen. Säilörehun seassa varastoituna toimii kohtuullisesti, mutta voihappoitiö-riski on mahdollinen. Heikentää seoksen säilyvyyttä varsinkin kesällä.

Täh taas Ari setä puhuu omiaan

 Puolentoista vuoden kokemuksella mäskistä en kyllä alleviivaa että mäskin säilyvyys olis ongelma.

 Kuormautosta kipataan laakasiiloonsiiloon ja mäski annetaan olla päivän tai pari  . Tasoitus ja kevyt tamnppaus kaivinkoneen takakauhalla. Mäskin päälle muovi ja muutama sentti hiekkaa painoksi. Kesällä laitettu happoa pintaan mut talvella ainakaan ei ole ollut mitään ongelmia vaikkei happoa laitettu.

 Erinomainen maittava rehu jonka ainoa ongelma saatavuus.

***jos kuitenkin edelleen pysyttäisiin nimimerkeissä...niin onhan se säilyvyys ongelma kun sen kanssa pitää tuollatavalla puuhastella

Just piti kysyä, että minkä hintasta tuosta mäskistä tulee noin säilöttynä??

Onko Jiiween käyttämä mäski ollut kuivattua mäskiä? Yhdellä tilalla sellainen siilo piti tyhjätä, kun se rupesi palamaan. Oli yhden harjoittelupäivän projekti silloin kuskata höyryävä mäski pellolle.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 19.01.09 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: apemies - 19.01.09 - klo:18:12

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 18.01.09 - klo:21:52

eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?

Mäski on kuitupitoinen sivutuote, jossa hyvä valkuaisarvo ja -laatu. Kuitupitoisuus heikentää sulavuutta ja sitä kautta energia-arvoa. Ei toimi rankin tapaan komponenttien sitoajana.

Isoin ongelma on säilyvyys. Pinta lähtee nopeasti homentumaan ja muodostaa myös voihappoitiöitä. Seoksen maittavuutta parantaa muutaman päivän tuonnista, mutta sen jälkeen vaikutus on päinvastainen. Säilörehun seassa varastoituna toimii kohtuullisesti, mutta voihappoitiö-riski on mahdollinen. Heikentää seoksen säilyvyyttä varsinkin kesällä.

Täh taas Ari setä puhuu omiaan

 Puolentoista vuoden kokemuksella mäskistä en kyllä alleviivaa että mäskin säilyvyys olis ongelma.

 Kuormautosta kipataan laakasiiloonsiiloon ja mäski annetaan olla päivän tai pari  . Tasoitus ja kevyt tamnppaus kaivinkoneen takakauhalla. Mäskin päälle muovi ja muutama sentti hiekkaa painoksi. Kesällä laitettu happoa pintaan mut talvella ainakaan ei ole ollut mitään ongelmia vaikkei happoa laitettu.

 Erinomainen maittava rehu jonka ainoa ongelma saatavuus.

***jos kuitenkin edelleen pysyttäisiin nimimerkeissä...niin onhan se säilyvyys ongelma kun sen kanssa pitää tuollatavalla puuhastella

samallailla se säilötään kun esim säilörehu . Jätäks sä säilörehusiilot peittämättä?

Onko Jiiween käyttämä mäski ollut kuivattua mäskiä? Yhdellä tilalla sellainen siilo piti tyhjätä, kun se rupesi palamaan. Oli yhden harjoittelupäivän projekti silloin kuskata höyryävä mäski pellolle.

Tuoremäskistä kyse

Just piti kysyä, että minkä hintasta tuosta mäskistä tulee noin säilöttynä??

Kun lasku tulee viime viikolla tulleesta  satsista laitan hinnat tänne. 

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 18.01.09 - klo:21:52

eli olis haaveena saada jompaa kumpaa appeen joukkoon "kostukkeeks". onko kellään kumpaqakaan käytössä? minkälaisia kokemuksia on ja minkälaisia arvoja noilla aineilla on?

***On noista jonkin verran kokemusta kertynyt. Rankkia olen markkinoinut 6 vuotta ja omalla tilalla ollut käytös 11 vuotta. Tuore mäskistä tein lopputyön viikissä. Omalla tilalla ollut käytös 3-4 vuotta.

Rankki nestemäisenä rehuna tosi hyvä komponentti appeeseen. Lisää maittavuutta sekä sitoo komponenttejä toisiinsa. Lähes kuiduttomana rehuna toimii myös energiarehuna. Valkuainen on puolitiivisteiden luokkaa. Happamana tuotteena (ph alle 4) parantaa myös seoksen säilyvyytä. Nestemäisessä tuotteessa rahdin osuus on iso, joten rahtaaminen ei kauas ole kannattavaa. Järkevä käyttömäärä 4-6 per lehmä. Saatavuus käsittääkseni heikko.

Mäski on kuitupitoinen sivutuote, jossa hyvä valkuaisarvo ja -laatu. Kuitupitoisuus heikentää sulavuutta ja sitä kautta energia-arvoa. Ei toimi rankin tapaan komponenttien sitoajana.

Isoin ongelma on säilyvyys. Pinta lähtee nopeasti homentumaan ja muodostaa myös voihappoitiöitä. Seoksen maittavuutta parantaa muutaman päivän tuonnista, mutta sen jälkeen vaikutus on päinvastainen. Säilörehun seassa varastoituna toimii kohtuullisesti, mutta voihappoitiö-riski on mahdollinen. Heikentää seoksen säilyvyyttä varsinkin kesällä.

käytätkö mäskiä tai rankkia lehmille vai nuorkarjalle? joutuuko kesällä lisäämään säilöntäainetta appeen sekaan?
miten säilytät rankin ja miten annostelet sen apevaunuun?

käytätkö mäskiä tai rankkia lehmille vai nuorkarjalle? joutuuko kesällä lisäämään säilöntäainetta appeen sekaan?
miten säilytät rankin ja miten annostelet sen apevaunuun?

