• Tavallinen aihe

Aihe 141-ryssimisen kompensointi  (Luettu 845 kertaa)

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
141-ryssimisen kompensointi
Hiukan kummastuttaa, eikä ihan vähääkään, nämä esitykset, joita putkahtelee 141-torjuntavoiton kompensoinniksi. Puhutaan energiaverojen helpotuksista, nettovarallisuuden lisäämisestä laskennallisesti verotukseen sekä muista pölhöistä keinoista. Tai oikeastaan keinot eivät ole pölhöjä, vaan asiayhteys, missä niitä yritetään käyttää.

Energiaveroista ei ole määrällisesti mihinkään, ja se hyödyttää eniten energiaa tuhlaavaa tuotantoa. Pihi energiankäyttäjä häviää suhteessa eniten. Nettovarallisuuden kasvattamisesta osalla lainapääomaa ei ole hyötyä, jos tulotaso jää jo muutenkin alhaiseksi eikä se hyödytä velatonta. Kaikki on vain epätoivoista paikkailua, jonka kohdentaminen vain A-B-alueelle monimutkaistaa tilannetta entisestään. Liekö edes lainmukaista asettaa eri osiin maahan erilaista kohtelua valtionverotuksessa. Miten kohdellaan oikeudenmukaisesti niitä tiloja, joilla on tuotantoa kahdella tukialueella (B - C)?

Jos maataloustuotannossa tapahtuu mediassa spekuloituja muutoksia eli sianlihan ja broilerin tuotanto vähenee merkittävästi, tapahtuu kaksi Etelä-Suomen kannalta negatiivista asiaa. Ko. tuotanto voimistuu C-alueella, koska tuotteille on kysyntää. En kuitenkaan usko, että lisäys on yhtä suuri kuin etelän vähennys. Rehuviljasta tulee taas ylituotantoa, mikä laskee hintoja ( riippuu kyllä paljon myös maailman viljatilanteesta ), mistä seuraa tukimenetysten lisäksi suora myyntitulojen menetys.

Jos taas maataloustuotteiden hinnat ( maito, liha ) nousevat, kompensoi se tietysti 141-takaiskua jonkin verran paikallisesti ajateltuna. Mutta koska tukiero maan sisällä repeää entistä isommaksi ja samalla myös tuotteiden hinnat C-alueellakin nousevat aivan yhtä paljon, ei alueellinen tasa-arvo muutu mihinkään. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Ympäristötuen kanssa halutaan myös puuhailla tässä yhteydessä. Viimeisin ympin muutoshan nimen omaan pyrki siihen, että ympäristötuki on korvausta toimenpiteiden aiheuttamista kuluista. Sen ei ole nykyään tarkoituskaan olla pelkkä tulotuki. Jos ympäristötuella yritetään paikata 141-tuhoa, palataan jälleen kehityksessä taaksepäin. Hallinnnon keskeisenä tavoitteena tulisi olla tukijärjestelmän oikeudenmukaisuuden ja yksinkertaisuuden lisääminen. Eri alueilla tulisi olla samankaltaiset ympäristötuet, jos tukea halutaan perustella ympäristön näkökulmalla.

Eivät taida Anttila ja Vanhanen vielä edes ymmärtää, mikä soppa kiehui nyt yli.