Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 23.08.18 - klo:12:50

>Hyvinä aikoina kerrytetään varallisuutta ja valmistaudutaan huonoihin aikoihin

Milloin ne hyvä ajat koittaa jolloin voi kerryttää sitä varallisuutta,kun 22 v on tullut odotetttua eikä ole näkynyt?

Minä en ole vielä niin huonoa vuotta nähnyt, etteikö ylimääräistä rahaa olisi jäänyt lysthin pittoon ja pahanpäivän varallekin.

Köntys on asian ytimessä. Jos rahaa riittää muuhunkin kuin pakolliseen, on hyvä vuosi. Pitää katsos sopeutua nykymenoon, eikä haikailla takaisin 80-luvulle.

>Hyvinä aikoina kerrytetään varallisuutta ja valmistaudutaan huonoihin aikoihin

Milloin ne hyvä ajat koittaa jolloin voi kerryttää sitä varallisuutta,kun 22 v on tullut odotetttua eikä ole näkynyt?

Ylimääräinen lainanlyhennys tai osuuspääoman vapaaehtoinen maksu ovat varallisuuden kerryttämistä

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 23.08.18 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: John Ferguson - 23.08.18 - klo:09:27

Joo, neuvojan vikahan se on jos isäntäväki on niin typerää, että suostuvat tuommoiseen laskelmaan. 

miksi "asiantuntijan" laatimaa laskelmaa vaaditaan, jos isäntäväki pystyy arvioimaan tilanteen paremmin?

Jos potilas kuolee, niin kyllä lääkärin hoitotoimet katsotaan läpi ja virheisiin puututaan, samoin jos katto romahtaa niin ristikon lujuuslaskelman tekijän työ tarkastetaan.... ihan normaalia toimintaa valvoa. Tässäkin voitaisiin muutama laskelman tekijä laittaa maksamaan miljoonan vahingonkorvaus ihan vaan varoittavana esimerkkinä, paranee neuvonnan taso samalla

Jos jussi asentaa ristikot väärin tai jättää lumet luomatta katolta, on turha syyttää ristikon lujuuslaskelmia.

jokaisen pitää hoitaa oma pottinsa kuntoon ja myös vastata siitä.

Näillä työmailla kulkee monenlaista asiantuntijaa ja virkamiestä, osa tulee jopa kutsumatta ja pakolla. Isäntä maksaa kaikille palkan ja viimekädessä vastaa myös työn tuloksesta, onko se oikein? Kun homma karahtaa kiville niin vastuunkantajat on vähissä, joku voi toimia virkavastuulla ja saa kirjallisen huomautuksen.

Yrittäjä kantaa yleensä aina riskin, mutta tämä nykykäytäntö on kaukana siitä mm ympäristöhallinto on täysin mielivaltaista, mutta siitä huolimatta pakottavaa monessa suhteessa.

Prööt-agrian erityisasiantuntia tulee ensin neuvomaan laajentamista, automatisointia ja ottamaan mahdottomasti lainaa kaikkeen kivaan ja komiaan.
Parin vuoden päästä toinen erikoisasiantuntija tulee tekemään selviytymis- ja varainhoitosuunnitelman, samalla tsemppaa psyykettä.
Sitten taas muutaman vuoden kuluttua samasta firmasta tulee supererityisasiantuntia neuvomaan miten konkurssi hoidetaan tyylillä, isosti ja komiasti.
Ja vain alvin hinnalla 
[/quote]
 
  Noin se näkyy menevän, sukupolvenvaihdoksisakin yleensä neuvotaan laajentamaan ja tehostamaan tuotantoa, kyllä minusta se tuotanto pitäisi tehostaa jo ennen sitä vaihdosta omien resurssien mukaisesti. Monasti innokas uusi isäntä näitten aloittamistukien hurmassa ja kokemattomana omista rajoistaan menee helposti tuohon kierteeseen..

Prööt-agrian erityisasiantuntia tulee ensin neuvomaan laajentamista, automatisointia ja ottamaan mahdottomasti lainaa kaikkeen kivaan ja komiaan.
Parin vuoden päästä toinen erikoisasiantuntija tulee tekemään selviytymis- ja varainhoitosuunnitelman, samalla tsemppaa psyykettä.
Sitten taas muutaman vuoden kuluttua samasta firmasta tulee supererityisasiantuntia neuvomaan miten konkurssi hoidetaan tyylillä, isosti ja komiasti.
Ja vain alvin hinnalla 

 
  Noin se näkyy menevän, sukupolvenvaihdoksisakin yleensä neuvotaan laajentamaan ja tehostamaan tuotantoa, kyllä minusta se tuotanto pitäisi tehostaa jo ennen sitä vaihdosta omien resurssien mukaisesti. Monasti innokas uusi isäntä näitten aloittamistukien hurmassa ja kokemattomana omista rajoistaan menee helposti tuohon kierteeseen..
[/quote]

Ei, ei, ei....

