Maatilojen pihat on kyllä surkeita aina vaan suurimalla osalla ,hevosaikakaudelle suunniteltu.
Meillä on aina pihat olleet kunnossa ja 70 luvulla vielä suurennettiin jotta ei tarvitse pisimmänkään auto peruutella vaan on lenkki.Vaikka on pieni tila niin pihat on kunnossa .
Olisiko aika pyytää joku suunnittelemaan jos ei oma älli riitä.

Surullista on. Siellä minne ei rekalla koskaan ole asiaa kun suurimmatkin ostokset mahtuu pakuun, olisi hienot kehätiet sen rekan ajella.   

Varsinkin kuivuria rakennettaessa, olisi hyvä pyytää viljakuski paikalle arvioimaan logistiikan toimivuus.

Monessa paikassa historialliset syyt aiheuttavat hankaluuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi olisikin järkevää purkaa vanhoja rakennuksia pois. Usein vaan tuppaa olemaan helpoin ratkaisu, kun jättää ne siihen. Rakennusjätteen hävittäminen on aika hankala homma. Yhtä iso ongelma on rakennusten sisältö. Kaikki vapaa tila kun on tehty täytettäväksi rojulla ja se roina on oikeasti sitä hevoskauden töhnää.

Rahtikin olisi hyvä kilpailuttaa. Esim osuuskunta voisi keskittää viljan ja lannoitteiden ajon tietylle yrittäjälle, siis tarjousten perusteella.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 11.07.16 - klo:19:16

Maatilojen pihat on kyllä surkeita aina vaan suurimalla osalla ,hevosaikakaudelle suunniteltu.
Meillä on aina pihat olleet kunnossa ja 70 luvulla vielä suurennettiin jotta ei tarvitse pisimmänkään auto peruutella vaan on lenkki.Vaikka on pieni tila niin pihat on kunnossa .
Olisiko aika pyytää joku suunnittelemaan jos ei oma älli riitä.

Surullista on. Siellä minne ei rekalla koskaan ole asiaa kun suurimmatkin ostokset mahtuu pakuun, olisi hienot kehätiet sen rekan ajella.   

Antilla ne surulliset pihat on siellä käy maituauto joka toinen päivä ja hakee joka vuosi ainavaan halvemmalla kuin edellisenä vuonna.Kymmenen vuotta on luvattu hinnan laskevan,se on surullista mutta ei antti sitä tajua.Tukkoset pihat taitaa antilla olla kun noin koski kovasti.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.07.16 - klo:18:22

Viljelijä ostaa tuhat tonnia, hintaero 8000 euroa
Viljelijä ostaa sata tonnia, hintaero 800 euroa
Viljeljä ostaa 25 tonnia, hintaero 125 euroa
Viljelijä ostaa 10 tonnia, hintaero 80 euroa.

Kilpailuttamisen tuotto on jonkin verran suhteessa
kaupan kokoon, eikö.

-SS-

Sitten ostetaan muutaman kympin tuotetta sieltä mistä sen saa pari euroa halvemmalla. Kun hintalapun numerot muuttuu kymmeniin tuhansiin niin tinkimiset ja korotukset muuttuu vähintään  viiteen sataan. Ja eikä sillä nyt niin väliä muutenkaan. saapahan just sellaisen kun halus.Tonnin tai pari kalliimmalla kuin esim naapuri.

Ehkä joillekin tuo 80€ on ihan kahvirahaa, mutta pers aukiselle pienviljelijälle se on iso raha, ja sitäpaitsi kaikkein helpoimmin tienattua rahaa, kilpailuttamalla tienattua. Yaran lannoitteita myy 4 firmaa, muutama puhelinsoitto ja tarjouspyyntö sähköpostilla, ei se oo vaikeata tai aikaaviepää tuo kilpailuttaminen.

Ehkä joillekin tuo 80€ on ihan kahvirahaa, mutta pers aukiselle pienviljelijälle se on iso raha, ja sitäpaitsi kaikkein helpoimmin tienattua rahaa, kilpailuttamalla tienattua. Yaran lannoitteita myy 4 firmaa, muutama puhelinsoitto ja tarjouspyyntö sähköpostilla, ei se oo vaikeata tai aikaaviepää tuo kilpailuttaminen.

On totta, että päätoiminen viljelijä laskee tarkkaan, rajallisista resursseistaan, nämä säästöt,
voivat olla ainoat roposet, jotka jäävät tuotoksi. Sivutoimiviljelijä toisaalta istuu virkamiesloosissaan,
ja juttelee tarjouksensa omasta työhuoneestaan käsin, kun ei muutakaan parempaa hommaa ole
käsillä, kaikki ammattilehdetkin on jo kierrosta luettu.

