Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Terkkuja Huittisita  (Luettu 21292 kertaa)

SiKari

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 348
Vs: Terkkuja Huittisista
Korjataan otsikkoakin.
http://www2.te-keskus.fi/new/pos/Maaseutupalvelut/MOSVuosi2005.pdf
Siinä Pohjois-Savon maaseutu koko ihanuudessaan, lukekaa ja kadehtikaa. Valitettavasti uusin netissä vuodelta 2005, mutta fiksuina ihmisinä osannette suhteuttaa luvut tähän päivään. Suomi on maailman pohjoisin maa, missä maataloutta harjoitetaan, ja vielä pitkäkin. Jos Suomi käännetään Helsingin kohdalta ympäri, niin että Utsjoki tulisi etelään, niin Utsjoki tulisi Välimeren rannalle. Suomen voi jakaa karkeasti vilja-Suomeen ja nurmi-Suomeen, esim. suurimmat maidontuottajat kunnittain löytyy Pohjois-Pohjanmaa-Pohjois-Savosta. Siat keskittyy vilja-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja Etelä-Keski-Pohjanmaalle. Tuotantoa kannattanee harjoittaa siellä, missä tuotanto-olosuhteet ovat ko. tuotannolle otollisimmat. Kyllähän mekin ollaan hölmöjä. kun koetetaan sikoja pitää keskellä parhainta maidontuotantoaluetta....

Talojussi

  • Vieras
Vs: Terkkuja Huittisista
Korjataan otsikkoakin.
http://www2.te-keskus.fi/new/pos/Maaseutupalvelut/MOSVuosi2005.pdf
Siinä Pohjois-Savon maaseutu koko ihanuudessaan, lukekaa ja kadehtikaa. Valitettavasti uusin netissä vuodelta 2005, mutta fiksuina ihmisinä osannette suhteuttaa luvut tähän päivään. Suomi on maailman pohjoisin maa, missä maataloutta harjoitetaan, ja vielä pitkäkin. Jos Suomi käännetään Helsingin kohdalta ympäri, niin että Utsjoki tulisi etelään, niin Utsjoki tulisi Välimeren rannalle. Suomen voi jakaa karkeasti vilja-Suomeen ja nurmi-Suomeen, esim. suurimmat maidontuottajat kunnittain löytyy Pohjois-Pohjanmaa-Pohjois-Savosta. Siat keskittyy vilja-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja Etelä-Keski-Pohjanmaalle. Tuotantoa kannattanee harjoittaa siellä, missä tuotanto-olosuhteet ovat ko. tuotannolle otollisimmat. Kyllähän mekin ollaan hölmöjä. kun koetetaan sikoja pitää keskellä parhainta maidontuotantoaluetta....

Sitähän tässä onkin ihmetelty, kun jatkuvasti pykätään uutta navettaa  Pohjois-Suomeen ja Etelä-Suomesta ajetaan tuotanto alas.

Ei järjen häivääkään näissä MTK/kepun touhuissa.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Terkkuja Huittisita

Minä jättäisin tästä nyt puoluepolitiikan pois. Tässä olisi keskityttävä siihen että miten tästä eteenpäin. Nuo tilaisuudessa esitetyt laskelmat varmasti päätyvät MTKn valtuuskunnan tiedoksi ja ministeriön ja ministerin tiedoksi. Tämän jälkeen olisi vakavasti pohdittava että mitä esitettyjen laskelmien numerot ihan oikeasti merkitsevät.

Mainitsemiesi laskelmien tulos tuskin on mitään uutta tietoa ministeriölle tai mtk:lle. Heillä on palkatut henkilöt laskemassa samoja asioita. Tietoa on varmasti ollut. Halu sen tiedon käyttöön puuttuu sekä etujärjestöltä että ministeriöltä.


Sellainen juttu tuli kyllä mieleeni. Että itse asiassa kun ministerin oma tila jota tyttärensä nyt hallitsee on AB-alueella Forssan lähellä. Niin itse asiassa ministeri ei millään voi yksipuolisesti tehdä C-alueen tukiin leikkauksia. Siitä nousisi niin karmea haloo suosimisesta että siitäpä ei tiedä mitä seuraisi. Tämä meni valitettavasti vähän politiikan puolelle.