Se vaatimus tulee rahoittajalta, spv:sta ei lähdetä rahoittamaan jos tila on jäämässä junnaamaan 70-luvulle.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 24.08.18 - klo:08:02

Prööt-agrian erityisasiantuntia tulee ensin neuvomaan laajentamista, automatisointia ja ottamaan mahdottomasti lainaa kaikkeen kivaan ja komiaan.
Parin vuoden päästä toinen erikoisasiantuntija tulee tekemään selviytymis- ja varainhoitosuunnitelman, samalla tsemppaa psyykettä.
Sitten taas muutaman vuoden kuluttua samasta firmasta tulee supererityisasiantuntia neuvomaan miten konkurssi hoidetaan tyylillä, isosti ja komiasti.
Ja vain alvin hinnalla 

 
  Noin se näkyy menevän, sukupolvenvaihdoksisakin yleensä neuvotaan laajentamaan ja tehostamaan tuotantoa, kyllä minusta se tuotanto pitäisi tehostaa jo ennen sitä vaihdosta omien resurssien mukaisesti. Monasti innokas uusi isäntä näitten aloittamistukien hurmassa ja kokemattomana omista rajoistaan menee helposti tuohon kierteeseen..

Ei, ei, ei....

Se vaatimus tulee rahoittajalta, spv:sta ei lähdetä rahoittamaan jos tila on jäämässä junnaamaan 70-luvulle.
[/quote]Päätökset tehdään pankissa , onneksi ei proagriassa .

Se vaatimus tulee rahoittajalta, spv:sta ei lähdetä rahoittamaan jos tila on jäämässä junnaamaan 70-luvulle.
[/quote]

  Jos tila on jäänyt 70-luvulle niin neuvonnan olis paras sanoa että unohtavat koko jutun, pankkihan hakee vaan tuottoa itselleenmitä enemmän saa lainoitettua jatkajaa niin valtion korkotukeakin saa enemmän nykyään mitä asiakas suostuu maksamaan vapaista lainoista, riippuu tietysti asiakassuhteesta. Toistaiseksi maatila on pankille varma sijoitus, vaikka ensimmäinen yrittäjä tekiskin konkan niin aina on vielä löytynyt innokkaita laajentajia saapumaan haaskalle. Ennenhän oli asia toisin, kepu-MTK- mafian aikaan ei valtion lainotusta saanut jos ostajan hehtaarit ylittivät tietyn rajan, silloin kysyttiinkin rahamiehiestä jos aikoi naapurin huono-onnisen peltoja ostella, tosin saattoi maatilahallituskin tulla esteeksi joittenkin pykäliensä kautta..

Rakennemuutos taitaa olla ainoa pelataja. Katteet on mennyt niin ohkasiksi ja tämän osoittaa se, että joka vuosi ollaan kriisituen varassa. Tarvitaan siis isompia tiloja, jotka hoidetaan taidolla ja tarkkuudella. Saa esittää vastalauseen?. Poislukien jäähdyttäjät ja seinien syöjät.

  Miten se suuruuden ekonomia toimii, monenko hehtaarin tuotto menee esim yhden palkatun työntekijän kustannuksiin.. Ennen nyhräsi kolmekin sukupolvea pienellä tilalla, nyt isäntä joutuuyksin, usein vielä sivutoimisena hoitelemaan hommat, ei siinä hehtaarien lisääminen auta. Tosin, joskus oli taulukko kuinka vähiin menee lehmäkohtainen työaika karjaa lisättäessä, jossain seminaarissa oli esite, sit kysyin paljonko lehmiä pitäs olla että se aika menee nollille, en saanut vastausta, mut onhan näitä nyt nähty se raja jossa lehmiin ei enää tartte käyttää aikaa yhtään..

Rakennemuutos taitaa olla ainoa pelataja. Katteet on mennyt niin ohkasiksi ja tämän osoittaa se, että joka vuosi ollaan kriisituen varassa. Tarvitaan siis isompia tiloja, jotka hoidetaan taidolla ja tarkkuudella. Saa esittää vastalauseen?. Poislukien jäähdyttäjät ja seinien syöjät.

Liikevoitto% on edelleen aika muhkea suhteessa moneen muuhun alaan. Se liikevaihto vaan on onneton. Siis ainakin pienemmillä tiloilla.

Pikkutilat lienee pankin lempiasiakkaita. Täällä päin ainakin pitää olla uusi traktori, joka rahoitetaan lainalla, ja metsät riittää sen takaamaan oikeastaan kenellä vaan. Ei riskiä ja hyvät korot.

