Mutta ovatko myelin valtion osuudet koskaan päätyneet niihin menestyviin rahastoihin? Jos eivät, niin valtiohan kattaa budjetista puolet kasvavista eläkemenoista.

Ja ei myelin laskentatapa ole eri eri ihmisille. Mutta se joka saa eläkkeenään vain pientä myeliä, on pienituloinen eläkeläinen jonka eläkettä tuetaan vahvasti. Vähän kuin takuueläkkeellä olevat. Ja se joka saa eläkkeenään palkkayön eläkettä ja siihen päälle samanlaista pientä myeliä, saa kovaa eläkettä jota tuetaan kanssa vahvasti. Toisin kuin useimpia kovaa eläkettä saavien eläkkeitä.

Valtio ei maksa MYELiin mitään rahastoja vaan maksaa jakoperiaatteen mukaan eläkkeelläolevien eläkkeitä, täydentäen MYEL-maksuista vajaiksi jäävieä eläkkeitä. Siis ei MYEL-maksuilla eikä valtion MYEL - tuella kerätä rahastoja, eli jäädään osakekeinottelutuottojen ulkopuolelle vielä. Yksityisten alojen TEL-eläkemaksuilla maksetaan sekä nykyisiä eläkkeitä että täydennetään pörssirahastoja, ilman valtion osallistumista.

Tässä on erittäin iso ero, vaatinee joiltakin vähän pinnistelyä, jotta sen voi ymmärtää.

Sitten se MYEL, se määräytyy kertymisvuosien ja vahvistetun eläketulon mukaan. Siinä ei ole poissulkevuutta muiden eläkemuotojen kanssa. Jos henkilöllä on samanaikaisesti TEL, YEL, ja  MyEL järjestelmän eläkeoikeutta, ne yhdistetään. TEL-eläke on omavarainen osittain rahastoivasti maksettava, YEL on jakoperusteinen 95%:sesti yrittäjien omista maksuista maksettava ja MYEL on sitten merkittävältä osin valtion suoraan maksama ja vähemmältä osin MYEL-maksuja maksavien rahoittama.

Se, että voidaan todeta, että pienellä MYEL -eläkkeellä olevaa tuetaan ehkä vieläkin enemmän kuin suurella MYEL - eläkkeellä olevaa, johtuu siitä, että vahvistetusta eläketulosta menevät viljelijän eläkemaksut ovat suhteessa pienestä eläketulosummasta pienemmät, 0 .. 30000 noin 13 % , 50000 noin 16% , 70000 noin 18 % ja 100000 noin 20%. Eli vasta yli kahdensadantuhannen eläketulolla alkavat maksut lähestyä YEL-maksuprosenttia, joka on 23,6% , TEL- maksuprosentti on noin 24%

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 05.04.16 - klo:22:26

pariin asiaan oikaisu.... näihin rahastoihin kajoamisesta....jos eläkejärjestelmää ei olisi niin kyseessä olisi omalta pankkitililtä rahan nostaminen, silloin kun säästöjen tuotto ei riittäisi eläkkeellä menoihin, eikö? Nämä eläkeyhtiöiden rahastot, 180 miljardia ovat pois yrityksiltä ja työntekijöiltä, jotka nyt ovat vaikeuksissa....eläkeyhtiöt eivät.

Miten myelin säännöt ja eläkkeen laskenta on erilainen sivu- ja päätoimisen osalta? Mitä etuja sivutoiminen viljelijä saa paremmin, kuin päätoiminen..... Tiedän tapauksen jossa sivutoimisen isännän täydellisen työkyvyttömyyden ajalta mela maksoi päivärahoja kuudelta kuukaudelta yhteensä alle 120€, lisäksi lomitus tai sijaisapu olisi ollut omavastuullista.... eli toisin päin menee ainakin näin

Mutta ovatko myelin valtion osuudet koskaan päätyneet niihin menestyviin rahastoihin? Jos eivät, niin valtiohan kattaa budjetista puolet kasvavista eläkemenoista.

