Aina joku valittaa, oli systeemi mikä hyvänsä. Kalajoen Myllylä valitti, ettei saa kaikkia peltoja mitä haluais (rivien välistä luettua)? Ja aina joku saa liikaa tukea jne. Koko tukikenttä on kaikkien ulottuvilla. Omaa tyhmyyttä, jos ei käytä sitä hyväkseen, jos ja kun laillisilla keinoilla on käytettävissä monta vaihtoehtoa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.16 - klo:11:13

Mokahan tehtiin siinä kun demariaate julisti maailman valmiiksi 20 vuotta sitten. Tuki potti pitäisi jakaa kaikkien hetaarien kesken. Silloin tehokkuus pääsisi maataloudessakin oikeuksiinsa. Nythän rahoitetaan tehottomuutta!

Kyllä ehdottomasti. 2000 milj kotimainen tukipotti jaetaan 2 milj hehtaarille => 1000 €/ha. Tämä olisi oikeudenmukainen jako. Pellon jatkojalosteet saa tulla sitten markkinoiden avulla toimeen.

En pistäisi vastaan.

Erittäin hyvä ehdotus. Kaikki myös kotieläintuet tuet tasan kaikille hehtaareille ja nimenomaan hehtaareille, ei kotieläinhehtaareille. Alkaisi tehostua ja näkyä mihin se tuotanto alkaa sijoittua...

jos korostaa vuosittain käytettävän 8 milj Neuvo2020 euron olevan jotenkin merkittävä asia,
kun samalla pari miljardia työnnetään enemmän tai vähemmän keinotekoisilla selityksillä
viljelijöille, parhaimmillaan kuntarajojen mukaan jaotellen, niin kyse on lähinnä
numerosokeudesta, eikö.

-SS-

Numerosokeudesta? Vai kateudesta ja katkeruudesta?

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 31.08.16 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.16 - klo:11:13

Mokahan tehtiin siinä kun demariaate julisti maailman valmiiksi 20 vuotta sitten. Tuki potti pitäisi jakaa kaikkien hetaarien kesken. Silloin tehokkuus pääsisi maataloudessakin oikeuksiinsa. Nythän rahoitetaan tehottomuutta!

Kyllä ehdottomasti. 2000 milj kotimainen tukipotti jaetaan 2 milj hehtaarille => 1000 €/ha. Tämä olisi oikeudenmukainen jako. Pellon jatkojalosteet saa tulla sitten markkinoiden avulla toimeen.

En pistäisi vastaan.

Erittäin hyvä ehdotus. Kaikki myös kotieläintuet tuet tasan kaikille hehtaareille ja nimenomaan hehtaareille, ei kotieläinhehtaareille. Alkaisi tehostua ja näkyä mihin se tuotanto alkaa sijoittua...

Jos siihen tehdään markkina mekanismi! Eli tuen määrä riippuu VILJELYISTÄ, nimenomaan VILJELLYISTÄ hetaareista, eikä siitä onko isupapanvaari saanut ne pellot punakampinassa.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.09.16 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 31.08.16 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.16 - klo:11:13

Mokahan tehtiin siinä kun demariaate julisti maailman valmiiksi 20 vuotta sitten. Tuki potti pitäisi jakaa kaikkien hetaarien kesken. Silloin tehokkuus pääsisi maataloudessakin oikeuksiinsa. Nythän rahoitetaan tehottomuutta!

Kyllä ehdottomasti. 2000 milj kotimainen tukipotti jaetaan 2 milj hehtaarille => 1000 €/ha. Tämä olisi oikeudenmukainen jako. Pellon jatkojalosteet saa tulla sitten markkinoiden avulla toimeen.

En pistäisi vastaan.

Erittäin hyvä ehdotus. Kaikki myös kotieläintuet tuet tasan kaikille hehtaareille ja nimenomaan hehtaareille, ei kotieläinhehtaareille. Alkaisi tehostua ja näkyä mihin se tuotanto alkaa sijoittua...