Siispä ministerillä on erittäin käytännönläheinen suhde eteläsuomalaiseen sikatuotantoon, mutta on taitanut tulevaisuus politiikassa ottaa etusijan arvomaailmassa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Terkkuja Huittisita
Joopa-joo. Allekirjoittaneen "asiamies" kävi Huittisissa kuuntelemassa seminaarin, joten sitä kautta on jonkun verran toisen käden tietoa. Omat mietteet siltä pohjalta ja tämä viestiketju mukaanlukien on jokseenkin seuraava.

Mielestäni on välttämätöntä järjestää Huittisten tapaisia kokouksia, koska miten muuten näitä asioita voidaan yhdessä pohtia. Suurin ongelma tilaisuudessa oli siinä, että se olisi pitänyt järjestää jo monta vuotta sitten. Nyt koko hommasta jää sellainen fiilis, että peräpeiliin katsellaan, kun juna meni jo ohi. Esityksiä oli ilmeisesti sangen monta, joten kiinnostavaa seurattavaa riitti koko päiväksi.

Keskinäiselle kähjäämiselle ei oikein mitään voi. Tottakai se vituttaa jos naapuri tienaa samasta hommasta paljon enemmän. Tässä suhteessa SAK on ollut paljon viisaampi. Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut ohjesääntö numero yksi. Saa nähdä kuin tuo paikallinen sopiminen vaikuttaa heillä järjestön yhteinäisyyteen pitkällä aikavälillä.

Oleellinen pointti tuossa tapahtumassa oli mielestäni se, että luodaan kentällä painetta MTK:n ja päättäjien suuntaan. Ei kai noilla ylemmillä tahoilla ole mitään tarvetta tehdä asioille, jos ei jollain lailla osoiteta tyytymättömyyttä ja vaatimuksia asioiden korjaamiseksi.

Mitään ratkaisuja tuo kokous ei sinänsä tuonut. Aikamoisessa pudotuksessa on etelän kotieläintuotanto. Jokainen saa selvitä niinkuin parhaaksi näkee. Toisaalta se on oikean yrittäjähengen mukaista. Sääli vaan, että pelisäännöt eivät ole Suomen maassa kaikille samat.

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta toteanpahan vaan, että isäntien pitäisi tehdä enemmän asioiden hoitamiseksi. MTK:sta eroaminen ei ole mikään vastaus. Aikaa pitäisi löytyä yhteisten asioiden hoitamiseksi ja niissä kokouksissa pitäisi oikeasti käydä. Jos ei viljamiehet aja järjestössä asioitaan, niin joku muu ajaa sitten meidänkin puolesta. Kaikki tämmöiset kuivaustuen tapaiset jutut pitäisi kuulua yhteisiin intresseihin, eikä jäädä odottamaan, että joku muu ne sitten ottaa huomioon.

Uskon siihen, että jollain aikavälillä viljapuoli pääsee vahvemmin esille järjestössä. Kotieläintilojen määrä vähenee luonnollisesti koko ajan. Nissi oli kokouksessa huomattanut, että kotieläinpuolta tarvitaan, koska rehuviljalle täytyy löytää käyttäjiä. Ilman kotieläintiloja tilanne on vielä huonompi. Tämä on varmasti ihan totta.

Kokouksessa oli esitetty myös arvioita tulevaisuuden kotieläintilojen kokoluokista. Aina vaan isommaksi menee. Eiköhän tämä ole ihan luonnollinen, joka koskee kaikkia muitakin tuotannonsuuntia. Jatkuva, kannattava kasvu on käytännössä kaikkien yritysten tärkeimpiä tavoitteita. Paikallaan pysyminen tietää useinmiten ennemmin tai myöhemmin taantumista. Jokaisen tilan täytyy omalta kohdaltaan miettiä mitä tulevaisuudessa on tehtävissä. Ei se taksin ajaminen ole välttämättä lainkaan huono vaihtoehto jos kääntöpuoli on siinä, että joudut velkaantumaan rajusti tehdäksesi heikosti kannattavia investointeja.

Täällä etelässä on nyt käynyt niin, että monet uhkakuvat ovat toteutuneet yhtäaikaa. Meillä on ollut eu-aikana loppujen lopuksi hyvin paljon hyvää tuuriakin mukana. Jos realistisesti katsoo tilannetta niin näyttää siltä, että tällä kertaa kukaan ei tule apuun. Tässä voi käydä sillä tavalla, että yrittäjäriski toteutuu monen kohdalla karmaisevalla tavalla. Tämä asia on kuitenkin sen tyyppinen, että se olisi pitänyt jo kauan sitten tiedostaa. Kun näitä maatalouslehtiä lueskelee, niin kyllä siellä aika monen uuden tuotantorakennuksen vieressä vannotaan se nimiin, että suomalaiset kuluttajat haluavat syödä suomalaista ruokaa. Valitettavasti tuolla näkemyksellä ei juuri pankkitilille tuoda euroja. Minun mielestäni tuollaiset mietteet antavat aika heikon kuvan maanviljelijän käsityksestä raha-asioiden hoidossa. Tulee sellainen mielikuva, että ihan silkalla itsepäisyydellä koitetaan kuitata olosuhteet ja markkinatalouden riskit.