Ja ei myelin laskentatapa ole eri eri ihmisille. Mutta se joka saa eläkkeenään vain pientä myeliä, on pienituloinen eläkeläinen jonka eläkettä tuetaan vahvasti. Vähän kuin takuueläkkeellä olevat. Ja se joka saa eläkkeenään palkkayön eläkettä ja siihen päälle samanlaista pientä myeliä, saa kovaa eläkettä jota tuetaan kanssa vahvasti. Toisin kuin useimpia kovaa eläkettä saavien eläkkeitä.

työeläkeyhtiöiden (Ilmarinen, Warma, Keva ym) rahastoilla ei varmaankaan ole yhteyttä Melan eläkkeisiin, jos kerran siellä ei rahastoida eläkkeitä?
Työeläkejärjestelmä ja näiden rahastojen omistukset, sekä vallan käyttö yhteiskunnassa, täältä löytyy yhdenlainen totuus asiasta:
http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf

2001 vuoden lopussa myelin ehdot muuttui niin, ettei siitä voinut enää hakea sivutoimisuuden takia vapautusta eli siinä mielessä kadehtiminen on turhaa. Käsittääkseni tätä pakottavaa ja velvoittavaa lakimuutosta ei tehty sivutoimiviljelijöiden eduksi, koska valinnaisuus silloin poistettiin

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.04.16 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 05.04.16 - klo:22:26

pariin asiaan oikaisu.... näihin rahastoihin kajoamisesta....jos eläkejärjestelmää ei olisi niin kyseessä olisi omalta pankkitililtä rahan nostaminen, silloin kun säästöjen tuotto ei riittäisi eläkkeellä menoihin, eikö? Nämä eläkeyhtiöiden rahastot, 180 miljardia ovat pois yrityksiltä ja työntekijöiltä, jotka nyt ovat vaikeuksissa....eläkeyhtiöt eivät.

Miten myelin säännöt ja eläkkeen laskenta on erilainen sivu- ja päätoimisen osalta? Mitä etuja sivutoiminen viljelijä saa paremmin, kuin päätoiminen..... Tiedän tapauksen jossa sivutoimisen isännän täydellisen työkyvyttömyyden ajalta mela maksoi päivärahoja kuudelta kuukaudelta yhteensä alle 120€, lisäksi lomitus tai sijaisapu olisi ollut omavastuullista.... eli toisin päin menee ainakin näin

Mutta ovatko myelin valtion osuudet koskaan päätyneet niihin menestyviin rahastoihin? Jos eivät, niin valtiohan kattaa budjetista puolet kasvavista eläkemenoista.

Ja ei myelin laskentatapa ole eri eri ihmisille. Mutta se joka saa eläkkeenään vain pientä myeliä, on pienituloinen eläkeläinen jonka eläkettä tuetaan vahvasti. Vähän kuin takuueläkkeellä olevat. Ja se joka saa eläkkeenään palkkayön eläkettä ja siihen päälle samanlaista pientä myeliä, saa kovaa eläkettä jota tuetaan kanssa vahvasti. Toisin kuin useimpia kovaa eläkettä saavien eläkkeitä.

työeläkeyhtiöiden (Ilmarinen, Warma, Keva ym) rahastoilla ei varmaankaan ole yhteyttä Melan eläkkeisiin, jos kerran siellä ei rahastoida eläkkeitä?
Työeläkejärjestelmä ja näiden rahastojen omistukset, sekä vallan käyttö yhteiskunnassa, täältä löytyy yhdenlainen totuus asiasta:
http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf

2001 vuoden lopussa myelin ehdot muuttui niin, ettei siitä voinut enää hakea sivutoimisuuden takia vapautusta eli siinä mielessä kadehtiminen on turhaa. Käsittääkseni tätä pakottavaa ja velvoittavaa lakimuutosta ei tehty sivutoimiviljelijöiden eduksi, koska valinnaisuus silloin poistettiin

