Jos itse olisin kylvänyt syysrapsin, niin Pioneer maximus olisi ollut ainoa vaihtoehto. Kyllä varmasti siementä löytyy muualtakin kuin Keskosta.

Löytyy, mutta saatavuus neljän jälkeen  kesäperjantaina on vähän heikkoa. Loimaan läheltä olis löytyny.... Skn vois tuoda, hän on velkaa mulle viskipaukun.

Keskottaa.

Nyt ei löytnyt enää syysrypsikään enää keskolla, vaikka luvattu.
Ja tää tieto tuli mulle vasta kl 16 tänään. Olisin saanut armstrong tai berneriltä kallista siementä jos tieto olis tullut ajoissa. Myyjä soitti ympäri eteläsuomee eikä saanut mitään.

Nyt on kynnetty pohjoisrinne, savimaa keskiuudellamalla, kannataako vielä ensi viikolla kylvää rapsia?

450 astetta lämpösumma syksylle. Monet syysrapsinviljelijät kylvävät vielä 10.08 asti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 29.07.16 - klo:09:22

3 kg apilaa suojaviljaan kylvettynä kustannus 30 e /ha ja typpilannoitusvaikutus 70 kg /ha.

https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf

Mistä noita typpivaikutuksia revitään. Jos ne oikeasti olisi tuollaisia, niin luomupellot olisi ihan eri näköisiä. Sama tuo viherlannoitusnurmi. Oliko se SS jolla oli tietoa, että viherlannoitusnurmesta tulee typpeä niin maan jumalattomasti. Olisiko ollut 80 kg. Eli viherlannoitusnurmi ja apila-aluskasvi on oikotie 8-tonnariin ilman apulantaa. Kas kunnei tätä ole kukaan keksinyt käyttää. Ja siihen päälle vähän lihaluujauhoa ja lantaa niin se on kulkaas semmonen satotaso minimaalisilla panostuksilla, että alta pois. Suomi on kohta maailman suurin viljantuottaja, kun tämmöinen superlannoitus nyt keksittiin. Höpö höpö sanon minä. Mitenkään vähättelemättä nurmien hyviä puolia, mutta noihin typpitasoihin en usko hetkeäkään...

Edit: Tuolla manuaalissa oli aluskasvin typpivaikutus 20 kg ja monivuotisen myös 20 kg. Todellisuus varmaan lähempänä 0 kuin 20. Hyvän viherlannoituskasvuston 70. Veikkaa, että tuossa hyvässä viherlannoituskasvustossa päästään sinne yli 20. No ei ihan vielä tarvitse lannoitetehtaita sulkea...

Eihän se viherlannoitus typpi ole nopealiukoista, niinkun yaran säkistä, mikä meinaa sulaa jo kylvökoneeseen jollei pidä kiirettä. Se jakaantuu monelle vuodelle. Välillä ihmetyttää SS:n tyyppinen nurmivastaisuus, vaikka tiedossa on että kiertoon se kuuluu. Taisi olla Raision tuotepäällikkö kun lanseeras MT:ssä hömppäheinä termin, ja sehän uppos. Ja nyt kiertoon laitetaan huonoa, harvaa ja aukkosta savikkaa puoliväksin kun viljavuosia yritetään katkoa. Vähemmälläkin pääsis...

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 29.07.16 - klo:14:11

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 29.07.16 - klo:09:22

3 kg apilaa suojaviljaan kylvettynä kustannus 30 e /ha ja typpilannoitusvaikutus 70 kg /ha.

https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf

Mistä noita typpivaikutuksia revitään. Jos ne oikeasti olisi tuollaisia, niin luomupellot olisi ihan eri näköisiä. Sama tuo viherlannoitusnurmi. Oliko se SS jolla oli tietoa, että viherlannoitusnurmesta tulee typpeä niin maan jumalattomasti. Olisiko ollut 80 kg. Eli viherlannoitusnurmi ja apila-aluskasvi on oikotie 8-tonnariin ilman apulantaa. Kas kunnei tätä ole kukaan keksinyt käyttää. Ja siihen päälle vähän lihaluujauhoa ja lantaa niin se on kulkaas semmonen satotaso minimaalisilla panostuksilla, että alta pois. Suomi on kohta maailman suurin viljantuottaja, kun tämmöinen superlannoitus nyt keksittiin. Höpö höpö sanon minä. Mitenkään vähättelemättä nurmien hyviä puolia, mutta noihin typpitasoihin en usko hetkeäkään...