Eli todennäköisin lopputulos tästä kaikesta on se, että jatketaan kärvistelyä ja koitetaan keksiä jotakin (mitä on koitettu keksiä jo 14 vuotta).

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Terkkuja Huittisita
Ei ahdinkoa kiistetä, ei. En ota kantaa nyt leikkauksiin mutta tukien irrottamiseen tuotannosta otan. On mielestäni käsittämätöntä kun esitetään tukien dekoplausta niin silloin marssitetaan joku tuottaja ja joku elintarviketeollisuuden edusta ja sanomaan ettei se käy.
Miksei käy? Siksi koska jos elintarviketeollisuus ei saa voimakkaasti subventoituja raaka-aineita niin se menettää kilpailukyvyn, ei voida enää hassata rahaa Venäjälle tai Ruotsiin.
Valtiolle se käy hyvin koska sillä saadaan edullista ja hyvää raaka-ainetta ja voidaan ohjata tuotantoa.
 8)

Tiedätkö mitä? Tästä asiasta olen aika lailla samaa mieltä. Muutamasta kirjoituksestani on todennäköisesti rivien välistä ja joistakin vähän suoremminkin voinut lukea mitä mieltä olen viljelijäomisteisten osuuskuntapohjaisten pörssiyhtiöiden viimeaikaisesta kaikkia lihantuottajia hyödyttävästä toiminnasta. Voisin kirjoittaa asiasta pari A4:sta ihan perusteltua asiaakin mutta en nyt viitsi sitä keskustelua aloittaa, sille on toinen aika ja ehkä paikkakin. Todettakoon vain että tänne on ajettu Tanskan malli eli suuret yksiköt ja tehdasmainen tehokas tuotanto. Eli yritetty saada suurtuotannon edut. Tähän on ohjattu mm määrälisillä ja pistehinnoilla (sopimuslisä) isoille yksiköille. Nyt sitten kun poistetaan tehotuotantoon täysin kuulumaton asia eli tuet ja pitäisi ihan oikeasti pärjätä samoilla ehdoilla Tanskan kanssa mikä on ollut ajetun rakennemuutoksen ainoa seuraus niin sitten ollaan ihmeissään kun lihasta tarttis tiloille jotakin maksaakin. Mutta tosiaan aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, ehkä joku toinen kerta. Tällä erää on tosiaan kyse myös pitkälti siitä että pörssiyhtiöt HK ja Atria asetetaan eri asemaan. Miten minulla on sellainen muistikuva että välittömästi kun C-tuen ratkaisu tuli joulukuussa julki niin Satakunnan Kansan haastattelussa joku HKn johtaja olisiko ollut Leija välittömästi ilmoitti että he ajattelevat alueensa viljelijöitä ja tuovat sitten raaka-aineensa ulkoa jos tiloille tarttis jotakin maksaakin. Tuottajien parasta ajatellen kyllä, ei tarvitse tappiolla tuottaa. Mutta olet oikeassa että tämä asia on aika laajakantoinen ja vaikutukset moneen asiaan merkittävät. Siitäkin voisi vähän analyysiä jatkaa.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Terkkuja Huittisita


Mielestäni on välttämätöntä järjestää Huittisten tapaisia kokouksia, koska miten muuten näitä asioita voidaan yhdessä pohtia. Suurin ongelma tilaisuudessa oli siinä, että se olisi pitänyt järjestää jo monta vuotta sitten. Nyt koko hommasta jää sellainen fiilis, että peräpeiliin katsellaan, kun juna meni jo ohi. Esityksiä oli ilmeisesti sangen monta, joten kiinnostavaa seurattavaa riitti koko päiväksi.

Oleellinen pointti tuossa tapahtumassa oli mielestäni se, että luodaan kentällä painetta MTK:n ja päättäjien suuntaan. Ei kai noilla ylemmillä tahoilla ole mitään tarvetta tehdä asioille, jos ei jollain lailla osoiteta tyytymättömyyttä ja vaatimuksia asioiden korjaamiseksi.