Kyseessä ei muuten ollut kauteus vaan toteamus että sivutoimiviljelijöiden kannattaa ottaa halpaa lisäeläkettä Myelistä (he ovat niitä harvoja jotka sellaista saavat). Sinä teit siitä jonkun reiluuskysymyksen ihan itse.


edit: Ja SS tuossa juuri kirjoitti että työeläkeyhtiöillä ei ole osuutta Myelin tuettuun osaan, eli se tuki tulee ihan valtion budjetista.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.04.16 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 05.04.16 - klo:22:26

pariin asiaan oikaisu.... näihin rahastoihin kajoamisesta....jos eläkejärjestelmää ei olisi niin kyseessä olisi omalta pankkitililtä rahan nostaminen, silloin kun säästöjen tuotto ei riittäisi eläkkeellä menoihin, eikö? Nämä eläkeyhtiöiden rahastot, 180 miljardia ovat pois yrityksiltä ja työntekijöiltä, jotka nyt ovat vaikeuksissa....eläkeyhtiöt eivät.

Miten myelin säännöt ja eläkkeen laskenta on erilainen sivu- ja päätoimisen osalta? Mitä etuja sivutoiminen viljelijä saa paremmin, kuin päätoiminen..... Tiedän tapauksen jossa sivutoimisen isännän täydellisen työkyvyttömyyden ajalta mela maksoi päivärahoja kuudelta kuukaudelta yhteensä alle 120€, lisäksi lomitus tai sijaisapu olisi ollut omavastuullista.... eli toisin päin menee ainakin näin

Mutta ovatko myelin valtion osuudet koskaan päätyneet niihin menestyviin rahastoihin? Jos eivät, niin valtiohan kattaa budjetista puolet kasvavista eläkemenoista.

Ja ei myelin laskentatapa ole eri eri ihmisille. Mutta se joka saa eläkkeenään vain pientä myeliä, on pienituloinen eläkeläinen jonka eläkettä tuetaan vahvasti. Vähän kuin takuueläkkeellä olevat. Ja se joka saa eläkkeenään palkkayön eläkettä ja siihen päälle samanlaista pientä myeliä, saa kovaa eläkettä jota tuetaan kanssa vahvasti. Toisin kuin useimpia kovaa eläkettä saavien eläkkeitä.

työeläkeyhtiöiden (Ilmarinen, Warma, Keva ym) rahastoilla ei varmaankaan ole yhteyttä Melan eläkkeisiin, jos kerran siellä ei rahastoida eläkkeitä?
Työeläkejärjestelmä ja näiden rahastojen omistukset, sekä vallan käyttö yhteiskunnassa, täältä löytyy yhdenlainen totuus asiasta:
http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf

2001 vuoden lopussa myelin ehdot muuttui niin, ettei siitä voinut enää hakea sivutoimisuuden takia vapautusta eli siinä mielessä kadehtiminen on turhaa. Käsittääkseni tätä pakottavaa ja velvoittavaa lakimuutosta ei tehty sivutoimiviljelijöiden eduksi, koska valinnaisuus silloin poistettiin

Juu purin tuon rahastoasian tuossa jo yllä. Mutta tuo vapautus sivutoimisuudesta, sivutoimiviljelijän todellakin kannattaa ottaa reippaan kokoinen MYEL-eläkevakuutus, se on parempi kuin ns. yksityinen eläkevakuutus, koska suhteessa pienellä maksulla pääsee käsiksi normieläkkeeseen. Lisäksi, jos maataloudesta ei saa jäämään MYEL-maksuun tulosta, voi MYEL-maksun vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa, {EDIT} aivan kuin vakuutusyhtiöiden markkinoiman oma/lisäeläkkeen saa vähentää pääomatuloista{/EDIT, joo tajusin nyt alpon huomautuksen, tämä on näin}.

