Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Muut yksin maataloutta pyörittävät naiset!Myös SPV-asiaa(ajatuksia/vertaistukea)  (Luettu 11075 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Luopujat voivat sitten muuten halutessaan toimia "mentoreina" tai aputyövoimana, mutta heidänkään varaan tilan toimintaa ei saa laskea.

Voihan sen korkotukilainan lyhennykset jättää vielä vanhanisännän
tililtä meneväksi. Mikään verottaja ei sellaisiin pysty puuttumaan.

Ja kun vanha väki elää kohta 40 vuotta vielä siinä, ei minkäänlaisia
tiliotteita jää jäljelle jälkipuheiden perusteeksi.

Maatilan perhesuunnittelussa on otettava huomioon
tilan vaurauden kasvattaminen , niin kuin lumipalloa vieritettäisiin,
sukupolvien ketjussa. Tilojen näivettymisen ehkäisy lähes edellyttää
yhden esikoispojan politiikkaa.

Siitä pallosta ei saa tipahtaa yhtään palaa matkalle.

Tila on tärkein.

-SS-

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Kauppakirjassa ollut lause "toinen myyjistä (N.N.) pidättää itsellään asumisoikeuden tilalla" maksoi jatkajalle noin 20000 €/sana. Koska vanhaisäntä ei puheistaan huolimatta muuttanutkaan keskustaan... Ommeinaan hiukan rajoittanut toimintaa verrattuna siihen, että olis tuollakin rahalla jotain tuottavampaa investoinut kuin omakotitalon.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Kauppakirjassa ollut lause "toinen myyjistä (N.N.) pidättää itsellään asumisoikeuden tilalla" maksoi jatkajalle noin 20000 €/sana. Koska vanhaisäntä ei puheistaan huolimatta muuttanutkaan keskustaan... Ommeinaan hiukan rajoittanut toimintaa verrattuna siihen, että olis tuollakin rahalla jotain tuottavampaa investoinut kuin omakotitalon.

Jos tilakauppa tosiaan on ollut markkinahintainen, onhan tuo hiukan ilkeää.
Jos taas pellonhinnat ovat olleet reilusti alhaisemmat kuin alueen hintataso, se
lausuma itse asiassa on se hinnanalennus. Se on sitten eri asia, miten jatkaja
kokee tuommoisen klausuulin yllättävän realisoitumisen.

Kuulemma lapset ovat viimeistään eläkeiässä samanlaisia kuin omat vanhempansa,
merkitseekö se mitään, vai ei, siinäpä kysymys.

-SS-

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Mikähän on nopein aikataulu jolla sukupolvenvaihdoksia on tehty?? Joo pitäisi varata se 3-5 vuotta, niinhän ne oppaat ainakin toitottaa.. Mutta tässä tapauksessa ei ole noin paljoa aikaa. Nyt pitäisi ensin ainakin arvioittaa uudelleen se tilan arvo ja sitten keskustella hinnasta. Siitä kai se lähtee..

Aloita ennemmin juttelemalla jonkun paikallisia tulkintoja ihan oikeasti tuntevan ja sukupolvenvaihdosten kanssa ammatikseen touhuavan kanssa, esim. Proagrian neuvoja tai pankinjohtaja, niin pääset vähän kärryille millaisilla säännöillä sukupolvenvaihdoksia tehdään ja kuinka kauan siihen vähintään menee ja mitä kaikkea pitää tehdä. Aikaan vaikuttaa mm. kuinka kauan kestää saada madollisesti, tai sinun kannaltasi toivottavasti, tarvittava verottajan ennakkopäätös kaupan luonteesta (jos se vielä tarvitaan) sekä nykyinen tulkinta siitä, voiko lopullista kauppaa tehdä ennen kuin tuki- ja lainapäätökset ovat tulleet vai riittääkö, että hakemukset on jätetty ja kaupan voi tehdä ottaen tietoisen riskin ettei SPV-tukia mahdollisesti saa.

Mikäli tilalla ei ole kohtuulisen hyvin ajantasalla olevaa metsäsuunnitelmaa ja tuo 90 ha jonkin verran muutakin kuin joutomaata tai taimikoita, verottaja todennäköisesti vaatii metsäarvion ennakkopäätöshakemuksen liitteenä. Senkin tekeminen vie oman aikansa.