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta toteanpahan vaan, että isäntien pitäisi tehdä enemmän asioiden hoitamiseksi. MTK:sta eroaminen ei ole mikään vastaus. Aikaa pitäisi löytyä yhteisten asioiden hoitamiseksi ja niissä kokouksissa pitäisi oikeasti käydä. Jos ei viljamiehet aja järjestössä asioitaan, niin joku muu ajaa sitten meidänkin puolesta. Kaikki tämmöiset kuivaustuen tapaiset jutut pitäisi kuulua yhteisiin intresseihin, eikä jäädä odottamaan, että joku muu ne sitten ottaa huomioon.

Uskon siihen, että jollain aikavälillä viljapuoli pääsee vahvemmin esille järjestössä. Kotieläintilojen määrä vähenee luonnollisesti koko ajan. Nissi oli kokouksessa huomattanut, että kotieläinpuolta tarvitaan, koska rehuviljalle täytyy löytää käyttäjiä. Ilman kotieläintiloja tilanne on vielä huonompi. Tämä on varmasti ihan totta.

Eli todennäköisin lopputulos tästä kaikesta on se, että jatketaan kärvistelyä ja koitetaan keksiä jotakin (mitä on koitettu keksiä jo 14 vuotta).

Päätelmät yhteenvetäen monesta muustakin kirjoituksesta:

Suomalaisen maataloustuotannon elinvoimaisuuden ylläpitäminen ei ole valtion maataloushallinnon päätehtävä, vaan oleellisin asia on erilaisten hallintojärjestelmien ja projektien hallinnointi mahdollisimman virkahenkilötyövuosia haalimalla.

Maataloustuottajajärjestö ei halua puuttua kokonaisuuksiin, vaan antaa lausuntoja mieluummin helpoista yksittäisasioista. Maan jako tukialuiesiin on järjestöä hyvin työllistävä asia, koska sama työ tehdään aina kahdelle alueelle erikseen. Tieto ei kulje kentältä järjestön ylempään hallintoon. Alueellisissa liittokokouksissa vierailevat mtk:n johtotaosn henkilöt eivät kuuntele, muista kuulemaansa, halua kuulemaansa muille kertoa tai eivät halua tehdä mitään kentältä kuulemiensa epäkohtien voittamiseksi.

Kysyn vaan (sanoi Pätkä), mitä uutta nyt on tapahtunut?
Tukiasioissa on räpelletty jo yli kymmenen vuotta eikä valmista tule.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Terkkuja Huittisista
Siinä Pohjois-Savon maaseutu koko ihanuudessaan, lukekaa ja kadehtikaa. Valitettavasti uusin netissä vuodelta 2005, mutta fiksuina ihmisinä osannette suhteuttaa luvut tähän päivään.

Suomen voi jakaa karkeasti vilja-Suomeen ja nurmi-Suomeen, esim. suurimmat maidontuottajat kunnittain löytyy Pohjois-Pohjanmaa-Pohjois-Savosta. Siat keskittyy vilja-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja Etelä-Keski-Pohjanmaalle.

Sinun olisi kannattanut käydä Huittisissa niin tietäisit että possuja  on jokusia myös Satakunnassa ja Pirkanmaalla (Punkalaidun).

Eikös jossain Kiuruvedellä ole raivattu tuhansia hehtaareja peltoa lukuisille robottinavetoille ja lihakarjaa alkaa olla todella suurissa yksiköissä. Paikkakunnalla on myös Suomen suurin yksityinen siemenpakkaamo, ei kai sen raakaeriä mistään Kiinasta tuoda? Erityisen vilkkaasti on tapahtunut tuon 2005:n jälkeen.


Tanskan malli eli suuret yksiköt ja tehdasmainen tehokas tuotanto. Eli yritetty saada suurtuotannon edut. Tähän on ohjattu mm määrälisillä ja pistehinnoilla (sopimuslisä) isoille yksiköille. Nyt sitten kun poistetaan tehotuotantoon täysin kuulumaton asia eli tuet ja pitäisi ihan oikeasti pärjätä samoilla ehdoilla Tanskan kanssa mikä on ollut ajetun rakennemuutoksen ainoa seuraus niin sitten ollaan ihmeissään kun lihasta tarttis tiloille jotakin maksaakin.

