Monilajikeviljely ( >2 lajiketta) tuottaa 10% parempia satoja, etenkin silloin kun ravinteista ei ole pulaa. Sitä on käytetty Tanskassa ja Hollannissa sikarehuviljoille.
Leipäviljassa pitää olla aikaisuusasteeltaan samanlaiset, sekä sakolukuominaisuuksiltaan yhtä hyvät lajikkeet, koska massan sakoluku laskee merkittävästi jo kun pieni osa viljasta on alkanut itämisen. Pieni- ja isojyväisen lajikkeen yhdistelmä saattaa tuoda hyvänkin hehtolitrapainon.
Olettaisin, että Olivin ja Ceylon toimisivat yhdessä, Olivin ei ottaisi talvituhoa kun on Ceylonin suojassa, Olivin taas omaa suuremman pensastumiskyvyn, jos Ceylon ottaa siipeensä. Tai jotain, pitää miettiä. Voisi olla toivottavaa, että lajikkeet olisivat eripituisia, silloin riittää ekologista lokeroa kas tähkille kehittyä ?
Hybridiruis ja pieni prosentti populaatioruista seassa ovat jo normi.
-SS-