Edit: Tuolla manuaalissa oli aluskasvin typpivaikutus 20 kg ja monivuotisen myös 20 kg. Todellisuus varmaan lähempänä 0 kuin 20. Hyvän viherlannoituskasvuston 70. Veikkaa, että tuossa hyvässä viherlannoituskasvustossa päästään sinne yli 20. No ei ihan vielä tarvitse lannoitetehtaita sulkea...

Eihän se viherlannoitus typpi ole nopealiukoista, niinkun yaran säkistä, mikä meinaa sulaa jo kylvökoneeseen jollei pidä kiirettä. Se jakaantuu monelle vuodelle. Välillä ihmetyttää SS:n tyyppinen nurmivastaisuus, vaikka tiedossa on että kiertoon se kuuluu. Taisi olla Raision tuotepäällikkö kun lanseeras MT:ssä hömppäheinä termin, ja sehän uppos. Ja nyt kiertoon laitetaan huonoa, harvaa ja aukkosta savikkaa puoliväksin kun viljavuosia yritetään katkoa. Vähemmälläkin pääsis...

Silti ei vaan luomupelloilla näytä olevan sama määrä typpeä kasvin käytössä, vaikka viherlannoitusta ja lantaa olisikin käytössä jatkuvasti. Varmasti viherlannoitus typpeä tuottaa, mutta määrä ei kuitenkaan niin massiivinen mitä innokkaimmat tutkimukset kertoo.

3 kg apilaa suojaviljaan kylvettynä kustannus 30 e /ha ja typpilannoitusvaikutus 70 kg /ha.

https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf

Tuohan ei lue tuossa dokumentissa, että 3 kg:lla monivuotista kerää 70 kg. Monivuotisissa mainitaan 20 kg.
Lisäksi mainitaan, että 0..20 kg. Jos apilaa ei koko ajan latvo, vie ravinteet kukintoon ja siemeniin.
Kysehän tuossa isommassa luvussa  on voimaperäisesti viljellyn mailasen/virnojen/lupiinien
typensidonnasta, varsinaisesti tehoviljeltynä.

Virnansiemenet eivät lähteneet kaupasta muutamallakympllä. 40 kg/ha eikä mitään 4 kg /ha kylvömääräkin.
Herneensiemen on kallista viherlannoitusta ajatellen.

Monivuotisen suojavilja-apilanurmen voi saada Pohjanmaan hikevillä mailla aikaan 3 kg:lla, etelän savilla täytyy
vähintään 10 kg edestä puna-apilaa laittaa, ennen kuin on mitään orasta syksyksi. Ja se on sitten satanen jo pohjalle.

Tietenkin luomussa on se 160 €:n hehtaarilisä siemeniä ostaa ja latautumista katsella. Vuoden ohrasadon
saa yksistään kolmen vuoden lepovuoronurmen luomutuista.

Niin kuin mr. Sivupersoona, en minäkään millään laskutavalla pysty saamaan kesantokesää tuottoisammaksi kuin
näennäisviljelty ruis esimerkiksi, jos siihen ei saa jotakin erityistukea, kuten 300 € riistapeltoa
tai 500 € suojavyöhyetukea. LHP on jo siinä ja siinä, onko se 120 euroa niittämisen väärti. Lisäksi
hömpistä jäi kasvipeitteisyyskorvaus pois, kuten kesannostakin.

Katselin ohjelmasta, että EFA virna tuet mukaanlukien sellaisenaan oli -5 euroa tappiollinen.
Italoheinä-apilaviherlannoitus 100€ Ruis 800€ Ohra 500€ Syysvehnä 420-600€, kevätvehnä 400€
(kerääjäkasvi, vähennetty lannoitus, kylvöt ja siemenet), tavan viljelty - 700€ leipää 
Kemiallinen sänki/avokesanto 350 €

AB viljalla niin parempi tulos siis tulee jätettäessä  ihan vaan sänkikesannolle, saa sängesta kasvipeitteisyyden,
ei tarvitse ostaa nurmisiemeniä  ja pystyy kunnon  rikkatorjuntaan, eikä tarvitse tinkiä hyvänä vuonna  lannoituksesta.
Jos kerääjäkasvilla ottaa edellisenä vuonna 200€ takkiinsa, niin että sängessä kasvaa paksu
apila, niin voi saadakin 50 € lisätyppeä siitä sänkikesannosta. Mutta huomasin myös, ettei puna-
apila lähde 3 litralla glyfosaattia.