Tasan on näin. Suomen sikataloudessa Tanskaa on ihannoitu sikojen ihmemaana. Todellisuudessa bisnes on siellä todella karua. Yrittäjillä on velkaa ihan keskiarvonakin mielettömästi ja huonona vuonna jopa 20% putoaa pois. Vahvimmat ostelevat konkurssipesiä ja lopulta voi yhdellä olla neljässä eri pihassa tuhansia sikoja jokaisella.

Suomalainen tukipolitiikka on luotu perinteiselle isäntäemäntä24lehmää30hehtaaria-tilalle. Suuryritysmäisen tuotannon ja tehottomille tiloille mitoitetun tukipotin yhdistämällä on voinut saada melkoisen yhtälön aikaiseksi. No, sylttytehtaat ovat ne tuet kaapanneet tuottajahinnan alhaisuutena ja puolestaan leikkineet Euroopan omistajia.

Miten tulevat laajennukset?
Vähemmän on puhuttu nyt tehtävien investointien kannattavuudesta. Nehän eivät noihin tukiin pääse käsiksi. Itseä pyörrytti Riikosen laskelmissa pyörineet rahamäärät kun aina katetta jäi se satatonnia. Lihanautalaskemat oli eri esityksessä, niissä olisi pilkun paikkaa pitänyt siirtää pykälä tai kaksi vasemmalle vaikka tuet jatkuukin.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Terkkuja Huittisita
Tuollainen juttu asiasta:

http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/01/maanviljelijilt-salattua-tietoa-mit-tst.html

Kun pikaisesti luin niin taitaa Jaakkolan jutuissa olla perääkin jos asiasta on kerran tehty tarkastettu tohtorinväitöskirjakin. Aika hiljaa asiasta on kyllä jostakin syystä oltu?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Terkkuja Huittisista
Tanskan malli eli suuret yksiköt ja tehdasmainen tehokas tuotanto. Eli yritetty saada suurtuotannon

Tasan on näin. Suomen sikataloudessa Tanskaa on ihannoitu sikojen ihmemaana. Todellisuudessa bisnes on siellä todella karua. Yrittäjillä on velkaa ihan keskiarvonakin mielettömästi ja huonona vuonna jopa 20% putoaa pois. Vahvimmat ostelevat konkurssipesiä ja lopulta voi yhdellä olla neljässä eri pihassa tuhansia sikoja jokaisella.

Suomalainen tukipolitiikka on luotu perinteiselle isäntäemäntä24lehmää30hehtaaria-tilalle. Suuryritysmäisen tuotannon ja tehottomille tiloille mitoitetun tukipotin yhdistämällä on voinut saada melkoisen yhtälön aikaiseksi. No, sylttytehtaat ovat ne tuet kaapanneet tuottajahinnan alhaisuutena ja puolestaan leikkineet Euroopan omistajia.

Ai. Enkö olekaan mielipiteineni ihan yksin, pitäneekö kuitenkin joskus ruotia tarkemmin asiaa. Joskus on käynyt mielessä että teurastamot vievät tuotantoa suuriin osakeyhtiöpohjaisiin sikaloihin juuri tuosta syystä. Että tulee konkursseja ja joko vahvimmat ostavat ne pois tai sitten saadaan puhuttua joku uusi innokas hölmö, anteeksi, innostunut yrittäjä tietysti ostamaan konkurssipesä pois ja jatkamaan tuotantoa paremmalla kannattavuustasolla. Konkurssipesät kun yleensä saa halvemmalla, alkuperäiselle innokkaalle hölmölle eikun siis anteeksi taas innokkaalle yrittäjälle saattaa tietysti jäädä jotain maksettavaa tai vakuudet eli pellot ja metsät saattavat mennä. Mutta joskus on käynyt mielessä että tällainen ajattelumalli on jossakin takana. Tosin eihän osuusteurastamo joka aina ja kaikessa ajattelee vain tuottajan etua ja karsii aina ennemmin omista kustannuksistaan kuin alentaa tuottajahintaa niin eihän silleä mitenkään tuollaista ajattelua voi olla. Mutta joskus käy mielessä. Ja saattaapa tässäkin olla jollakulla viime aikoina AB-alueella isoon yksikköön investoineella sellainen pelko että joutuu tuohon rooliin että ostetaan pois. Siis jos tukiero C-alueeseen tulee tuollaiseksi ja hintataso määräytyy C-alueen tukien mukaan.