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Tehdäänpäs uusi kappalejako ettei tule kaikki pötköön. Tietenkin olisi niin helppoa jatkaa emojen kanssa kun mikään ei sinällään muuttuisi ja ne vaativat niin vähän työtäkin. Määrää tietenkin lisäisin jonkun verran ja kyllä hallia pitäisi jotenkin remontoida paremmaksi, on nyt jo vähän sellainen rötiskö  :-\ Ja tuo mainitsemani "villeysongelma".. Sarvelliset ja muut huonot yksilöt laittaa pois ja lähteä kasvattamaan karjaa pikkuhiljaa niistä kilteimmistä? Menis aika kauan  :-\ Ostaa lisää hyväluonteisia yksilöitä muilta tiloilta? Ja käsitellä vasikasta asti eläimiä enemmän niin tottuisivat paremmin. Ja entäs sitten tämä käsittelypuoli, minkähänlaisia systeemejä muilla emotiloilla on tähän? Onko jotain kujia tai pakkokarsinoita? Kerran isällä kuulemma oli tällainen häkki/karsina ja lehmä siinä villiintyi ja poiki kuolleen vasikan kun sen aika tuli. Ei ollut häkkiä enää sen jälkeen.. Ovat ruokinnan suhteenkin niin helppoja, saavat pääasiassa vain kuivaheinää ja kivennäist ja kesällä tietty laidun. Sorkat kuluu luonnostaan koska ovat koko ajan pihalla. Ovat kyllä niin helppoja. Sitten jos otankin lampaita.. Joutuu rakentamaan lampolan, onko nykyinen pelloilta saatava rehu sopivaa lampaille (en tiedä arvoja kun ei teetetä analyysejä, tosin naapuri aikoi ostaa säilörehuauman ja teettää siitä analyysin  8)), tarviiko sitten jotain ostorehujakin enemmän kuin nyt, kerintä 2 x vuodessa, sorkkien hoito (en tiedä kuinka tehokkaasti luomulampailla kuluu luonnostaan), työtäkin varmasti tulee paljon enemmän kuin emojen kanssa, karitsointi kai aika tarkkaavaisuutta vaativaa puuhaa (riippuu tietenkin rodusta), tällä hetkellä emot hoitaa aika lailla hommansa.. Että mitäköhän sitä oikeen tekisi?! Mutta se on iso ongelma, että miten noita emoja pystyn itse hoitamaan, haluan kuitenkin voida hoitaa eläimet hyvin enkä halua, että se on rajoite, että en pysty niitä hoitamaan jos eivät anna käsitellä. Kyllähän nuoret eläimet oppii paremmin, mutta eivät nuo vanhemmat enää.

Isä teki navetan 15 vuotta sitten ja sinne sairaskarsinan kun tukiehdot vaativat. Vei sinne kerran yhden lehmän, joka oli sen verran heikossa kunnossa että sai vetää toisesta ovesta raatoautoon. Sen jälkeen totesi että turhaan tuonkin vaativat ja tila oli varastona. Minä tein sairaskarsinan vähän eri paikkaan, avoimempana ja pehmeämmällä pohjalla. Monta lehmää on siinä saatu takaisin normaalisti lypsäväksi ja työ poikimisten kanssa helpommaksi ja turvallisemmaksi. Aina ei kannata purematta niellä edellisen sukupolven kokemuksia. Käy muilla emotiloilla katsomassa ja juttelemassa miten tekevät, sitten rakenna itselle sellainen. Teurastamon neuvojan laskelmat voivat tosiaan olla optimistisia, mutta neuvot kannattaa ottaa vastaan. Parhaimmillaan voi vaikka järjestää käyntejä tiloille missä jotain toimivaa.

ProAgriakin neuvoo, mutta rahasta lähinnä. Ellei satu osumaan Neuvo2020 kriteereihin, usein mikään järkevä ei. Hyvinvointitukeen liittymisen neuvot kai pystyy saamaan Neuvo2020 kautta maksuttomana.

Emotilalla rehunteon ulkoistaminen pitäisi olla helppoa ja halpaa, koska maito- ja sonnitiloihin keskittyneet urakoijat eivät ole kiireisiä.

Ilmeisesti nyt oma tekeminen on ollut parempi vaihtoehto, kun omat koneet on jo kauan sitten maksettu ja isäsi on osannut pitää ne kunnossa. Luultavasti niillä kannattaa jatkaa niin kauan kun tilanne on sama, mutta kun joutuu käyttämään korjaamoja sitä mukaa kun enemmän tai useammin joku vehje hajoaa niin vaihtaa työvaiheita urakointiin. Hinnat ja sopivat tekijät kannattaa vähän kartoitella etukäteen.

Lisätiliä ja järkevää tekemistä voit saada reilustikin kasvattamalla useamman teuraaksi asti ja suoramyymällä niitä. Teurastuttaa ja ainakin alkuun leikkauttaa jollain pienteurastamolla. Sitten keräät rahat pois REKO-renkaan tai vastaavan kautta.

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Kauppakirjassa ollut lause "toinen myyjistä (N.N.) pidättää itsellään asumisoikeuden tilalla" maksoi jatkajalle noin 20000 €/sana. Koska vanhaisäntä ei puheistaan huolimatta muuttanutkaan keskustaan... Ommeinaan hiukan rajoittanut toimintaa verrattuna siihen, että olis tuollakin rahalla jotain tuottavampaa investoinut kuin omakotitalon.