Pystyy syysrapsia ja muuta aikaista kylvämään sänkikesantoon, ja saa seuraavaksi talveksi taas
kasvipeitteisyyskorvauksen. Eli jos ja kun ei halua viljaa tai öljykasviaviljellä, sänkikesanto vie
tililtä vähemmän rahaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 30.07.16 - klo:08:41

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 29.07.16 - klo:14:11

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 29.07.16 - klo:09:22

3 kg apilaa suojaviljaan kylvettynä kustannus 30 e /ha ja typpilannoitusvaikutus 70 kg /ha.

https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf

Mistä noita typpivaikutuksia revitään. Jos ne oikeasti olisi tuollaisia, niin luomupellot olisi ihan eri näköisiä. Sama tuo viherlannoitusnurmi. Oliko se SS jolla oli tietoa, että viherlannoitusnurmesta tulee typpeä niin maan jumalattomasti. Olisiko ollut 80 kg. Eli viherlannoitusnurmi ja apila-aluskasvi on oikotie 8-tonnariin ilman apulantaa. Kas kunnei tätä ole kukaan keksinyt käyttää. Ja siihen päälle vähän lihaluujauhoa ja lantaa niin se on kulkaas semmonen satotaso minimaalisilla panostuksilla, että alta pois. Suomi on kohta maailman suurin viljantuottaja, kun tämmöinen superlannoitus nyt keksittiin. Höpö höpö sanon minä. Mitenkään vähättelemättä nurmien hyviä puolia, mutta noihin typpitasoihin en usko hetkeäkään...

Edit: Tuolla manuaalissa oli aluskasvin typpivaikutus 20 kg ja monivuotisen myös 20 kg. Todellisuus varmaan lähempänä 0 kuin 20. Hyvän viherlannoituskasvuston 70. Veikkaa, että tuossa hyvässä viherlannoituskasvustossa päästään sinne yli 20. No ei ihan vielä tarvitse lannoitetehtaita sulkea...

Eihän se viherlannoitus typpi ole nopealiukoista, niinkun yaran säkistä, mikä meinaa sulaa jo kylvökoneeseen jollei pidä kiirettä. Se jakaantuu monelle vuodelle. Välillä ihmetyttää SS:n tyyppinen nurmivastaisuus, vaikka tiedossa on että kiertoon se kuuluu. Taisi olla Raision tuotepäällikkö kun lanseeras MT:ssä hömppäheinä termin, ja sehän uppos. Ja nyt kiertoon laitetaan huonoa, harvaa ja aukkosta savikkaa puoliväksin kun viljavuosia yritetään katkoa. Vähemmälläkin pääsis...

Silti ei vaan luomupelloilla näytä olevan sama määrä typpeä kasvin käytössä, vaikka viherlannoitusta ja lantaa olisikin käytössä jatkuvasti. Varmasti viherlannoitus typpeä tuottaa, mutta määrä ei kuitenkaan niin massiivinen mitä innokkaimmat tutkimukset kertoo.

Kyllä minäkin uskon, että peltolohkoilla, joiden ennemminkin pitäisi olla metsää
tai joutomaata, nurmi on ainoa oikea tukiautomaatti. Kun tukia ei saa ilman
että jotain viljellään.

Typenkeräämisen helppous ja kannattavuus ja ravinteiden syntyminen tyhjästä on 
luomututkimuksen paradigma, se on lähtökohta, ja vaikka havainnot eivät tukisikaan
typenkeräyksen käytännön onnistumista, siitä lähdetään, että maan latautumista ja humus-
teoriaa ei tarvitse uudelleenarvioida.

Apilan typpituotto, aluskasvien ja heinien orastuminen suojaviljassa, kaikki ovat luomussa erilaisia
tavanomaiseen viljelyyn verrattuna, oman havainnon mukaan keinolannoitus ja korkeat viljavuudet
käytännössä vähentää apilan orastumista ja aluskasvina kasvamista, niin että koko kasvi on
syksyyn mennessä hävinnyt. Sitten jos tabletista Expressikä ja miniannoksesta MCPA:ta
ajattelee itsellen tehokasta rikkakasviohjelmaa, on jo kovasti syytä alkaa matkata oikeasti sinne
luomuun.

-SS-

 Nuot  SS purkaus kertomukset on hyvä esimerkki kun viljellään lumi vilja kierrolla, on tulossa tänne pohjanmaallekkin vaikka
ensimmäiset viljatilat ovatkin vasta -70 luvulta lähtösain ,mutta huomattu reilu kymmene vuotta sitten ,että ei toimi jatkuva
viljan viljely.