Viimeksi muokattu: 17.01.09 - klo:10:50 kirjoittanut JakkeJäyhä

Talojussi

  • Vieras
Vs: Terkkuja Huittisita
Tuollainen juttu asiasta:

http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/01/maanviljelijilt-salattua-tietoa-mit-tst.html

Kun pikaisesti luin niin taitaa Jaakkolan jutuissa olla perääkin jos asiasta on kerran tehty tarkastettu tohtorinväitöskirjakin. Aika hiljaa asiasta on kyllä jostakin syystä oltu?



Ruåtsi valmistautui  EU-jäsenyyteen 20 vuoden ajan. Suomessa ei saanut edes keskustella koko asiasta.

Ruåtsin jätettyä (yllätyksenä suomalaisille) jäsenhakemuksen, tuli täälläkin kiire. ...ja kiireen jälki näkyy liittymissopimuksessa.

EU:n ja Suomen kulttuurierotkin olivat huomattavat, suomalaiset eivät osanneet toimia siinä ympäristössä.

Suomessa valkoinen oli valkoista, Eu:ssa ei näin välttämättä ollut. 

Viimeksi muokattu: 17.01.09 - klo:10:55 kirjoittanut Talojussi

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Terkkuja Huittisita
Tuollainen juttu asiasta:

http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/01/maanviljelijilt-salattua-tietoa-mit-tst.html

Kun pikaisesti luin niin taitaa Jaakkolan jutuissa olla perääkin jos asiasta on kerran tehty tarkastettu tohtorinväitöskirjakin. Aika hiljaa asiasta on kyllä jostakin syystä oltu?



Ruåtsi valmistautui  EU-jäsenyyteen 20 vuoden ajan. Suomessa ei saanut edes keskustella koko asiasta.

Ruåtsin jätettyä (yllätyksenä suomalaisille) jäsenhakemuksen, tuli täälläkin kiire. ...ja kiireen jälki näkyy liittymissopimuksessa.

EU:n ja Suomen kulttuurierotkin olivat huomattavat, suomalaiset eivät osanneet toimia siinä ympäristössä.

Suomessa valkoinen oli valkoista, Eu:ssa ei näin välttämättä ollut. 

Niin voi olla, mutta maataloudelle Suomi sai kumminkin paremman sopimuksen kuin Ruotsi, joten mihinkähän katosi se ruotsalaisten paljon mainostettu älykkyys ja osaaminen näissä neuvotteluissa, kun suomalaiset kävi muutamalla reissulla neuvottelemassa paremmat ehdot kylmiltään.

Talojussi

  • Vieras
Vs: Terkkuja Huittisita
Tuollainen juttu asiasta:

http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/01/maanviljelijilt-salattua-tietoa-mit-tst.html

Kun pikaisesti luin niin taitaa Jaakkolan jutuissa olla perääkin jos asiasta on kerran tehty tarkastettu tohtorinväitöskirjakin. Aika hiljaa asiasta on kyllä jostakin syystä oltu?



Ruåtsi valmistautui  EU-jäsenyyteen 20 vuoden ajan. Suomessa ei saanut edes keskustella koko asiasta.

Ruåtsin jätettyä (yllätyksenä suomalaisille) jäsenhakemuksen, tuli täälläkin kiire. ...ja kiireen jälki näkyy liittymissopimuksessa.

EU:n ja Suomen kulttuurierotkin olivat huomattavat, suomalaiset eivät osanneet toimia siinä ympäristössä.

Suomessa valkoinen oli valkoista, Eu:ssa ei näin välttämättä ollut. 

Niin voi olla, mutta maataloudelle Suomi sai kumminkin paremman sopimuksen kuin Ruotsi, joten mihinkähän katosi se ruotsalaisten paljon mainostettu älykkyys ja osaaminen näissä neuvotteluissa, kun suomalaiset kävi muutamalla reissulla neuvottelemassa paremmat ehdot kylmiltään.

Tarkoitin näitä mokia Suomen liittymissopimuksessa, kun ei vieläkään oikein tiedetä, mitä on so***** ja miten esim. maatalouden liittymissopimusta pitää tulkita (Hemilä <-> S-L)

Ruåtsi on ollut perinteisesti sos.dem. maa. Päättäjät ovat olleet sitä mieltä, että Ruåtsi elää auto- ja metsäteollisuudella, maatalouteen ei rahoja tuhlata.

...taitaapi käydä niin, että maatalous jää viimeiseksi jäljelle

ENTER

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8067
Vs: Terkkuja Huittisita
Oliko se Jorma Jaakkola siellä huittisissa?

Minusta siellä ei juuri muita olisi tarvinnu ollakkaan+ muutama korkija arvoosa toplokas ,jolle olisi esittäny syyt miksi nyt on tilanne on mikä on.