Ja jos proagrian neuvoja sanoo ettei investointia kannata tehdä, laittaa laajennuskiimainen isäntä neuvojan vaihtoon niin monesti, kunnes löytyy se joka tekee kannattavan laskelman.

Rakennemuutos taitaa olla ainoa pelataja. Katteet on mennyt niin ohkasiksi ja tämän osoittaa se, että joka vuosi ollaan kriisituen varassa. Tarvitaan siis isompia tiloja, jotka hoidetaan taidolla ja tarkkuudella. Saa esittää vastalauseen?. Poislukien jäähdyttäjät ja seinien syöjät.

Yksi katovuosi niin ei auta taito ja tarkkuus.

https://huutokaupat.com/1035839

Laittakaa hinta-arvioita, paljon on voittava huuto?

Jos tuollaisen rakennuksen purkaisi ja siirtäisi, monta rekkakuormaa siinä on siirrettävää?

https://huutokaupat.com/1035839

Laittakaa hinta-arvioita, paljon on voittava huuto?

Jos tuollaisen rakennuksen purkaisi ja siirtäisi, monta rekkakuormaa siinä on siirrettävää?

Ei luulisi että on järkeä siirtää, järkevästi saa irti vain katon ja metallirungon, ja ruosteen raiskaamia laitteita joille on vaikea saada juurikaan arvoa.

Jos alueella on 2 tahoa joilla olisi tuolle järkevää käyttöä ja tulee kilpailua, niin voi hinta nousta jopa jonnekin 200-300 000€ luokkaan. Mutta voi myös jäädä selvästi alle. Paha sanoa. Tosiaalta jos rakennukselle ei ole käyttöä siinä paikassa jossa se nyt on, niin yli 50 000€ ei kannata maksaa.

Hiehokasvattamoksi tuo olisi passeli jos ruokintalaitteet ja lantakoneet saa nätisti pelaamaan.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 23.09.18 - klo:10:10

https://huutokaupat.com/1035839

Laittakaa hinta-arvioita, paljon on voittava huuto?

Jos tuollaisen rakennuksen purkaisi ja siirtäisi, monta rekkakuormaa siinä on siirrettävää?

Ei luulisi että on järkeä siirtää, järkevästi saa irti vain katon ja metallirungon, ja ruosteen raiskaamia laitteita joille on vaikea saada juurikaan arvoa.

Jos alueella on 2 tahoa joilla olisi tuolle järkevää käyttöä ja tulee kilpailua, niin voi hinta nousta jopa jonnekin 200-300 000€ luokkaan. Mutta voi myös jäädä selvästi alle. Paha sanoa. Tosiaalta jos rakennukselle ei ole käyttöä siinä paikassa jossa se nyt on, niin yli 50 000€ ei kannata maksaa.

Hiehokasvattamoksi tuo olisi passeli jos ruokintalaitteet ja lantakoneet saa nätisti pelaamaan.

Joo.. robotista saa 20 tonnia ja mitä sit vielä irtoaa oikeasti ehjänä?? Parsien ne osat jotka eivät ole valussa kiinni.

Kauppahintaan kuuluu varmaan kaiken jätteen poisvienti. Jätettä on tietty kaikki valut ja hajoavat elementit.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 23.09.18 - klo:10:10

https://huutokaupat.com/1035839

Laittakaa hinta-arvioita, paljon on voittava huuto?

Jos tuollaisen rakennuksen purkaisi ja siirtäisi, monta rekkakuormaa siinä on siirrettävää?

Ei luulisi että on järkeä siirtää, järkevästi saa irti vain katon ja metallirungon, ja ruosteen raiskaamia laitteita joille on vaikea saada juurikaan arvoa.

Jos alueella on 2 tahoa joilla olisi tuolle järkevää käyttöä ja tulee kilpailua, niin voi hinta nousta jopa jonnekin 200-300 000€ luokkaan. Mutta voi myös jäädä selvästi alle. Paha sanoa. Tosiaalta jos rakennukselle ei ole käyttöä siinä paikassa jossa se nyt on, niin yli 50 000€ ei kannata maksaa.

Hiehokasvattamoksi tuo olisi passeli jos ruokintalaitteet ja lantakoneet saa nätisti pelaamaan.

Mitenhän lie käynyt lattioiden ja petustusten, jos esim 2-3 talvea ollut kylmillään, olettaen että sosiaalitilat ja tekninen tila korkeintaan lämpimänä. Ei nuita pohjia taideta ihan kauttaaltaan eristää ja savikolla 30 asteen pakkanen niin kyllä se nostaa?