http://ipu.fi/maataloustuet-vaaraan-suuntaan-syyttava-sormi/Maataloustuet ja väärään suuntaan syyttävä sormi
Yhä harvemmalla suomalaisella on kosketusta maatalouteen. Siksi on ymmärrettävää, että useimpien käsitykset maatalouden todellisuudesta perustuvat mielikuviin, joilla ei välttämättä ole kovin paljon yhteyttä maatalouselinkeinon arkitodellisuuden kanssa.
Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa mm. se, että kasvavissa vaikeuksissa olevan elinkeinon sisällä pienellä osalla menee hyvin. Kansalaisten enemmistö näkee arjessaan ulkoapäin lähinnä niitä harvoja taajamien reunamilla sijaitsevia maatiloja, joiden tuloja ovat kasvattaneet tonttikaupat laajenevan asutuksen tarpeisiin.
Useimpien maatilojen arki näyttää toisenlaiselta. Suomen maataloustulo romahti vv. 2010-2015 n. 55 prosenttia. Romahdus johtuu tuottajahintojen ja tukien putoamisesta.
EU-Suomen maatalous on tukien varassa. Yleinen käsitys ja myös kateuden aihe on, että maatalous rohmuaa tukia miljardikaupalla. Todellisuus on vähemmän kadehdittava. EU-jäsenyyden alkuaikoina maataloustuista noin puolet meni tuotannosta aiheutuvan tappion kattamiseen. Nyt mennee jo yli 2/3.
Tuotanto ilman tukia on ollut tappiollista siksi, että EU-jäsenyys romahdutti tuottajahinnat. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat ylijäämäerien hintoja.
EU-Suomella ei ole omaa maatalouspolitiikkaa. EU:n maatalouspolitiikasta päättää EU:n komissio. Ja maataloustukijärjestelmä kertoo osaltaan mistä EU-systeemissä on kysymys. EU:n tärkeimpiä taustavoimia ovat suuryritykset. Ne ovat hoitaneet asiansa taitavasti myös elintarvikeketjun suhteen.
Veronmaksajilta kerättävät maataloustukirahat menevät kyllä suurelta osin maatiloille, mutta hyödyttävät keskittynyttä elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Näiden osuus ruuan hinnasta on kasvanut merkittävästi EU-jäsenyyden aikana. Maataloustuista katkeroituneiden syyttävä sormi osoittaa maataloutta – siis väärään suuntaan.
Suomeen tuodaan vuosittain ruokaa yli 2000 miljoonalla eurolla enemmän kuin täältä viedään. Asiaan vähänkin perehtyneelle on selvää, että kilpailuolot ruuan tuotannossa ovat Suomelle epäedulliset verrattuna useimpiin Euroopan maihin.
Yhtä selvää pitäisi olla, että on äärimmäisen lyhytnäköistä antaa oman ruuan tuotannon romahtaa, kun näkyvissä on maailmalla tulevaisuudessa ruuan niukkuus. Huoltovarmuus, elintarviketurvallisuus ja myös työllisyys puoltavat oman alkutuotannon säilyttämistä ja vahvistamista.
Suomen maatalouden kuristuminen näyttää jatkuvan niin kauan kuin EU:ssa ollaan. Sen sijaan tukimaksatukseen liittyvät käsittämättömät viivästykset ja EU:n määräysten ylitulkinnat voidaan korjata pienemmälläkin ryhtiliikkeellä. Jotakin vastuuta pitää vaatia ministereiltäkin.
Nyt uutisten mukaan monilta karjatiloilta on katkaistu sähköt maksuhäiriöiden takia. Ja maksuhäiriöt johtuvat ainakin osittain luvattujen tukien maksamisen viivästyksistä.
Vaikka suomalaiset ovat hyviä alamaisia, jokin tolkku siinäkin pitää olla.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen pj. 2004-2015