+ tievotus välineet

ilimeisesti asijan ydin ei vieläkkään pääse esille
ja miksi vaatimuksija ei esitetä rysseliin, siellä päätökset nykysi tehhään?

eikö uskalleta?
onko asijalla ehkä jotaki hämärijä tarkotusperijä?
Elämä edessä, niska takana.
http://www.youtube.com/watch?v=2DVb-Lvk4iY

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Terkkuja Huittisita
Tuollainen juttu asiasta:

http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/01/maanviljelijilt-salattua-tietoa-mit-tst.html

Kun pikaisesti luin niin taitaa Jaakkolan jutuissa olla perääkin jos asiasta on kerran tehty tarkastettu tohtorinväitöskirjakin. Aika hiljaa asiasta on kyllä jostakin syystä oltu?



Löytyipä väikkärikin kun vähän kaivoi.

http://acta.uta.fi/teos.php?id=10793

Jaakkola on tuohon viitannut agronetissa jo tuoreeltaan 2005. Pesälä valehteli ainakin minulle. Muistan kun tyynnytteli nautakarjaväkeä, että nahan alla olevat varastojen hinnanalennuksetkin korvataan. Lihanautojen aleneva varastokorvaus maksettiin teurastilin lisänä vuoden 1995 ajan. Ostin syksyllä 1994 lauman puhdasrotuisia Hfn-hiehoja, jotka sonni astui 1995 ja poi'itettiin 1996. Touhu meni pieleen ja suurin osa päätyi teuraaksi 1996 EU-ajan hinnalla ilman varastokorvauksia. Jos ne olisi lahdattu 1995 olisi varastokorvaukset saanut. Lato oli täynnä heinää, jota tuotin myyntiin noina aikoina. Korsirehujen arvon alennusta ei korvattu, koska sen katsottiin tulevan eläinten tuen kautta. Maaseutukeskus neuvoi ostajia hinnoittelemaan ostokorret johtaen viljan alentuneesta rehuyksikköhinnasta, niin takkiinhan siinä tuli.

Sikatilat saivat varastokorvaukset kunnolla ja sitä myöden lentävän lähdön laajennusinvestointeihin. Kotieläinlupalaki oli kumottu, tilille tuli rahaa, rakentaminen oli halpaa, siirtymäkauden tukia luvassa, ympäristöluvat sai silloin ripeästi jne. Investointituista oli vasta lupauksia, mutta nekin toteutuivat takautuvasti. Pellon myynti-ja vuokrahinnat aloittivat reippaan nousun sikatiheällä alueella. Lihanautapuolella oli kankeaa, rahaa ei tullut, kotieläinlupia oli saanut ennenkin, sonnipalkkioissa oli 90 sonnin katto, vaadittiin rehualaa  myös kansalliseen tukeen, teurastamot sössivät pihvilihan hinnan.

Totuuden nimissä on sanottava että nautapuolen taivas aukesi, yllättävää kyllä, BSE-kohun myötä ja Agenda 2000 toi kaikenlaista tukimuotoa toisensa perään. Keksittiin kolmivaihekasvatus ja saatiin vasikan laatu tasaisemmaksi (ja hinta kalliimmaksi).  

Oliko se Jorma Jaakkola siellä huittisissa?

Minusta siellä ei juuri muita olisi tarvinnu ollakkaan+ muutama korkija arvoosa toplokas ,jolle olisi esittäny syyt miksi nyt on tilanne on mikä on.

+ tievotus välineet

ilimeisesti asijan ydin ei vieläkkään pääse esille
ja miksi vaatimuksija ei esitetä rysseliin, siellä päätökset nykysi tehhään?
Jaakkola jakeli papereitaan takarivissä ja kertoi olleensa viikon liian myöhään yhteydessä hankkeen puuhamiehiin, että olisi saanut teesinsä mukaan julkilausumaan.

redbull

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 705
  • Go Ahead, Make My Day
Vs: Terkkuja Huittisita
[Miksei käy? Siksi koska jos elintarviketeollisuus ei saa voimakkaasti subventoituja raaka-aineita niin se menettää kilpailukyvyn, ei voida enää hassata rahaa Venäjälle tai Ruotsiin.

