Nyt kun kylvöt on loppusuoralla ja monilla jo tehtynä niin keskustellaan yhdestä minua vaivaavasta asiasta ,eli vesivakojen erillisestä umpeenajosta . 

Mielestäni on tarpeetonta työtä lanailla pelloilla vesivakoja umpeen ennen varsinaista äestytä .Vesivaot voi ajaa umpeen tai loivaan muotoon äkeen etuladalla ja tehostaa samalla etukuormaajalla jos on tarve . Äestyksessä pitää vain huomioida se että äes menee oikeaoppisesti lopetusvaon reunalle ja tällöin voi tulla hieman päällekkäistä äestystä josta ei yleensä ole suurempaa haittaa.
Yleensäkin kynnön hallitulla lopetuksella pystyy jo eliminoimaan turhan syvät vaot ja tarvittaessa voi ajaa jo kynnettyä "vastaan" ja mataloittaa näin lopetusvakoa . Nurmi on toki hankalampi lopetettaessa ,mutta sängellä ei ole "vastakynnön" suhteen  ongelmaa.

Meneekö tämä näin vai onko tämä mun tapa toimia  liian suurpiirteinen ja harhaoppinen  kun yhä vaan näkee näitä vesivakojen tasaajia pelloilla , mulla ei ole kyllä moiseen hienosäätöön aikaa.

No yleensä ne tulee tukittua lanalla, joskus ei, helpompihan on seuraavalla kertaa löytää aloitusvako. Toisaalta se tukkimaton vako on yleensä just siinä ruiskutuslinjalla, ei oo kiva mennä toinen siipi maas ruiskuttaen. Ja siinä tukkimattomas vaos jää siemenetkin pintaan, ja on sitten ruma kun piru kattella. Tärkeempää on nurkat oikaista, muuten pelto menee ajan kanssa ihan propellille. 

Nyt kun kylvöt on loppusuoralla ja monilla jo tehtynä niin keskustellaan yhdestä minua vaivaavasta asiasta ,eli vesivakojen erillisestä umpeenajosta . 

Mielestäni on tarpeetonta työtä lanailla pelloilla vesivakoja umpeen ennen varsinaista äestytä .Vesivaot voi ajaa umpeen tai loivaan muotoon äkeen etuladalla ja tehostaa samalla etukuormaajalla jos on tarve . Äestyksessä pitää vain huomioida se että äes menee oikeaoppisesti lopetusvaon reunalle ja tällöin voi tulla hieman päällekkäistä äestystä josta ei yleensä ole suurempaa haittaa.
Yleensäkin kynnön hallitulla lopetuksella pystyy jo eliminoimaan turhan syvät vaot ja tarvittaessa voi ajaa jo kynnettyä "vastaan" ja mataloittaa näin lopetusvakoa . Nurmi on toki hankalampi lopetettaessa ,mutta sängellä ei ole "vastakynnön" suhteen  ongelmaa.

Meneekö tämä näin vai onko tämä mun tapa toimia  liian suurpiirteinen ja harhaoppinen  kun yhä vaan näkee näitä vesivakojen tasaajia pelloilla , mulla ei ole kyllä moiseen hienosäätöön aikaa.

Kyl mää vesivaon tukkimisen käsitän mut entäs nää syksyiset pelto-ojien ruohonniittäjät??? Siinä ei ole mitään tolkkua, ajetaan jokanen lohko ympäri niittokoneella.

Joten kuten ymmärrän kun kyseessä on tienvierusoja niin lumen vuoksi mutta muuten.

Kyntöauroihin pitäisi saada lisävarusteena jonkinlainen lana mikä tykkisi viimeisen vain kyntäessä. Silloin vaikutus olisi oikea eli vesivako täyttyisi raa-alla maalla joka painuksissa samalla tavalla ja pitäisi kosteuden. Keväällä tasailu on yhtä tyhjän kanssa kun vesivakoon vetää kuivaa ja höttöstä pintamaata.

Kyntöauroihin pitäisi saada lisävarusteena jonkinlainen lana mikä tykkisi viimeisen vain kyntäessä. Silloin vaikutus olisi oikea eli vesivako täyttyisi raa-alla maalla joka painuksissa samalla tavalla ja pitäisi kosteuden. Keväällä tasailu on yhtä tyhjän kanssa kun vesivakoon vetää kuivaa ja höttöstä pintamaata.

Onhan noita pakkereita, ei vaan sovellu tiilisavelle.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.05.16 - klo:15:30

Kyntöauroihin pitäisi saada lisävarusteena jonkinlainen lana mikä tykkisi viimeisen vain kyntäessä. Silloin vaikutus olisi oikea eli vesivako täyttyisi raa-alla maalla joka painuksissa samalla tavalla ja pitäisi kosteuden. Keväällä tasailu on yhtä tyhjän kanssa kun vesivakoon vetää kuivaa ja höttöstä pintamaata.

Onhan noita pakkereita, ei vaan sovellu tiilisavelle.

juu ei sovi ja painaa ihan helvetisti...

Pakkeri on ihan eri asia ja todettu toimimattomaksi. Pelto ei keväällä kuivu jos se on tasainen. Kuitenkin joku systeemi millä ton viimeisen vaon työntää umpeen kun kynniskelee olisi tärkeä jotta pelto olisi tasainen kauttaaltaan.

