Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

 Veikko taitaa olla eläkkeellä ja hakee kapean leivän jatketta näin

Tällainen tienauksen sisäänrakennettu systeemi on esimerkiksi Neuvo2020 - järjestelmän perusideologiana: Se, minkä Mavi/MMM tekemättömänä taakseen jättää, sen konsulttiyritys rahastaa.

Nyt Mavi on kyllä urheasti yrittänyt järjestää viljelijäiltoja, nyt lähinnä keskustellaan niistä erivärisellä tekstillä painetuista muutoksista niissä kalvoissa. Monen isännän on vaikea ymmärtää näitä uusia pinta-alarajoituksia ympäristökorvausten joissakin toimenpiteissä, itselle ne taas ovat ihan järkeenkäypiä, koska tuollaiset kattorajat olisi tarvinnut olla alun perinkin.

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

Kerääjäkasvifiasko lähti varmaankin liikkeelle Uudenmaan läänin kouluja käyneiltä kasvinviljelyluomukeksijöiltä. Ilman sarvia ja hampaita, eiköhän jankkuriviiltely pitkin rinteitä ole kohta se seuraava erityistoimenpide, joka on sitten kohdennettua tukea pioneerikellokkaille.

-SS-

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

Miksi tiedon ja neuvojen pitäisi olla ilmaisia?

Kesällä kuuluu mmm:n konttorilla taas rumia sanoja. Ja talven aikana ehtoihin tehdään taas muutoksia. Alat 20 % ja tukea tiputetaan, muuten ei saada rahoja riittämään

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

Lainaus käyttäjältä: montöör - 10.04.16 - klo:09:43

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

Miksi tiedon ja neuvojen pitäisi olla ilmaisia?

Onlo tämä harrastus siirtynyt anekaupan tasolle: Kun lantti kirstuun kilahtaa, neuvo tilalle vilahtaa? 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.04.16 - klo:13:27

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

saneerauskasville saa tuen 20% pinta-alasta jos YHTENÄ vuonna 2013-2016 on ollut mm. Perunaa, avomaan vihaneksia, sokerijuurikasta viljelykierrossa 1 hehtaarin verran! Sama lohko voi olla saneerauskasvilla enintään 3 vuotena.

[
[/quote]

saneerauskasville saa tuen 20% pinta-alasta jos YHTENÄ vuonna 2013-2016 on ollut mm. Perunaa, avomaan vihaneksia, sokerijuurikasta viljelykierrossa 1 hehtaarin verran! Sama lohko voi olla saneerauskasvilla enintään 3 vuotena.
[/quote]



Tarkista tietos: saneerauskasvia saa olla 4 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: montöör - 10.04.16 - klo:09:43

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

Miksi tiedon ja neuvojen pitäisi olla ilmaisia?

Niin, kaikki tieto on mahdollista löytää ilmaiseksikin. Toisaalta jos valtio tai eu: n kautta maksetaan palkka tulkitsijalle pitääkö siitä vielä erikseen maksaa. 

Veikko vastannut kattavasti kysymyksiin. Nyt Veikko onkin
maksullinen mies. Eikai neuvonnalla ole tarkoitus rahastaa.
No, saahan nuo vastaukset muualtakin.

Kyllähän niitä sähköposteja on tullut ihan entiseen malliin joten .  Taitaa olla Hannun oma bisnes toi maksullisuus

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.04.16 - klo:13:27

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

No onhan se hyöty melkoinen, kun voi kääntää syysviljalle edellisvuotisen sokerimaan ja saa siittä syysviljan aluskesannoinnista huomattavasti paremman korvauksen kuin rahvaan viherlannoitusnurmesta tai viherkesannosta. Kaksi kuukautta kun tarvitsee vain pitää, on samankin kasvukauden aikana mahdollisuus kasvattaa jotakin muuta syyskylvöistä alle. On riistapeltoa huomattavasti käytännöllisempi, ja oikeastaan ohraakin kannattavampi, syysviljan alle. Nyt jos kylvää sen samettikukan, pääsee ennen juhannusta laittamaan aikaista rypsiä !

Mutta siis tukimuotona hyvä, tarpeellinen, mutta ympäristökorvauksen ruokalistalle ei kuuluisi, koska antaa käsityksen jotenkin laajasta valinnanvarasta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: wtf - 10.04.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.04.16 - klo:13:27

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

No onhan se hyöty melkoinen, kun voi kääntää syysviljalle edellisvuotisen sokerimaan ja saa siittä syysviljan aluskesannoinnista huomattavasti paremman korvauksen kuin rahvaan viherlannoitusnurmesta tai viherkesannosta. Kaksi kuukautta kun tarvitsee vain pitää, on samankin kasvukauden aikana mahdollisuus kasvattaa jotakin muuta syyskylvöistä alle. On riistapeltoa huomattavasti käytännöllisempi, ja oikeastaan ohraakin kannattavampi, syysviljan alle. Nyt jos kylvää sen samettikukan, pääsee ennen juhannusta laittamaan aikaista rypsiä !

Mutta siis tukimuotona hyvä, tarpeellinen, mutta ympäristökorvauksen ruokalistalle ei kuuluisi, koska antaa käsityksen jotenkin laajasta valinnanvarasta.