Jos tilakauppa tosiaan on ollut markkinahintainen, onhan tuo hiukan ilkeää.
Jos taas pellonhinnat ovat olleet reilusti alhaisemmat kuin alueen hintataso, se
lausuma itse asiassa on se hinnanalennus. Se on sitten eri asia, miten jatkaja
kokee tuommoisen klausuulin yllättävän realisoitumisen.

Kuulemma lapset ovat viimeistään eläkeiässä samanlaisia kuin omat vanhempansa,
merkitseekö se mitään, vai ei, siinäpä kysymys.

-SS-
Ei luultavasti ollut markkinahintainen eikä varmaan ilkeilykään ollut syynä. Mutta kyseessä saattoi olla ajattelumalli muutoksesta, jossa juuri mikään ei muuttuisi paitsi velallinen. Mikäs sen mukavampaa?
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

brotofobia

  • Vieras
Jos aloitustuen haluaa, niin siinä on koulutusvaatimus...aloittajan kannattaisi vilkuilla noita maatalous oppilaitosten aloittajille räätälöityjä paketteja jolla opintoviikot saa kasaan...koulutuksesta tietysti hyöytyä paljon muutenkin ja saa kontakteja.


https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/9343407/EPO+ELY+Maatilojen+sukupolvenvaihdoksien+rahoitus.pdf/45014738-1baa-4b69-ab18-67d746db5439

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12111
Vakava varoitus: Moni tilaa pyörittävä nainen jää siihen historic-vaiheeseen, jossa tila oli luovutushetkellä. Suosittelen äksöniä heti aloitusvaiheessa.

karvjalk

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1
Kun jatkaa tilanpitoa niin kauppahinta voi olla 50% käyvästä arvosta eikä tarvitse maksaa lahjaveroa. Tuolloin pitää sitoutua 5 vuodeksi maatilan toiminnan jatkamiseen. Jos ei sitoudu niin 75% käyvästä arvosta lahjaveroraja.  Ja metsästä  jos on tehty hinta-arvio ja näyttää korkeammalta kuin verottajan käyttämä alueen keskiarvo per hehtaari niin tietenkin kannattaa käyttää verottajan omaa alueen keskihintaa kaupassa. Minun tapauksessa  eräs mukava setä teki myös pelloista hinta-arvion ja tietenkin löytyi paljon syitä millä pelloille saatiin mukavan alhainen hehtaarihinta kauppaa varten.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Kun jatkaa tilanpitoa niin kauppahinta voi olla 50% käyvästä arvosta eikä tarvitse maksaa lahjaveroa. Tuolloin pitää sitoutua 5 vuodeksi maatilan toiminnan jatkamiseen. Jos ei sitoudu niin 75% käyvästä arvosta lahjaveroraja.  Ja metsästä  jos on tehty hinta-arvio ja näyttää korkeammalta kuin verottajan käyttämä alueen keskiarvo per hehtaari niin tietenkin kannattaa käyttää verottajan omaa alueen keskihintaa kaupassa. Minun tapauksessa  eräs mukava setä teki myös pelloista hinta-arvion ja tietenkin löytyi paljon syitä millä pelloille saatiin mukavan alhainen hehtaarihinta kauppaa varten.

Käypä arvo siis määritellään verottajan ohjeen "Varojen arvostaminen
perintö- ja lahjaverotuksessa
" mukaan, eikä välttämättä ns. "oikean" käyvän arvon
mukaan.

Pääsääntö on, että tilakokonaisuuteen kuuluminen otetaan arvoa alentavana tekijänä
huomioon kunkin yksittäisen varallisuuslajin arvostuksessa.

Maatalousmaan arvosta ovat verohallinnossa kirjanneet läänin mukaan taulukon,
esim. salaojitettu pelto, jossa tilatukioikeudet mukana, olisi

Uusimaa 9300 €/ha
Varsinais-Suomi 10400 €/ha
Satakunta 8500 €/ha

Näistä sitten tehdään se huojennus. Ja on huomattava, että lahjaverotus ei
kokonaisuudessaan ole kovin korkea, suuresta kauppahinnasta voi olla myyntivoittoveroa
toisessa vaakakupissa.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5145
  • Kouvola, Kymenlaakso
Mitnhän tuollaisen 60ha omaa peltoa omaavan tilan elinkelpoisuus nykyvaatimuksin korkotukilainassa ja aloitustuessa? Jos mahdollista älä sido niitä vuokrapeltoja siihen elinkelpoisuuteen. Ettei käy vaan niin, että sitten ne vuokrapellot on 5 vuotta saatava pidettyä vuokralla maksoi mitä maksoi tai, että peltoa on löydettävä jostakin lisää maksoi mitä maksoi. Tiedän yhden tapuksen missä jatkaja joutui kovalla hinnalla vuokraamaan lisää peltoa kun edelliset karkasivat alta.