Lainaus käyttäjältä: RainMan - 23.05.16 - klo:14:35

Nyt kun kylvöt on loppusuoralla ja monilla jo tehtynä niin keskustellaan yhdestä minua vaivaavasta asiasta ,eli vesivakojen erillisestä umpeenajosta . 

Mielestäni on tarpeetonta työtä lanailla pelloilla vesivakoja umpeen ennen varsinaista äestytä .Vesivaot voi ajaa umpeen tai loivaan muotoon äkeen etuladalla ja tehostaa samalla etukuormaajalla jos on tarve . Äestyksessä pitää vain huomioida se että äes menee oikeaoppisesti lopetusvaon reunalle ja tällöin voi tulla hieman päällekkäistä äestystä josta ei yleensä ole suurempaa haittaa.
Yleensäkin kynnön hallitulla lopetuksella pystyy jo eliminoimaan turhan syvät vaot ja tarvittaessa voi ajaa jo kynnettyä "vastaan" ja mataloittaa näin lopetusvakoa . Nurmi on toki hankalampi lopetettaessa ,mutta sängellä ei ole "vastakynnön" suhteen  ongelmaa.

Meneekö tämä näin vai onko tämä mun tapa toimia  liian suurpiirteinen ja harhaoppinen  kun yhä vaan näkee näitä vesivakojen tasaajia pelloilla , mulla ei ole kyllä moiseen hienosäätöön aikaa.

Kyl mää vesivaon tukkimisen käsitän mut entäs nää syksyiset pelto-ojien ruohonniittäjät??? Siinä ei ole mitään tolkkua, ajetaan jokanen lohko ympäri niittokoneella.

Joten kuten ymmärrän kun kyseessä on tienvierusoja niin lumen vuoksi mutta muuten.

On aika paljon peltoja jäänyt ajamatta kun katsoo sitä risukkoa mikä pellonlaidoilla kasvaa. Tätä kasvillisuutta ja rikkaruohoja sillä estetään että niitetään pellonlaitoja. Yleensä ollaan vaan vähän myöhässä noiden rikkojen suhteen.

Vakojen tukkiminen äestysvaiheessa jättää peltoon sellaisen metrin suikaleen jossa ei idä kuin savikka heinäkuussa. Jos pelto siis kuivuu kuten kuuluu.

Litimärillä tinttuhiesuilla on ihan sama miten tuon tekee, vaikka sitten etukuormaajan aisat solmussa

Vakojen tukkiminen äestysvaiheessa jättää peltoon sellaisen metrin suikaleen jossa ei idä kuin savikka heinäkuussa. Jos pelto siis kuivuu kuten kuuluu.

Litimärillä tinttuhiesuilla on ihan sama miten tuon tekee, vaikka sitten etukuormaajan aisat solmussa

Mulla on pääosin Htmr ja Htm eri multavuuksilla ja näillä mailla ei tule itävyysongelmia kun ajaa vakoja umpeen äkeellä .

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.05.16 - klo:16:26

Vakojen tukkiminen äestysvaiheessa jättää peltoon sellaisen metrin suikaleen jossa ei idä kuin savikka heinäkuussa. Jos pelto siis kuivuu kuten kuuluu.

Litimärillä tinttuhiesuilla on ihan sama miten tuon tekee, vaikka sitten etukuormaajan aisat solmussa

Mulla on pääosin Htmr ja Htm eri multavuuksilla ja näillä mailla ei tule itävyysongelmia kun ajaa vakoja umpeen äkeellä .

Kyllä ne syksyllä jo olisi parempi tukkia, mutta kuka muka kerkiää, talviunille niin kiire 

Hommatkaa nyt hyvät ihmiset niitä kääntöauroja, ei kai kukaan enään sarka-auroilla kynnä? Niin ei tuu niitä lopetusvakoja.

Hommatkaa nyt hyvät ihmiset niitä kääntöauroja, ei kai kukaan enään sarka-auroilla kynnä? Niin ei tuu niitä lopetusvakoja.

No kuka vielä kyntää??....Minä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.05.16 - klo:16:26

Vakojen tukkiminen äestysvaiheessa jättää peltoon sellaisen metrin suikaleen jossa ei idä kuin savikka heinäkuussa. Jos pelto siis kuivuu kuten kuuluu.

Litimärillä tinttuhiesuilla on ihan sama miten tuon tekee, vaikka sitten etukuormaajan aisat solmussa

Mulla on pääosin Htmr ja Htm eri multavuuksilla ja näillä mailla ei tule itävyysongelmia kun ajaa vakoja umpeen äkeellä .

Joo, noilla varmaan toimii. Savilla tulee ongelmia, kun yrittää sillä 3 sentin tomukerroksella täyttää 20 sentin kuoppaa 😅😅 saa ajaa ees'taas puol päivää. Ei savimaahisilla edes ole lataäkeitä?

Minä vältän vaon täyttöä ; parhaimmillaan vain 40 cm leveydeltä kylvämätöntä. Teräväreunaiseksi jätettynä kasvaa kummankin puolen viiluun asti. Seuraavana vuonna on helppo aloittaa kyntö sisäänpäin, pyörä jämäkästi vakoon. Ei tule korkeaa harjaa siihen.

Kuivina keväinä on 2 m leveydeltä kuivanutta tai pilaantunutta viljaa semmoisessa täytetyssä lopetusvaossa.

Ei koske Pohjanmaan hikeviä vesirutakkoja.

-SS-