Jos siihen tehdään markkina mekanismi! Eli tuen määrä riippuu VILJELYISTÄ, nimenomaan VILJELLYISTÄ hetaareista, eikä siitä onko isupapanvaari saanut ne pellot punakampinassa.

Mikä ihmeen sinipuna taistolais syndrooma on suhun iskenny?

Mites sellainen tapaus, jos itänaapuri vei tuhkatkin pesästä ja sen perunamaan jälkeen on joutunut ostamaan kaiken paskan.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.09.16 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 31.08.16 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.16 - klo:11:13

Mokahan tehtiin siinä kun demariaate julisti maailman valmiiksi 20 vuotta sitten. Tuki potti pitäisi jakaa kaikkien hetaarien kesken. Silloin tehokkuus pääsisi maataloudessakin oikeuksiinsa. Nythän rahoitetaan tehottomuutta!

Kyllä ehdottomasti. 2000 milj kotimainen tukipotti jaetaan 2 milj hehtaarille => 1000 €/ha. Tämä olisi oikeudenmukainen jako. Pellon jatkojalosteet saa tulla sitten markkinoiden avulla toimeen.

En pistäisi vastaan.

Erittäin hyvä ehdotus. Kaikki myös kotieläintuet tuet tasan kaikille hehtaareille ja nimenomaan hehtaareille, ei kotieläinhehtaareille. Alkaisi tehostua ja näkyä mihin se tuotanto alkaa sijoittua...

Jos siihen tehdään markkina mekanismi! Eli tuen määrä riippuu VILJELYISTÄ, nimenomaan VILJELLYISTÄ hetaareista, eikä siitä onko isupapanvaari saanut ne pellot punakampinassa.

Ja jos tuki on 1000 euroa hehtaarilta eli nykyhinnoilla noin 8.000 kilon sato ja edellyttää vain viljelyä niin monenko hehtaarin kuvittelet jäävän viljelemättä?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.09.16 - klo:18:17

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.09.16 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 31.08.16 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.16 - klo:11:13

Mokahan tehtiin siinä kun demariaate julisti maailman valmiiksi 20 vuotta sitten. Tuki potti pitäisi jakaa kaikkien hetaarien kesken. Silloin tehokkuus pääsisi maataloudessakin oikeuksiinsa. Nythän rahoitetaan tehottomuutta!

Kyllä ehdottomasti. 2000 milj kotimainen tukipotti jaetaan 2 milj hehtaarille => 1000 €/ha. Tämä olisi oikeudenmukainen jako. Pellon jatkojalosteet saa tulla sitten markkinoiden avulla toimeen.

En pistäisi vastaan.

Erittäin hyvä ehdotus. Kaikki myös kotieläintuet tuet tasan kaikille hehtaareille ja nimenomaan hehtaareille, ei kotieläinhehtaareille. Alkaisi tehostua ja näkyä mihin se tuotanto alkaa sijoittua...

Jos siihen tehdään markkina mekanismi! Eli tuen määrä riippuu VILJELYISTÄ, nimenomaan VILJELLYISTÄ hetaareista, eikä siitä onko isupapanvaari saanut ne pellot punakampinassa.

Ja jos tuki on 1000 euroa hehtaarilta eli nykyhinnoilla noin 8.000 kilon sato ja edellyttää vain viljelyä niin monenko hehtaarin kuvittelet jäävän viljelemättä?

Onko se 1000€hehtaari jos raiviotkin saa tuet ja tukipotti ei kasva?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.09.16 - klo:19:03

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.09.16 - klo:18:17

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.09.16 - klo:16:23

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 31.08.16 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.16 - klo:11:13

Mokahan tehtiin siinä kun demariaate julisti maailman valmiiksi 20 vuotta sitten. Tuki potti pitäisi jakaa kaikkien hetaarien kesken. Silloin tehokkuus pääsisi maataloudessakin oikeuksiinsa. Nythän rahoitetaan tehottomuutta!

