http://stat.luke.fi/alueittainen-maidontuotanto
Aika vaikea on perustella miksi ruoka maksaa, jos maamme parhaat maatalousalueet ajetaan alas ja siirretään tundralle.
Koska aikuisen oikeasti aletaan keskustelemaan tukien tasapäistämisestä. Eihän olosuhteet voi olla niin karut pohjoisempana, jos tuotanto siellä kasvaa suhteellisesti.
Ootahan kun kuluttajille selviää että voit tienata jonkun 100k€ helposti viljelemällä HÖMPPÄÄ kun toiset viljelee tuottavasti raivioita. Alkaa kysely että miksi pitää maksaa HÖMPPÄ tukia kun voi ilman tukiakin viljellä ja miksi maksettavat HÖMPPÄTUET eivät laskekkaan hintaa vaikka niin sanotaan?
Ota liioitteluvaihde pois päältä. Jos puhut hömppätuesta, on se vain se erikseen hömpälle maksettava lisätuen osuus. 100 hehtaaria kohdentamisalueen suojavyöhykettä on vain 50000 euroa. En ole kuullut, että yksikään tila olisi niinkään suurta suojavyöhykealaa ylläpitämässä. Lisäksi menettää kasvipeitteisyyden ja osan LHK:sta, joka siis on lähes suurin yksittäinen yleinen tukimuoto nykyjään. Luonnonhoitopelto on vain 120 € suuruinen, ja vähentää samalla tavalla suojavyöhyketuen suuruutta. Suojavyöhyke, saneerauskasvi ja siihen liittyvä perunan viljely ovat toisensa poissulkevia tuotantomuotoja, ei tuki tuen päälle laskettavia.
Tuo raivioiden kannattavasti viljeleminen perustuu ehkäpä juuri eläinkohtaisten ja eläintuotantoon sidottujen tukien vahvaan kompensaatioon: jos kaikki tuet olisivat pinta-alapohjaisia, saattaisi olla raivioiden suosio vähäisempi. Lisäksi tilan tuenalaiset pellot saanevat hieman suuremmat tuet eläintilalla.
En näe kasvinviljelyllä juurikaan tulevaisuutta tuettomalla pellolla, jotakin luomuerikoisviljelyä lukuunottamatta. Ja siihen kantani on lievän kielteinen, se ei ole luomun hengen mukaista raiska-köh-raivata luontoa luomuteollisuuden alta. No varhaisperunaa on tuossa vähän matkan päässä santanummiraiviolle laitettu, aina uusi pala tulee joka vuosi siihen. Kuka ties on tukioikeuksia siirrettykin niihin jostakin muualta.
-SS-