Nuot  SS purkaus kertomukset on hyvä esimerkki kun viljellään lumi vilja kierrolla, on tulossa tänne pohjanmaallekkin vaikka
ensimmäiset viljatilat ovatkin vasta -70 luvulta lähtösain ,mutta huomattu reilu kymmene vuotta sitten ,että ei toimi jatkuva
viljan viljely.

Mut mitäs jos on puolet tai enemmän lumen alla kasvamassa kasvi.
Miksi nurmenviljelyyn pitäisi rahaa rahaa työntämään ?
Liikaa peltoa ? Silloin monivuotiset hömpät ovat mainio tapa vähentää
viljelyn intensiteettiä ja nostaa tuet viljelemättömyydestä.

Pientilalla kerkiää joka lohkon viljelläkin. Jos kerran 20 v salaojituksia
ja piiriojia perkaa, silloin voi sänkikesannon laittaa.

Eri asia jos nurmisadon saa myydyksi johonkin hintaan, mutta kuuluu maksavan
enemmänkin se korjuu, eikä hevosheinän suorakauppa-viljelyäkään
määräänsä enempää mahdu. Ja palleroita mätänee metsiin tuolla
suurten teiden varrellakin aivan liikaa, jotta suuri yleisö näkisi
asiassa mitään järkeä maksaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: nisu - 30.07.16 - klo:11:26

Nuot  SS purkaus kertomukset on hyvä esimerkki kun viljellään lumi vilja kierrolla, on tulossa tänne pohjanmaallekkin vaikka
ensimmäiset viljatilat ovatkin vasta -70 luvulta lähtösain ,mutta huomattu reilu kymmene vuotta sitten ,että ei toimi jatkuva
viljan viljely.

Mut mitäs jos on puolet tai enemmän lumen alla kasvamassa kasvi.
Miksi nurmenviljelyyn pitäisi rahaa rahaa työntämään ?
Liikaa peltoa ? Silloin monivuotiset hömpät ovat mainio tapa vähentää
viljelyn intensiteettiä ja nostaa tuet viljelemättömyydestä.

Pientilalla kerkiää joka lohkon viljelläkin. Jos kerran 20 v salaojituksia
ja piiriojia perkaa, silloin voi sänkikesannon laittaa.

Eri asia jos nurmisadon saa myydyksi johonkin hintaan, mutta kuuluu maksavan
enemmänkin se korjuu, eikä hevosheinän suorakauppa-viljelyäkään
määräänsä enempää mahdu. Ja palleroita mätänee metsiin tuolla
suurten teiden varrellakin aivan liikaa, jotta suuri yleisö näkisi
asiassa mitään järkeä maksaa.

-SS-

Sää kun olet ruis-guru, ni voiko Reettaa kylvää vielä syyskuulla 150kilon hehtaariannoksella?

Eikä sitten mitään möttipäistä vastausta.

Mikähän voisi olla möttipäinen vastaus.

Tai mikähän ei olisi.

Koska itse kysymys on niin suurpiirteinen, että siihen
ei voi vastata kuin että voi.

-SS-

Sänkikesanto rules. Sille saa cup- ja lfa-tuet, yhteensä n. 400 € ja voi sit kylvää syyskesällä haluamaansa syyskasvia, ja helppo tehdä kesällä kunnostustoimia, sänkikesanto siis rulettaa, jees.

Money from nothing and  chicks for free.

Saatiin kylvettyä syysrypsit 30.7. aikamoinen häslinki, kun yhtäaikaa rehunteko ja monta muuta. Noh kaikki ei mennyt ihan putkeen, tai siihen saakka meni, kun oltiin kylvetty ja urakoitsija aukaisi koneen säiliön. Yllätys. Siementä oli jäänyt tähteeksi liikaa vaikka kiertokokeen mukaan mentiin. Yksi lohko sai vain 1.86 kg ja noin 68 siementä neliölle😂. Tuleeko ihan liian harva?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.07.16 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: nisu - 30.07.16 - klo:11:26

Nuot  SS purkaus kertomukset on hyvä esimerkki kun viljellään lumi vilja kierrolla, on tulossa tänne pohjanmaallekkin vaikka
ensimmäiset viljatilat ovatkin vasta -70 luvulta lähtösain ,mutta huomattu reilu kymmene vuotta sitten ,että ei toimi jatkuva
viljan viljely.