Jos on yhtaikaa YEL ja MYEL - järjestelmässä mukana, ja haluaa maksimoida vanhuuseläkkeensä, on edullisempaa painottaa MYEL osuutta (pienemmällä maksulla isompi eläke), paitsi jos on vaarana joutua tapaturmaan, silloin yrittäjäroolissa maksettavat päivärahat määräytyvät vain YEL tulon mukaan, ei oteta MYEL tuloa huomioon, viimeinen saamani tieto oli näin. Melasta taas sain arvelun, että jos joudun maatilatapaturman uhriksi, päivärahani saatettaisiin laskea yhteenlasketusti YEL ja MYEL eläketulon  perusteella. Mutta tämä ei ole virallinen tieto tämäkään.

Näyttäisi, että tämä vuodenvaihteen uudistus tapaturmavakuutuksesta asettaa kahden tai useamman eläkejärjestelmän väliin joutuneen huonoon asemaan, ja pakottaa ylimaksuihin jokaiseen systeemiin.

Enää ei voi kuulemma tehdä työtapaturmavakuutusta halutun korvaussumman ja tason mukaan säädettynä, vaan sinne tulee se etuuksien eläketulopohjaisuus perusteeksi. Tämä keppi on tullut valtiolta, ei vakuutusyhtiöiltä.

-SS-

Juu purin tuon rahastoasian tuossa jo yllä. Mutta tuo vapautus sivutoimisuudesta, sivutoimiviljelijän todellakin kannattaa ottaa reippaan kokoinen MYEL-eläkevakuutus, se on parempi kuin ns. yksityinen eläkevakuutus, koska suhteessa pienellä maksulla pääsee käsiksi normieläkkeeseen. Lisäksi, jos maataloudesta ei saa jäämään MYEL-maksuun tulosta, voi MYEL-maksun vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa, aivan kuin tällaisen vakuutusyhtiöiden markkinoiman oma/lisäeläkkeen.

Jos on yhtaikaa YEL ja MYEL - järjestelmässä mukana, ja haluaa maksimoida vanhuuseläkkeensä, on edullisempaa painottaa MYEL osuutta (pienemmällä maksulla isompi eläke), paitsi jos on vaarana joutua tapaturmaan, silloin yrittäjäroolissa maksettavat päivärahat määräytyvät vain YEL tulon mukaan, ei oteta MYEL tuloa huomioon, viimeinen saamani tieto oli näin. Melasta taas sain arvelun, että jos joudun maatilatapaturman uhriksi, päivärahani saatettaisiin laskea yhteenlasketusti YEL ja MYEL eläketulon  perusteella. Mutta tämä ei ole virallinen tieto tämäkään.

Näyttäisi, että tämä vuodenvaihteen uudistus tapaturmavakuutuksesta asettaa kahden tai useamman eläkejärjestelmän väliin joutuneen huonoon asemaan, ja pakottaa ylimaksuihin jokaiseen systeemiin.

Enää ei voi kuulemma tehdä työtapaturmavakuutusta halutun korvaussumman ja tason mukaan säädettynä, vaan sinne tulee se etuuksien eläketulopohjaisuus perusteeksi. Tämä keppi on tullut valtiolta, ei vakuutusyhtiöiltä.

-SS-

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

pariin asiaan oikaisu.... näihin rahastoihin kajoamisesta....jos eläkejärjestelmää ei olisi niin kyseessä olisi omalta pankkitililtä rahan nostaminen, silloin kun säästöjen tuotto ei riittäisi eläkkeellä menoihin, eikö? Nämä eläkeyhtiöiden rahastot, 180 miljardia ovat pois yrityksiltä ja työntekijöiltä, jotka nyt ovat vaikeuksissa....eläkeyhtiöt eivät.

Huomaa, että Suomessa on kohta 1,5 miljoonaa työeläkkeensaajaa. Rahastoissa on 170-180 miljardia. Jos rahastot purettaisiin niin kuin talletukset, suoraan eläkeläisten tileille, tulisi pekkaa päälle noin 120000 euroa. Jokainen tietää, että se hupenee jollakin käyttelytilillä melko nopeasti, alle 15 vuodessa. Mitä sitten kahdeksankympisenä ?