Että virkamies tienaa niinkö kaksi kertaa suurempana sen säästön.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 11.07.16 - klo:23:41

Ehkä joillekin tuo 80€ on ihan kahvirahaa, mutta pers aukiselle pienviljelijälle se on iso raha, ja sitäpaitsi kaikkein helpoimmin tienattua rahaa, kilpailuttamalla tienattua. Yaran lannoitteita myy 4 firmaa, muutama puhelinsoitto ja tarjouspyyntö sähköpostilla, ei se oo vaikeata tai aikaaviepää tuo kilpailuttaminen.

On totta, että päätoiminen viljelijä laskee tarkkaan, rajallisista resursseistaan, nämä säästöt,
voivat olla ainoat roposet, jotka jäävät tuotoksi. Sivutoimiviljelijä toisaalta istuu virkamiesloosissaan,
ja juttelee tarjouksensa omasta työhuoneestaan käsin, kun ei muutakaan parempaa hommaa ole
käsillä, kaikki ammattilehdetkin on jo kierrosta luettu.

Että virkamies tienaa niinkö kaksi kertaa suurempana sen säästön.

-SS-

tällä hetkellä markkinavoimat toimii kohtuullisesti tuotantopanosten puolella, kysyntää yritetään lisätä laskemalla hintaa. Sadon osalta markkinoissa on toivomisen varaa.

Avokonttorit on sivutoimiviljelijän painajainen... muutenhan sivutoimiviljelijä tuottaa halvimmalla  

Tämmöisillä pienemmillä tiloilla, esim lannotteita ei tilata monia täysiä
rekkakuormia. Tämä johtaa siihen, että kaikki, esim Berner, ei
edes vastaa tarjouspyyntöön. No, joku sentään suostuu myymään.

Tämmöisillä pienemmillä tiloilla, esim lannotteita ei tilata monia täysiä
rekkakuormia. Tämä johtaa siihen, että kaikki, esim Berner, ei
edes vastaa tarjouspyyntöön. No, joku sentään suostuu myymään.

Joo suuret lesoilee tarjouskäskyillään ja kelan tiskiltä vielä noudetaan puolmiltsiä tukia rintaäänen taustaksi.

-SS-

ja nykyään kun tilat on vielä hajallaan pitkin kyliä niin eipä pahemmin onnistu kilipailuttaminen kun purkuerät syö koko potin säästöt...    ja missään niin isoja plantaaseja joihin voisi keskitetysti purkaa ja hakekoon sitten jokainen......

ja nykyään kun tilat on vielä hajallaan pitkin kyliä niin eipä pahemmin onnistu kilipailuttaminen kun purkuerät syö koko potin säästöt...    ja missään niin isoja plantaaseja joihin voisi keskitetysti purkaa ja hakekoon sitten jokainen......

tässä on varmaan paikallisia eroja, kun myyjät eivät ole onnistuneet/viitsineet kilpailuttaa rahtejaan. Joskus meillekin tulee kasvinsuojeluaineet (=pieni toimitus) kahdessa erässä eli myyjä laittaa jakeluun varastosta löytyvät ensin ja sitten parin viikon päästä tulee loput. Samoin lannoitteissa on rahdissa tonnihinta, missään ei ole sanottu paljonko se pienenee jos määrä kasvaa useisiin kuormiin.
Kauppojen oma jakeluliikenne taitaa olla se kallein vaihtoehto....

enpä tiedä.... kun viimeesk kyselin apupaskoja oli hankkijalla joka tuottaa toislla ja sitten k lla oma auto niin hinta ero oli liki saman kuin ss säkin hinta.....                            tuota en nyt voi kovin pieneksi sanoa ja kallein oli se toisen kuskaama.                         liekö paikoilla eroja.

Niin no samalla rahdilla liikkuu 50km (belor/cemagro) ja 500km (yara) eli ei sillä paikalla taida oikeasti olla väliä, kuhan kiusaavat pientä viljelijää...

Itälannoitteiden myyjillä on näitä purkulisiä ja toimitusmaksuja, jotka lopulta nostaa sen kokonaisrahdin samalle  tasolle jaralaisen kanssa.

Itälannoitteiden myyjillä on näitä purkulisiä ja toimitusmaksuja, jotka lopulta nostaa sen kokonaisrahdin samalle  tasolle jaralaisen kanssa.

Nyt oli kyse pelkästä rahdista. Nuo tuli siihen päälle sitten vielä.. Eli joko itälannan kuskaajilla on hyvä soppari tai yaralaisilla paska..