Mut mitäs jos on puolet tai enemmän lumen alla kasvamassa kasvi.
Miksi nurmenviljelyyn pitäisi rahaa rahaa työntämään ?
Liikaa peltoa ? Silloin monivuotiset hömpät ovat mainio tapa vähentää
viljelyn intensiteettiä ja nostaa tuet viljelemättömyydestä.

Pientilalla kerkiää joka lohkon viljelläkin. Jos kerran 20 v salaojituksia
ja piiriojia perkaa, silloin voi sänkikesannon laittaa.

Eri asia jos nurmisadon saa myydyksi johonkin hintaan, mutta kuuluu maksavan
enemmänkin se korjuu, eikä hevosheinän suorakauppa-viljelyäkään
määräänsä enempää mahdu. Ja palleroita mätänee metsiin tuolla
suurten teiden varrellakin aivan liikaa, jotta suuri yleisö näkisi
asiassa mitään järkeä maksaa.

-SS-

Sää kun olet ruis-guru, ni voiko Reettaa kylvää vielä syyskuulla 150kilon hehtaariannoksella?

Eikä sitten mitään möttipäistä vastausta.

Olet toki etelämmässä....
Viime vuonna kylvin noin 15.9. ja... no...
Talvehti, ei juuri pensonut, tulee siitä ehkä 2t/ha... ja siemenmäärä oli lähempänä 200kg/ha
Se.. 150?km tekee paljon kyllä. Itse en enään tule kylvämään noin myöhään jos joskus rukiiseen palaan.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.07.16 - klo:14:01

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.07.16 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: nisu - 30.07.16 - klo:11:26

Nuot  SS purkaus kertomukset on hyvä esimerkki kun viljellään lumi vilja kierrolla, on tulossa tänne pohjanmaallekkin vaikka
ensimmäiset viljatilat ovatkin vasta -70 luvulta lähtösain ,mutta huomattu reilu kymmene vuotta sitten ,että ei toimi jatkuva
viljan viljely.

Mut mitäs jos on puolet tai enemmän lumen alla kasvamassa kasvi.
Miksi nurmenviljelyyn pitäisi rahaa rahaa työntämään ?
Liikaa peltoa ? Silloin monivuotiset hömpät ovat mainio tapa vähentää
viljelyn intensiteettiä ja nostaa tuet viljelemättömyydestä.

Pientilalla kerkiää joka lohkon viljelläkin. Jos kerran 20 v salaojituksia
ja piiriojia perkaa, silloin voi sänkikesannon laittaa.

Eri asia jos nurmisadon saa myydyksi johonkin hintaan, mutta kuuluu maksavan
enemmänkin se korjuu, eikä hevosheinän suorakauppa-viljelyäkään
määräänsä enempää mahdu. Ja palleroita mätänee metsiin tuolla
suurten teiden varrellakin aivan liikaa, jotta suuri yleisö näkisi
asiassa mitään järkeä maksaa.

-SS-

Sää kun olet ruis-guru, ni voiko Reettaa kylvää vielä syyskuulla 150kilon hehtaariannoksella?

Eikä sitten mitään möttipäistä vastausta.

Olet toki etelämmässä....
Viime vuonna kylvin noin 15.9. ja... no...
Talvehti, ei juuri pensonut, tulee siitä ehkä 2t/ha... ja siemenmäärä oli lähempänä 200kg/ha
Se.. 150?km tekee paljon kyllä. Itse en enään tule kylvämään noin myöhään jos joskus rukiiseen palaan.

Okei.

Olet toki etelämmässä....
Viime vuonna kylvin noin 15.9. ja... no...
Talvehti, ei juuri pensonut, tulee siitä ehkä 2t/ha... ja siemenmäärä oli lähempänä 200kg/ha
Se.. 150?km tekee paljon kyllä. Itse en enään tule kylvämään noin myöhään jos joskus rukiiseen palaan.

Suurin piirtein yhtä etelässä kuiin Loimaa. Tässä huushollissa on kylvetty ruista runsaat 30 v sitten 8. syyskuuta ja muistaakseni siitä tuli ihan hyvä. Siemenmäärä oli vissiin suht suosituksen mukainen.

Paljonhan tuo riippuu syksystä. Jos kasvukausi loppuu tavallista aikaisemmin ja orastuminen on viivästynyt vaikkapa kuivuuden vuoksi, niin versominen jää vähäiseksi. Mutta jos kylvökeliä on niin kokeile.