Monet ajattelevat, että minä olen eläkkeeni säästänyt. Se nyt on hieman liian toiveikkaasti sanottu. Jos ja kun kysytään, että miten voi olettaa 40 vuotta maksetulla 20 % maksulla saavansa 60%:n  eläkettä pitempään kuin 13 vuotta ? Niin vastausko on , että hyvin, no ei tod.

Rahastojen tuotot, korkoa korolle, ja lain säätämä veroparatiisikohtelu, ettei eläkerahastojen tuottoja veroteta säästöaikana, mahdollistaa eläkkeelläoloajan venymisen. Mutta on otettava toinen huomio, eläkejärjestelmän luomisen aikaan alkoi ihmisiä jo siirtymään työkyvyttämyys- ja työeläkkeille. Heidän eläkkeensä maksettiin niistä maksuista, jotka aluksi olivat vieläpä kovasti pienet suhteessa tuloihin.

Vasta 30 vuoden päästä järjestelmän aloittamisesta oli päästy 20%:n säästöön, ja lama toi nämä suoraan palkansaajilta pidätettävät lisämaksut mukaan. Mutta vasta noin vuonna 2005 tulivat ensimmäiset täyden ajan (mutta vajaan prosentin säästäneet) säästäneet eläkeläiset mukaan. Nyt kun tiedetään, että 2020-luvulla 65 - vuotias nainen elää pääsääntöisesti 25 vuotta vielä, ja mies 22 vuotta, niin onhan siinä haastetta noin 13:lle vuodelle mitoitetussa systeemissä, eikö olekin.

Jo vuonna 1973 keskimääräinen eläkkeelle lähtevä 65-vuotias mies saattoi odottaa elävänsä enemmän kuin 13 lisävuotta. Vuonna 2029 lähes 25 lisävuotta ! naisilla kyseinen suhde on kehittynyt samaan tapaan.

-SS-

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

Sekoitat hieman asioita, sillä TyEL vakuutuksissa työnantajan tilittämä 18,3% on myös osa vakuutusmaksua. Eli yhteensä se tekee 24%, niin kuin YEL: issäkin esim. yrittäjän maksu. Se yrityksen työntekijän palkan perusteella maksettava eläkemaksu ei ole mikään työnantajavero vaan osa työntekijän palkkaa. Työntekijän maksama osuus tuli laman jälkeen, tuomaan kriisitietoisuutta ja uskoa vakuutusjärjestelmän kestoon. Mitään muuta syytä siihen ei ole, että se pitää tuolla tavalla jaetun tilityksen periaateella rakentaa.

Sitten sekoitat hieman myös tuon vähennysoikeuden. YEL ja MYEL eivät ole vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joten niiden eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison ansiotuloverotuksessa, jos tulonlähteestä ei voi vähentää.

Edit: Todellakin ns. vapaaehtoiset eläkemaksut voinee vähentää vain pääomatuloista, koska ne lienevät pääomatuloa nostettaessakin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 06.04.16 - klo:00:14

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

Sekoitat hieman asioita, sillä TyEL vakuutuksissa työnantajan tilittämä 18,3% on myös osa vakuutusmaksua. Eli yhteensä se tekee 24%, niin kuin YEL: issäkin esim. yrittäjän maksu. Se yrityksen työntekijän palkan perusteella maksettava eläkemaksu ei ole mikään työnantajavero vaan osa työntekijän palkkaa. Työntekijän maksama osuus tuli laman jälkeen, tuomaan kriisitietoisuutta ja uskoa vakuutusjärjestelmän kestoon. Mitään muuta syytä siihen ei ole, että se pitää tuolla tavalla jaetun tilityksen periaateella rakentaa.

Sitten sekoitat hieman myös tuon vähennysoikeuden. YEL ja MYEL eivät ole vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joten niiden eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison ansiotuloverotuksessa, jos tulonlähteestä ei voi vähentää.

