Osa tavanomaisessa viljelyssä olleista ja vuokralle tulleista pelloista laitan nurmelle siirtymävaiheen ajaksi. Pohdin eri vaihtoehtoja nurmen siemenseokseksi. Osa maista hyvin tiiviitä, vuosia pelkällä viljalla olleita...ruokonataa voisi olla hyvä olla seoksessa mukana typensitojan lisäksi. Onko ehdotuksia kustannustehokkaasta ratkaisusta? Onko jollakin taholla kokemusta pelkästään apilaan ja ruokunataan pohjautuvasta seoksesta?

Osa tavanomaisessa viljelyssä olleista ja vuokralle tulleista pelloista laitan nurmelle siirtymävaiheen ajaksi. Pohdin eri vaihtoehtoja nurmen siemenseokseksi. Osa maista hyvin tiiviitä, vuosia pelkällä viljalla olleita...ruokonataa voisi olla hyvä olla seoksessa mukana typensitojan lisäksi. Onko ehdotuksia kustannustehokkaasta ratkaisusta? Onko jollakin taholla kokemusta pelkästään apilaan ja ruokunataan pohjautuvasta seoksesta?

Ruokonata on kyl syväjuurinen mut apila voi jäädä jalkoihin. Ruokonadan kasvuvauhti on aika hurjaa.

Tornion rikkaruoholiekitinmies tietää parhaiten nää kujeet.

Neuvojen antamista voisi helpottaa kun tietäsi kumman pistää etusijalle: tiivistyneen maanparantamisen myös syvältä vai typensitomisen. Tai oikeastaan.... pyydetäämpäs pohjoisesta sopivat neuvot ja seokset kumpaankin tavoitteeseen sekä savimaalle ja myös keveylle maalle, vaikkapa hietamaalle.

 

Maalajit vaikuttaa toki millaisia kasveja käyttää... Tiivistyneelle maalle tietenkin syväjuurisia ja jos mahdollista niin antaa olla viherlannoitusnurmena. Ruokonata kasvaa toki älyttömän nopeasti ja kasvutapa on lamoava (eli kasvaa maata pitkin kun satoa paljon), mutta epäilen että vähemmän rajulla lannoituksella kasvu on paljon heikompaa. Tetraploidista apilaa jos löytyy kaveriksi niin kasvaa paljon nopeammin mitä diploidiset.

Ruokonataa on ollut apilanurmessa mulla, mutta ainakin "tehotuotannossa" ruokonata valtaa pellon kaikilta kasveilta tulevina vuosina. Se kannattaa myös pitää mielessä että ruokonata vaatii kolme niittoa jotta olisi kelvollista evästä. Lisäksi kasvutapa vaatii myös sen kolme niittoa koska muuten alkaa löytyä keltaista (mädäntynyttä) juuriheinää todella paljon.

Arvelisin, että ympättynä hyvin onnistunut apila peittää alleen kaiken muun heinäkasvuston. Pistäisin vain timppaa varalta aukkopaikkojen täytöksi seokseen. Alkuun apila on hidas lähtemään kasvuun. Typensidonnan kannalta muilla heinillä on lähinnä 0-vaikutus, apila taas + merkkinen. Parhaiten tuo heinikon aloitus onnistuu suojaviljan kanssa.

Vaikea nyt sanoa, miten tämä muista nurmiseoksista poikkeaisi. Ruokonadan siunauksellisuuteen en osaa ottaa kantaa, ehkä sitäkin voi olla piristämässä coctailia. Mutta ei sekään pyhällä hengellä (ilman riittävää typpeä, jota luomunurmille ei pussista kaadeta) kasva, eli keskittyisin enemmän tuohon apila/mailaskomponenttiin. JOS pH on tukevasti päälle kuuden JA pohjavesi alhaalla, niin sinimailanen on myös harkinnan arvoinen. Tai jos rehukäyttöä ei varmasti ole, niin valkomesikkä kaksivuotisena. Se on varsinkin toisena vuonna raju veikko puhkomaan kyntö- ym. anturoita.

Luomusiemeniä voi tuottaa siirtymävaiheessa.

ymppibakteerin muistat laittaa mailasiin ja apiloihin

Kunnon kyntö vaikka syvään ja normi timoteiapilanurmi seos. Sille ei vaan saa käytännössä mitään tukea oli sitten viherlannoitus tai säilörehu. Lietettä jos käyttää, niin pysrkisin vähentämään lietteen levitystä nurmille ja ajamaan mahdolisimman paljon kynnöksille syksyllä ja keväällä. Se miten sadonkorjuuvelvoite taas tuon lietyteen kautta tulee onkin kiinnostava asia.

Mitä aiot sillä sadolla tehdä ??

Vanhentunut puna-apila + puutunut ruokonata on huonoin karkearehu mitä vaan voi olla...