Kyllä ehdottomasti. 2000 milj kotimainen tukipotti jaetaan 2 milj hehtaarille => 1000 €/ha. Tämä olisi oikeudenmukainen jako. Pellon jatkojalosteet saa tulla sitten markkinoiden avulla toimeen.

En pistäisi vastaan.

Erittäin hyvä ehdotus. Kaikki myös kotieläintuet tuet tasan kaikille hehtaareille ja nimenomaan hehtaareille, ei kotieläinhehtaareille. Alkaisi tehostua ja näkyä mihin se tuotanto alkaa sijoittua...

Jos siihen tehdään markkina mekanismi! Eli tuen määrä riippuu VILJELYISTÄ, nimenomaan VILJELLYISTÄ hetaareista, eikä siitä onko isupapanvaari saanut ne pellot punakampinassa.

Ja jos tuki on 1000 euroa hehtaarilta eli nykyhinnoilla noin 8.000 kilon sato ja edellyttää vain viljelyä niin monenko hehtaarin kuvittelet jäävän viljelemättä?

Onko se 1000€hehtaari jos raiviotkin saa tuet ja tukipotti ei kasva?

Onko se 1000 vai 950 niin jää nähtäväksi. Sitä luokkaa kuitenkin. Siinä vain tulisi sellainen mielenkiintoinen vaikutus? Että jos nyt joku Puolangan maitotila 100 peltoa ja 100 lehmiä saa tukia 60.000 + 72.000 niin saattaa jatkossa se raivausinto laantua kun tuista jää 30.000 saamatta?

Liki 100000 nousis mulla tuet.Hmm..Kyllä se kävis,ehkä pitkinhampain mutta jos se kerta olis kaikkien etu..

Liki 100000 nousis mulla tuet.Hmm..Kyllä se kävis,ehkä pitkinhampain mutta jos se kerta olis kaikkien etu..

Niillä joilla peltoa on paljon suhteessa eläimiin niin noin kävisi. Ne joilla on se noin hehtaari per lehmä niin pohjoisessa vaikutus olisi päinvastainen ja sitä suurempi mitä pohjoisempana ollaan.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 01.09.16 - klo:19:21

Liki 100000 nousis mulla tuet.Hmm..Kyllä se kävis,ehkä pitkinhampain mutta jos se kerta olis kaikkien etu..

Niillä joilla peltoa on paljon suhteessa eläimiin niin noin kävisi. Ne joilla on se noin hehtaari per lehmä niin pohjoisessa vaikutus olisi päinvastainen ja sitä suurempi mitä pohjoisempana ollaan.

En oikein usko tuohon nousuun kun raivataan lisää peltoa kokoajan.

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.08.16 - klo:17:43

>luu käteen kun nuoret sankarit ottavat vuokramaat

Kuinka itselläsi homma etenee? Joko se tuhat hehtaaria josta joskus jutustelit on lähestymään päin?

Muistaakseni puhuin KM 1000 suurinta listasta ja sinne pääsystä. Tosin senkin listan peräpään tilat kasvavat 3x nopeampaa mitä itse pystyisi kasvamaan.

Tajusin pienuuteni 2 viikkoa sitten kun näin erään suurruhtinaan puivan 30 ha pellon tyhjäksi. Ensin isäntä tuli telapuimurillaan jota seurasi peräkärryjen ja 1 kuorma-auton armeija. Tuntuin että kaikki lähitienoon peräkärryt oli haalittu paikalle. Siinä vaiheessa kun puimuri pui täysillä ja erillinen purkuvaunu seurasi vierestä josta syötti sitten odottaville kärrymiehille tunsin munieni surkastuvan ja tippuvan pois kokonaan. Päivän päätteksi pelto oli puitu ja koko joukko oli häipynyt kotitilalleen yli 40 km päähän.