Edit: Todellakin ns. vapaaehtoiset eläkemaksut voinee vähentää vain pääomatuloista, koska ne lienevät pääomatuloa nostettaessakin.

-SS-

TyEL:it voisi kyllä siirtää kokonaan työntekijän maksettavaksi, samoin kuin pari muutakin työnantajamaksua, jotka selvästi ovat vain työntekijän eduiksi maksettavia. Tietty palkkaa pitäisi nostaa vastaava määrä kun muutos tehdään, mutta silloin työntekijä näkisi joka tapauksessa paremmin miten paljon hänelle oikeasti työnantaja maksaa. Ja samalla ei tarvitsisi laskea kahta erillistä summaa josta kuitenkin on oma riesansa.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 06.04.16 - klo:00:14

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

Sekoitat hieman asioita, sillä TyEL vakuutuksissa työnantajan tilittämä 18,3% on myös osa vakuutusmaksua. Eli yhteensä se tekee 24%, niin kuin YEL: issäkin esim. yrittäjän maksu. Se yrityksen työntekijän palkan perusteella maksettava eläkemaksu ei ole mikään työnantajavero vaan osa työntekijän palkkaa. Työntekijän maksama osuus tuli laman jälkeen, tuomaan kriisitietoisuutta ja uskoa vakuutusjärjestelmän kestoon. Mitään muuta syytä siihen ei ole, että se pitää tuolla tavalla jaetun tilityksen periaateella rakentaa.

Sitten sekoitat hieman myös tuon vähennysoikeuden. YEL ja MYEL eivät ole vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joten niiden eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison ansiotuloverotuksessa, jos tulonlähteestä ei voi vähentää.

Edit: Todellakin ns. vapaaehtoiset eläkemaksut voinee vähentää vain pääomatuloista, koska ne lienevät pääomatuloa nostettaessakin.

-SS-

Muistaakseni tiettyyn rajaan asti voi vähentää pääomatulosta. Sitten jos ei ole pääomatuloja voi tehdä alijäämähyvityksen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.04.16 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 06.04.16 - klo:00:14

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

Sekoitat hieman asioita, sillä TyEL vakuutuksissa työnantajan tilittämä 18,3% on myös osa vakuutusmaksua. Eli yhteensä se tekee 24%, niin kuin YEL: issäkin esim. yrittäjän maksu. Se yrityksen työntekijän palkan perusteella maksettava eläkemaksu ei ole mikään työnantajavero vaan osa työntekijän palkkaa. Työntekijän maksama osuus tuli laman jälkeen, tuomaan kriisitietoisuutta ja uskoa vakuutusjärjestelmän kestoon. Mitään muuta syytä siihen ei ole, että se pitää tuolla tavalla jaetun tilityksen periaateella rakentaa.

Sitten sekoitat hieman myös tuon vähennysoikeuden. YEL ja MYEL eivät ole vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joten niiden eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison ansiotuloverotuksessa, jos tulonlähteestä ei voi vähentää.

Edit: Todellakin ns. vapaaehtoiset eläkemaksut voinee vähentää vain pääomatuloista, koska ne lienevät pääomatuloa nostettaessakin.

-SS-

TyEL:it voisi kyllä siirtää kokonaan työntekijän maksettavaksi, samoin kuin pari muutakin työnantajamaksua, jotka selvästi ovat vain työntekijän eduiksi maksettavia. Tietty palkkaa pitäisi nostaa vastaava määrä kun muutos tehdään, mutta silloin työntekijä näkisi joka tapauksessa paremmin miten paljon hänelle oikeasti työnantaja maksaa. Ja samalla ei tarvitsisi laskea kahta erillistä summaa josta kuitenkin on oma riesansa.

Työttömyysvakuutusmaksu pelkästään kassan jäseniltä. Samoin nämä muutkin maksut vois laitaa silleen että työntekiä tilittää ne eteen päin. Työnantaja  maksaa vain palkan kokonaisuudessa työntekiän verotilille josta sitten suotraveloitetaan kaikki lakisääteiset maksut.