-SS-

Tää on seuraava pommi mikä räjähtää silmille. Ensin oli nämä aluskasvit/kerääjäkasvit, sitten suoijavyöhykkeet. En ihan tarkaan ole kaikkia puykäliä lukenut, mutta oisko ollut mahdolista laittaa 25% suojavyöhykkeelle, 20% sanerauskasville ja sitten ne riista ynm. höpötykset päälee? Vai onko siellä pykälissä joku esto siihen ettei näitä kaikkia voi samalla kertaa toteuttaa. 100 hehtaarin viljatilan ei tarviis käytännössä pitää pottua kuin hehtaarin yhtenä vuonna neljästä. ja joku 20 hehtaaria viljalla.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.04.16 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: wtf - 10.04.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.04.16 - klo:13:27

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

No onhan se hyöty melkoinen, kun voi kääntää syysviljalle edellisvuotisen sokerimaan ja saa siittä syysviljan aluskesannoinnista huomattavasti paremman korvauksen kuin rahvaan viherlannoitusnurmesta tai viherkesannosta. Kaksi kuukautta kun tarvitsee vain pitää, on samankin kasvukauden aikana mahdollisuus kasvattaa jotakin muuta syyskylvöistä alle. On riistapeltoa huomattavasti käytännöllisempi, ja oikeastaan ohraakin kannattavampi, syysviljan alle. Nyt jos kylvää sen samettikukan, pääsee ennen juhannusta laittamaan aikaista rypsiä !

Mutta siis tukimuotona hyvä, tarpeellinen, mutta ympäristökorvauksen ruokalistalle ei kuuluisi, koska antaa käsityksen jotenkin laajasta valinnanvarasta.

-SS-

Tää on seuraava pommi mikä räjähtää silmille. Ensin oli nämä aluskasvit/kerääjäkasvit, sitten suoijavyöhykkeet. En ihan tarkaan ole kaikkia puykäliä lukenut, mutta oisko ollut mahdolista laittaa 25% suojavyöhykkeelle, 20% sanerauskasville ja sitten ne riista ynm. höpötykset päälee? Vai onko siellä pykälissä joku esto siihen ettei näitä kaikkia voi samalla kertaa toteuttaa. 100 hehtaarin viljatilan ei tarviis käytännössä pitää pottua kuin hehtaarin yhtenä vuonna neljästä. ja joku 20 hehtaaria viljalla.

Saattaisi olla näin: riistapeltoa 15% LHP 5% suojavyöhyke ennen 2015 tehty 20%  , suojavyöhyke 2015 - 20% saneerauskasvia 20%. Tuolla jo pääsisi  80% ja melko hyvähintaista kaikki tyynni.

Tuo, että vanhan kauden suojavyöhyke ei ole mukana kesantoleikkurissa, on erityisesti näkyvillä uuden tukioppaan  kasvikoodirajoituslistassa.
Käsittääkseni suojavyöhykekin on sellainen periytyvä viljelytapa, uusia viljelijöitä tulee mukaan niukemmin, kokeneet tehostavat olemassa olevaa tekniikkaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.04.16 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: wtf - 10.04.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.04.16 - klo:13:27

Edelleen tuntuu siltä, että ympäristökorvausten toimenpiteissä on piilotettu jonkin erityisen viljelymuodon tukea, ympäristötoimenpiteiden sijasta, esimerkkinä saneerauskasvit, siinä on kuultu peruna- ja sokerialaa, ja kyseinen tuki lieneekin mietitty suoranaiseksi lisätueksi kannattavuudeltaan heikkenevälle alalle. Samoin säätösalaojitus lienee sekä salaojaurakointialan että tasamaan turveraivioalueen erityistuki, alueilla, joissa on salaojitus useamman sukupolven takaa jo tehtynä, sekä mäkiset maastot, eipä tuota oikein näe mahdolliseksi. Juurikin vanhojen vesijättömaaojitusten pääsy tukijärjestelmään viittaa tällaiseen vahvaan viiteryhmään tukimuotojen suunnittelussa.

-SS-

Onkohan minulta mennyt jotain ohi tuossa saneerauskasvissa?
Ymmärtääkseni samana vuonna on mahdoton sekä saneerata että viljellä kasvia josta korjataan sato. Missä sen hyöty on, jos ei oteta lukuun varsinaisesta saneeraamisesta tulevaa hyötyä?

No onhan se hyöty melkoinen, kun voi kääntää syysviljalle edellisvuotisen sokerimaan ja saa siittä syysviljan aluskesannoinnista huomattavasti paremman korvauksen kuin rahvaan viherlannoitusnurmesta tai viherkesannosta. Kaksi kuukautta kun tarvitsee vain pitää, on samankin kasvukauden aikana mahdollisuus kasvattaa jotakin muuta syyskylvöistä alle. On riistapeltoa huomattavasti käytännöllisempi, ja oikeastaan ohraakin kannattavampi, syysviljan alle. Nyt jos kylvää sen samettikukan, pääsee ennen juhannusta laittamaan aikaista rypsiä !

Mutta siis tukimuotona hyvä, tarpeellinen, mutta ympäristökorvauksen ruokalistalle ei kuuluisi, koska antaa käsityksen jotenkin laajasta valinnanvarasta.

-SS-

Tää on seuraava pommi mikä räjähtää silmille. Ensin oli nämä aluskasvit/kerääjäkasvit, sitten suoijavyöhykkeet. En ihan tarkaan ole kaikkia puykäliä lukenut, mutta oisko ollut mahdolista laittaa 25% suojavyöhykkeelle, 20% sanerauskasville ja sitten ne riista ynm. höpötykset päälee? Vai onko siellä pykälissä joku esto siihen ettei näitä kaikkia voi samalla kertaa toteuttaa. 100 hehtaarin viljatilan ei tarviis käytännössä pitää pottua kuin hehtaarin yhtenä vuonna neljästä. ja joku 20 hehtaaria viljalla.

Ei siellä mitään estoja ole. Kaikkia tukia ei vaan silloin saa.

Laittaa suojavyöhykkeelle saneerauskasvia, eikx siitä saa 500+300 € lisätukia normin päälle ?