Mutta kummalle jää enemmän käteen touhustaan?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.09.16 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: +200 - 01.09.16 - klo:19:21

Liki 100000 nousis mulla tuet.Hmm..Kyllä se kävis,ehkä pitkinhampain mutta jos se kerta olis kaikkien etu..

Niillä joilla peltoa on paljon suhteessa eläimiin niin noin kävisi. Ne joilla on se noin hehtaari per lehmä niin pohjoisessa vaikutus olisi päinvastainen ja sitä suurempi mitä pohjoisempana ollaan.

En oikein usko tuohon nousuun kun raivataan lisää peltoa kokoajan.

    Niin, siinäpä sulle mietittävää kannattaako. 

Hömpällehän on asetettu se oliko 25 % raja, jotta rahat riittäisivät.

Itse asiassa 2015 rohmuttu suojavyöhyke et al pysyy hakijallaan aina ja iankaikkisesti. Uusiahan ei sitten tehdä, sillä tavalla ovi suljettiin, juhlat jatkuvat sisäpiirissä. Saneerauskasvien, lannanlevityksen ja sijoituksen tuki (joita ei siis "ylimerkitty" ollenkaan) rajattiin mielivaltaiseen maksimiin, juurikin suojavyöhykkeen ylimerkinnän takia. Reilua ! Eli muita tukistettiin rahanpuutteessa, suojavyöhykettä oikeastaan ei. Suojavyöhykkeelle asetettiin jo kesällä 2015 näennäinen rajoitus, luonnonhaittakorvauksen kesantoleikkauksen muodossa, eli jos suojavyöhyke+kesannot+ muut hömpät ylittää 25%. LHK:n alenema alkaa asteittaisesti, mutta koska suojavyöhykekorvaus on 500 euroa kohdentamisalueella, onhan se yli tuplasti suurempi kuin koko LHK kasvinviljely AB (217 kö se nyt oli) . Eli jää silti rahaa tuplasti LHP:hen ja muihin ihan mihin tahansa verrattuna, vaikka luonnonhaittakorvaus leikkaantuisikin puoleen.

Jossakin se 56000 ha on, en ole täällä etelässä bongannut kuin pari kohdetta, yksi on noin 200 ha:n tila, ehkä 40 ha. Toinen on eri tilalla pieni siivu joen rantaa ja kiertää pellon ympäri. On hevostila ja matalan intensiteetin viljelyä varmaankin. Siitä ei paljon kerry.

Mutta suojavyöhykettäkin enemmän VIP on tuo säätösalaojitus-toimenpide, huhut kertovat, että jo viime kaudella tehtyjen ojitusten tukea jatketaan aina vuoteen 2338 asti. Isältä pojanpojanpojanpojanpojanpojanpojanpojanpojalle asti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.09.16 - klo:10:54

Myönnän heti, että olen sitä nuorta polvea joka ei ole nähnyt muuta kuin pinta-ala perusteisen tukien maksu. Mutta eikö nykyisenä eu aikana viljanvientikin olisi mahdollisuus ylituotantotilanteessa, jos hintaetua olisi. Ennen eu aikaa tämä ei kai ollut mahdollista? Eikä hintaetuakaan ollut? Se kai kuitenkin on selvää ettei tämä nykyinenkään systeemi toimi? Pellon hinnat ja vuokrat nousee, peltoa raivataa lisää ja toisaalla se kasvaa rikkaa ja pajua.

On tietysti kaunis ajatus, että peltoja kunnostetaan nyt, mutta todellisuus on kyllä se, että tuet  nostetaan tekemättä mahdollisimman vähän.