Ei siinä ulkomaisessa bisneksessä mitään mörköä pitäisi mielestäni olla, jos emme me ole lähialueilla aktiivisia, niin siellä on joku muu. Maailmalla on vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä mitä lähialuemarkkinoiden menettäminen tarkoittaa käytännössä isäntämaan tuotannolle. Onko meillä jokin sellainen viisaus omassa ketjussa jolla esim. juuttien ja jenkkien vyörytys Venäjän kautta padotaan. Suomi on läpikulkumaa itämarkkinoihin nähden. Jos sieltä idästä joskus saadaan voittoja kotiin, niin kyllä siitä löytyy osuuspääomankorolle kummasti pönkkää. Se mitä HK;N Ruotsin valloitukseen tulee ei ollut ihan niin kuin ko. firman maanviljelysneuvokset sen antaa ymmärtää...Se kuka siellä oli ensin kauppoja hieromassa ei ollut HK, (SM kauppa) mutta kuvio mitä siinä oltiin rakentamassa, (pilkkoa koko lafka) olisi ollut kaikille kaupoissa mukana olleille tahoille ehdottomasti parempi kuin nyt toteutunut. Varsinaisessa-suomessa oli kuitenkin hiukan uhoa päällä ja innokas mainospelle ruorissa ja kivillehän se sitten meni..
 
Tiedätkö mitä? Tästä asiasta olen aika lailla samaa mieltä.

Olen myös siitä samaa mieltä, että on hiukan lapsellista ja naiviakin vannoa sen uuden pankin ometan edustalla, siitä jokapäiväisestä syömisestä ja kuluttajan halusta tehdä sitä taikka tätä. Valtaosa tavallisesta kuluttajasta ei paljon perusta siitä, mitä se suolentäyte on, kunhan se vaan on halpaa. On tärkeämpää päästä joka vuosi lappiin ja Thaimaaseen ja ei silloin voi paljon kotimaista tuotantoa ylenmäärin pönkätä, ainakaan hinnan muodossa..
   
muutamasta kirjoituksestani on todennäköisesti rivien välistä ja joistakin vähän suoremminkin voinut lukea mitä mieltä olen viljelijäomisteisten osuuskuntapohjaisten pörssiyhtiöiden viimeaikaisesta kaikkia lihantuottajia hyödyttävästä toiminnasta. Voisin kirjoittaa asiasta pari A4:sta ihan perusteltua asiaakin mutta en nyt viitsi sitä keskustelua aloittaa, sille on toinen aika ja ehkä paikkakin. Todettakoon vain että tänne on ajettu Tanskan malli eli suuret yksiköt ja tehdasmainen tehokas tuotanto. Eli yritetty saada suurtuotannon edut. Tähän on ohjattu mm määrälisillä ja pistehinnoilla (sopimuslisä) isoille yksiköille. Nyt sitten kun poistetaan tehotuotantoon täysin kuulumaton asia eli tuet ja pitäisi ihan oikeasti pärjätä samoilla ehdoilla Tanskan kanssa mikä on ollut ajetun rakennemuutoksen ainoa seuraus niin sitten ollaan ihmeissään kun lihasta tarttis tiloille jotakin maksaakin. Mutta tosiaan aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, ehkä joku toinen kerta. Tällä erää on tosiaan kyse myös pitkälti siitä että pörssiyhtiöt HK ja Atria asetetaan eri asemaan.
Kuinka niin eri asemaan? Hehän hankkivat ainakin sianlihaa koko maasta. Ainakin HK kovasti aktiivisesti sikasuoralla pörrää ja hinnat on aika tasan. Itälällähän tietysti on huoli siitä kuinka HK pärjää, koska on tulossa eurovaalit ja maksumiehiä kampanjaan tarvitaan. Kerroinkin siitä jo toisessa blokissa, että "brysselinkäytävillä" oli tavattu syytingillä olevia maanviljelysneuvoksia lobbaamassa komissaaria ja varmastikkin samalla reissulla suunniteltiin tulevien vaalien sponsorointia. On kuitenkin aika surullista että politiikko ryhtyy yksien vankkurien hevoseksi ja siitä tietysti äänestäjät vetävät omat johtopäätöksensä. 

Miten minulla on sellainen muistikuva että välittömästi kun C-tuen ratkaisu tuli joulukuussa julki niin Satakunnan Kansan haastattelussa joku HKn johtaja olisiko ollut Leija välittömästi ilmoitti että he ajattelevat alueensa viljelijöitä ja tuovat sitten raaka-aineensa ulkoa jos tiloille tarttis jotakin maksaakin. Tuottajien parasta ajatellen kyllä.

Tarkoittaa käytännössä että on valittu PORTIN tie...Onko osuuskunta unohtanut ketkä sen omistavat??