Sivutoimisilta pitäisi leikata rajusti myel eläkettä ja tähän varmasti joudutaan menemään ja olisi oikeudenmukainen.

Sivutoimisilta pitäisi leikata rajusti myel eläkettä ja tähän varmasti joudutaan menemään ja olisi oikeudenmukainen.

Siispä etenkin itseltäsi olisi leikattava, ja lisää eläkettä sille tietäsi jyräävälle ökylieterallikuninkaalle 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.04.16 - klo:14:34

Sivutoimisilta pitäisi leikata rajusti myel eläkettä ja tähän varmasti joudutaan menemään ja olisi oikeudenmukainen.

Siispä etenkin itseltäsi olisi leikattava, ja lisää eläkettä sille tietäsi jyräävälle ökylieterallikuninkaalle 

-SS-

Olen päätoiminen en maksa muuta eläkemaksua kuin Myel.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 06.04.16 - klo:00:14

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

Sekoitat hieman asioita, sillä TyEL vakuutuksissa työnantajan tilittämä 18,3% on myös osa vakuutusmaksua. Eli yhteensä se tekee 24%, niin kuin YEL: issäkin esim. yrittäjän maksu. Se yrityksen työntekijän palkan perusteella maksettava eläkemaksu ei ole mikään työnantajavero vaan osa työntekijän palkkaa. Työntekijän maksama osuus tuli laman jälkeen, tuomaan kriisitietoisuutta ja uskoa vakuutusjärjestelmän kestoon. Mitään muuta syytä siihen ei ole, että se pitää tuolla tavalla jaetun tilityksen periaateella rakentaa.

Sitten sekoitat hieman myös tuon vähennysoikeuden. YEL ja MYEL eivät ole vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joten niiden eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison ansiotuloverotuksessa, jos tulonlähteestä ei voi vähentää.

Edit: Todellakin ns. vapaaehtoiset eläkemaksut voinee vähentää vain pääomatuloista, koska ne lienevät pääomatuloa nostettaessakin.

-SS-

vertailin vaan omavastuuosuuksia, palkansaajalla se on TyEL:ssä pienempi kuin viljelijällä MYEL:ssä, molempiin tulee subventiota muualta. Lisäksi maksuperuste on erilainen, palkansaajalla maksu peritään oikeasta toteutuneesta palkasta, kun viljelijällä on maksuvelvoite tuloksesta riippumatta. Pahimmillaan eläkemaksu voi kaataa tilan eli tässä mennään eläke(laitos) edellä....ilmeisesti lykkäyksiä maksuun voi saada.

Nämä eläkejärjestelmät ovat aika monimutkaisia ja sisältävät monia ongelmia. Suuret rahastot ja niiden korkeat hallinnointipalkkiot, käyttö verosuunnitteluun, ylisuuret eläkkeet, indeksisidonnaisuudet, eläkesäästöjen läpinäkyvyys, eläkelaitosten asema.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.04.16 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 06.04.16 - klo:00:14

Sivutoimisuutta kun mietitään, niin kannattaa muistaa, että työntekijällä tuo osuus on vielä alhaisempi
Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus yllä mainituista TyEL-maksuista on 5,7 prosenttia (5,55) palkasta vuonna 2015 ja 53 vuotta täyttäneen 7,2 prosenttia (7,05).

Sivutoimisista ilmeisesti pieni osa taiteilee YEL/MYEL rajapinnassa? Palkasta ei näitä vapaaehtoisia ole tietääkseni voinut enää vuosiin vähentää, vaan pääomatulosta (pääoma -%).