En oikein ymmärrä, mihin tällä pyritään. Kaikki vientiin riittävä vilja lähtee menemään nykyään aivan mutkattomasti, joko viljaliikkeiden tai isäntien itsensä voimin. Kotimainen vilja kun on maailmanarkkinahintaista tai joskus halvempaakin, niin kannustaa rehutehtaita ja kotimaista teollisuutta hyödyntämään sitä. Mutta viljanviljelijä tietää aika tarkkaan kun seuraa viljapörssien ja Matiffien hintakehitystä ja ennusteita, että mitä sitten ehkä laittaisi, jotta saisi edes vähän jäämään. Hömppäheinällä on nykyjärjestelmässä se ongelma, että ne poistavat mahdollisuuden panostaa, sitten kun joskus taas kannattaisi. Se ajatus, että hömppää vaan enemmän, sekään ei ihan toimi, koska hömppään varattu vuotuinen tukiraha on vakio, eli jos hömpän määrä lisääntyy, muualta nipistetään, tai hömpästä itsestään. Pelkillä CAP ja LHK+viherryttämistuilla ei päästä välttämättä käyvän vuokratason tasallekaan.

Hömpän ja muiden ei-viljelyjen yksittäisten tapausten menestys perustuu siihen, että kaikki eivät sitä tee.

Ennen EU-aikaa viljan hinta oli jos parhaimmillaan 500 euroa tonni, ja ulkomailta sai satasen tonni. Se erotus oli valtion maksettava, jos meinattiin onnistuneesti viedä. Suuri sato tuotti suuren ylituotannon, suuret varastot, joihin valtion piti panostaa investoimalla, ja suuren vientitarpeen, joka söi valtion kassaa, silloinkin koko ajan kuitenkin maksettiin pinta-alalisiä, maatilalainakorkotukia ja avustuksia, ja pohjoisia tukia, mm. eläimistä taisi olla. Korkeahintajärjestelmän aikana tosiaan katokorvaukset tekivät aika loven valtion kukkaroon, koska katokorvaus maksettiin keinotekoisen korkeana pidetyn hinnan perusteella.

Kananmunat, sianliha, naudanliha, voi, kaikkia piti viedä kalliilla. Nyttemmin kanatuotteet ja lihat ovat poistuneet korkeahintajärjestelmästä, ylituotanto on vähentynyt; jostakin syystä maito on vielä pysynyt hiukan maailmanmarkkinoita kalliimpana. Ja sitten tietenkin paikallisia tukimuotoja lisäksi.

-SS-

Niin tämä oli ehdotus siihen ylituotanto tilanteeseen. Jos vilja olisi suomessa vieläkin halvempaa niin vienti vetäisi vieläkin paremmin. Kotimaiselle teollisuudelle olisi edullista raaka-ainetta tarjolla ei tarvitsisi edes harkita tuontia. Tuki siirrettäisiin kiloihin (vilja, maito, liha jne.) Näin ollen pellosta olisi kannattavaa yrittää saada satoa. Hömppä pellot poistuisivat. Jos suojelullisesti halutaan joitakin vesistön varsia suojella, niin tapauskohtaisesti ne käytäisiin läpi ja niille voitaisiin maksaa jotakin suojelutukea, mutta mitään kokolohkojen suojelu ei sallittaisi, jos jokin kulma lohkosta hipaisee vettä. Koska hömppäpeltojen kannattavuus laskisi niin peltoa vapautuisi markkinoille jolloin vuokrat ja pellonhinnat laskisi tai ainakin nousu tyrehtyisi.

Toinen vaihtoehto on sitten edelleen kohdentaa nykyistä pinta-ala perustaista tukea enemmän aktiivisti viljelevien käyttöön. Kuluttajan ja veronmaksajan kantilta ei ole todellakaan hyvä, että tukea maksetaan siitä ettei ole tarkoituskaan tehdä mitään.

Epäilen, että valitaan tämä jälkimmäinen vaihtoehto, mutta en ole keksinyt mikä ongelma ensimmäisessäkään vaihtoehdossa on.