***Rankkia on käytetty aina pelkästään lehmien seokseen. Mäski on käytetty pääasiassa hiehoille, mutta joskus myös lehmille. Vähän yli vuosi sitten lopetin mäskin käytön.

Lehmien appeeseen ei tarvitse säilöntäainetta lisätä. Ainoat mahdolliset käymisongelmat voivat tulla silloin, jos joutuu avaamaan kesällä laakasiilon liian nopeasti. 

Mäskin poisjättäminen paransi hiehoappeen säilyvyyttä. Nykyään se tehdään kesällä 2-3 päivän välein ja talvella 3-4 päivän välein.

Rankilla on rosterinen säiliö, jonka päällä on ns. lämpöpressu. Noita säiliöitä sai aikoinaan alle markalla litra. Taitaa nykyään olla lähempänä euroa litra.

Säiliön alla on pellonpajan nestepumppu (teho 300 litraa minuutissa), jolla rankki pumpataan vaunuun.

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 19.01.09 - klo:22:48

käytätkö mäskiä tai rankkia lehmille vai nuorkarjalle? joutuuko kesällä lisäämään säilöntäainetta appeen sekaan?
miten säilytät rankin ja miten annostelet sen apevaunuun?

***Rankkia on käytetty aina pelkästään lehmien seokseen. Mäski on käytetty pääasiassa hiehoille, mutta joskus myös lehmille. Vähän yli vuosi sitten lopetin mäskin käytön.

Lehmien appeeseen ei tarvitse säilöntäainetta lisätä. Ainoat mahdolliset käymisongelmat voivat tulla silloin, jos joutuu avaamaan kesällä laakasiilon liian nopeasti. 

Mäskin poisjättäminen paransi hiehoappeen säilyvyyttä. Nykyään se tehdään kesällä 2-3 päivän välein ja talvella 3-4 päivän välein.

Rankilla on rosterinen säiliö, jonka päällä on ns. lämpöpressu. Noita säiliöitä sai aikoinaan alle markalla litra. Taitaa nykyään olla lähempänä euroa litra.

Säiliön alla on pellonpajan nestepumppu (teho 300 litraa minuutissa), jolla rankki pumpataan vaunuun.

Eikö rankin saatavuus ja hinta rajoita käyttöä apemiehellä? Olen kuullut, että niukkuutta jaetaan...??

Lainaus käyttäjältä: apemies - 20.01.09 - klo:07:48

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 19.01.09 - klo:22:48

käytätkö mäskiä tai rankkia lehmille vai nuorkarjalle? joutuuko kesällä lisäämään säilöntäainetta appeen sekaan?
miten säilytät rankin ja miten annostelet sen apevaunuun?

***Rankkia on käytetty aina pelkästään lehmien seokseen. Mäski on käytetty pääasiassa hiehoille, mutta joskus myös lehmille. Vähän yli vuosi sitten lopetin mäskin käytön.

Lehmien appeeseen ei tarvitse säilöntäainetta lisätä. Ainoat mahdolliset käymisongelmat voivat tulla silloin, jos joutuu avaamaan kesällä laakasiilon liian nopeasti. 

Mäskin poisjättäminen paransi hiehoappeen säilyvyyttä. Nykyään se tehdään kesällä 2-3 päivän välein ja talvella 3-4 päivän välein.

Rankilla on rosterinen säiliö, jonka päällä on ns. lämpöpressu. Noita säiliöitä sai aikoinaan alle markalla litra. Taitaa nykyään olla lähempänä euroa litra.

Säiliön alla on pellonpajan nestepumppu (teho 300 litraa minuutissa), jolla rankki pumpataan vaunuun.

Eikö rankin saatavuus ja hinta rajoita käyttöä apemiehellä? Olen kuullut, että niukkuutta jaetaan...??

***Tällä etäisyydellä hinta on vielä hyötyyn nähden kestänyt. Niukkuutta on tasattu kyllä.

Rankilla on rosterinen säiliö, jonka päällä on ns. lämpöpressu. Noita säiliöitä sai aikoinaan alle markalla litra. Taitaa nykyään olla lähempänä euroa litra.

Näin juuri, meidän ensimmäinen säiliö oli juuri Apemiehen välittämä 5 mottinen ja se maksoi sen markan litralta. Toissa vuonna se vaihdettiin 8 mottiseen ja siitä piti jo pulittaa noin 70 senttiä litralta, nyt voi olla jo lähelle tuon euron litralta.

Meillä säiliö on nostettu reilun metrin korkeuteen ja rankki otetaan apevaunuun valuttamalla ilman pumppua. Hanan ympärille on pitänyt laittaa lämmityskaapelia, kun kylmimmillä keleillä se on vetänyt jäähän.

Aikalailla on rankin saatavuus heikentynyt menneistä vuosista, kun aikaisemmin yleisin käyttömäärä apereseptissä oli 6 kiloa/lehmä, nyt käytetään 4 kg/lehmä ja senkin määrän saaminen tekee välillä tiukkaa. Jatkuvasti on rankkikuskilta viestiä tehtaalla olevista supistuksista.

Onko kukaan kokeillut murkeviljamyllyn läpi laskea mäskiä ja tuubibaggerilla tuubiin säilöä?