Mutta jos harkitset eläinten pitoa niin silloin tuskin ongelmaa, mutta pelkkänä viljatilana voi tuo 25000 yrittäjätulo vaatimus olla tiukassa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Peltoja, joista vuokra-aikaa alle 5 vuotta jäljellä, ei oteta huomioon elinkelpoisuutta laskettaessa. Onkohan se järjetön laajentamisvaatimuspykälä vielä olemassa? Joskus se oli vaatimuksena ja oli syynä melko hurjiin liikkeisiin peltomarkkinoilla..

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9770
Vs: Muut yksin maataloutta pyörittävät naiset!
Vakava varoitus: Moni tilaa pyörittävä nainen jää siihen historic-vaiheeseen, jossa tila oli luovutushetkellä. Suosittelen äksöniä heti aloitusvaiheessa.

Toisenlaisiakin naisviljelijöitä löytyy - kumarrus heille. Ittekkin mitään aikaan saamattomana olisin kumminkin vähän toista mieltä  :(  Kuten tuolla jo aikaisemmin kerroin, niin surullista sekin on jos nuori nainen työn hurmoksessa elää elämäänsä maataloudelle.  Kello tikittää jne. Mua ei harmita yhtään vanhapoika isännät, mutta yksinäiset emännät  :( Ne on "luonnonvarojen" tuhlausta ::)

Xiranda

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 131
Tarkoitus ei ole syytinkihommiin alkaa kun tosiaan se toinen talo on lähellä jossa luopuja voi asua. Todennäköisesti.. Kunhan vaan on asumiskelpoinen. Kun itse epäilen, että hometta on  :-\ Eikä ole tarkoitus sisarusten purjeveneitäkään maksella.

Jos aloitustuen haluaa, niin siinä on koulutusvaatimus...aloittajan kannattaisi vilkuilla noita maatalous oppilaitosten aloittajille räätälöityjä paketteja jolla opintoviikot saa kasaan...koulutuksesta tietysti hyöytyä paljon muutenkin ja saa kontakteja.


Koulutusvaatimus täyttyy kyllä.

Mietin itsekin noita vuokrapeltoja, että perkele jos niiden kanssa tulee joskus ongelmia :/ Nyt se on hyvää peltoa halvalla, mutta ei varmaan loputtomiin niin jatku :/

Vakava varoitus: Moni tilaa pyörittävä nainen jää siihen historic-vaiheeseen, jossa tila oli luovutushetkellä. Suosittelen äksöniä heti aloitusvaiheessa.

Pidetään mielessä  ::)

Kyllä REKO:a ja muuta suoramyyntiä olisi toiveena toteuttaa. Mietin tuota teurashiehojen kasvatusta sitten.. Voisihan sitä muutamat ainakin kasvattaa. Pitäisi sekin sitten laskea paljonko siitä elukasta vasikkana myynnistä saisi ja paljonko  teurashiehona ja paljonko se maksaa kun sitä syöttää teuraspainoon asti.. Että mitä jää käteen, kumpi järkevämpää.

Viimeksi muokattu: 02.04.16 - klo:08:08 kirjoittanut Xiranda

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216


Kyllä REKO:a ja muuta suoramyyntiä olisi toiveena toteuttaa. Mietin tuota teurashiehojen kasvatusta sitten.. Voisihan sitä muutamat ainakin kasvattaa. Pitäisi sekin sitten laskea paljonko siitä elukasta vasikkana myynnistä saisi ja paljonko  teurashiehona ja paljonko se maksaa kun sitä syöttää teuraspainoon asti.. Että mitä jää käteen, kumpi järkevämpää.

Tuo suoramyynti on sellainen mielenkiintoinen juttu. Moni sen aloittaa ja osa sen lopettaa. Muutama perusasia siinä kannattaa selvittää itselleen etukäteen. Markkinasegmentti eli asiakaskohderyhmä. Pitää löytää koko asiakaspopulaatiosta se porukka, joka haluaa sun tuotetta ja on soveltuva sun tuotanto- ja toimitusrytmiin. Toiseksi suoramyynti monesti kompastuu liian monimutkaiseen järjestelmään/järjestelyihin. Lihapala ei kestä yhtään turhaa käden kosketusta tai ajokilometriä ilman, että hinta joko nousee liian isoksi tai sitten myyjä ei saa kunnollista korvausta ylimääräiselle työlle verrattuna normiteuraskasvatukseen. Noista kun alkaa ensin pohtimaan ja lisää siihen vaadittavat elintarvikehygieniatoimet, niin saa sellaisen realistisen viitekehyksen kannattaako hanketta pohtia pidemmälle.