Sekoitat hieman asioita, sillä TyEL vakuutuksissa työnantajan tilittämä 18,3% on myös osa vakuutusmaksua. Eli yhteensä se tekee 24%, niin kuin YEL: issäkin esim. yrittäjän maksu. Se yrityksen työntekijän palkan perusteella maksettava eläkemaksu ei ole mikään työnantajavero vaan osa työntekijän palkkaa. Työntekijän maksama osuus tuli laman jälkeen, tuomaan kriisitietoisuutta ja uskoa vakuutusjärjestelmän kestoon. Mitään muuta syytä siihen ei ole, että se pitää tuolla tavalla jaetun tilityksen periaateella rakentaa.

Sitten sekoitat hieman myös tuon vähennysoikeuden. YEL ja MYEL eivät ole vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joten niiden eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison ansiotuloverotuksessa, jos tulonlähteestä ei voi vähentää.

Edit: Todellakin ns. vapaaehtoiset eläkemaksut voinee vähentää vain pääomatuloista, koska ne lienevät pääomatuloa nostettaessakin.

-SS-

vertailin vaan omavastuuosuuksia, palkansaajalla se on TyEL:ssä pienempi kuin viljelijällä MYEL:ssä, molempiin tulee subventiota muualta. Lisäksi maksuperuste on erilainen, palkansaajalla maksu peritään oikeasta toteutuneesta palkasta, kun viljelijällä on maksuvelvoite tuloksesta riippumatta. Pahimmillaan eläkemaksu voi kaataa tilan eli tässä mennään eläke(laitos) edellä....ilmeisesti lykkäyksiä maksuun voi saada.

Nämä eläkejärjestelmät ovat aika monimutkaisia ja sisältävät monia ongelmia. Suuret rahastot ja niiden korkeat hallinnointipalkkiot, käyttö verosuunnitteluun, ylisuuret eläkkeet, indeksisidonnaisuudet, eläkesäästöjen läpinäkyvyys, eläkelaitosten asema.

Omavastuuosuus ei ihan suoraviivaisesti ole vertailtavissa, koska en näe yksityisten alojen TyEL subventiota olevan ainakaan julkisista varoista, no, ehkä verotukea on, koska juurikin TyEL rahastojen tuotot kasvavat verovapaana korkoa korolle, ja verotetaan vasta kun eläkettä maksetaan.

Tuntuu , että joillakin on tarve paaluttaa mielipiteensä TyEL:stä siten, että se verokortilla näkyvä TyEL maksu VAIN olisi jotakin TyEL maksua, ja se työnantajan 18% maksu olisi jotakin veroa tai verovaroista tulevaa subventiota, mutta ei ole lähellekään, se on veronluonteinen koska lakisääteinen, mutta se raha ei ole yrityksen rahaa, se ei todellakaan ole valtion rahaa, se on työntekijän rahaa, jota yksityiset eläkevakuutusyhtiöt rahastoivat ja hallinnoivat. Joissakin maissa työntekijä sijoittaa itse koko summan haluamaansa laitokseen. Mutta jos summat katsoo suoraan eläkejärjestelmänä, onhan se karua luettavaa, että yksi elinkeinoryhmä ihmisistä nauttii normaalia lyhyemmän työuran jälkeen käytännössä valtion virkaeläkettä, ja tienaa työuransa aikana vielä osan tuloistaankin valtion pussista. Ja hehkuttaa sitä yrittäjyyspuolta viljelijänroolissa.

MYEL eläke on huomattavasti YEL eläkettä parempi pienituloiselle elinkeinonharjoittajalle. YEL maksuprosentti on se 24 % , ja minimimaksu on 7 558 €: sta 1768 €. MYEL maksu
10 ha +10 ha metsää pientilalle on 1440€, eläkkeen suuruus on jo 30% parempi. 40 ha + 20 ha metsää keskimääräiselle tilalle on MYEL maksu 2800 € (eläketulo 22000 €)  , mutta tuleva eläkekin on 2 kertaa suurempi kuin samaa maksua maksavalle YEL-vakuutetulle, koska YEL maksu on 2800 € 12000 eläketulon perusteella.

Jos sivutoimiset suljetaan MYEL - eläkkeen ulkopuolelle, on myös maksuvelvollisuus poistettava.

-SS-