Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.03.16 - klo:17:50

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.16 - klo:17:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.03.16 - klo:17:45

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.16 - klo:17:39

Pitää varmaan glyfottaa, kyntää ja kyllästää kuivalannalla kaikki joenrannat nyt kun sitä tukipolitiikka vaatii.

Eikös normiehdoissakin ole tämä kaikenlainen lannanlevitys vesistöjen varrelle kielletty.

-SS-

Kai siihen pari metriä pitää väliä pistää. Se jos sitä paskaa on liian lähellä rantaa, on sitten taas sitä valumaa jota varten suojavyöhykkeitä erikseen tuetaan. Ja näitä rantoja siis ei tueta.

Yleiset ehdot, 5 m. kokonaan kielletty. Rantaluiskan ja pellon taitteen kohdasta pellolle päin. Yleisissä ehdoissa.

-SS-

Eihän se 5 metriä niin ikään mikään ongelma ole, siinä on sentään 50-100 metriä syvää aika jyrkkää jokisuiston rantakaistaa ainakin pari kilometriä. Ja siis sen 45-95 metriä voi pistää mullattavaa lantaa sopivan määrän. Ja tukipolitiikan muutoksen takia siis pistetäänkin.

Joo titenkin jos on semmoinen rinnepelto, mutta luonnollisesti joutuu multaamaan. Suojavyöhykkeet vietiin muiltakin jo, siellä niitä maakunnassa on satoja hehtaareja vaakasuorilla vilja-alueiden pelloilla, suurimman osan aikaa kuivan valtaojan nurkkaan kun sattuu osumaan. Ja tosiaan viherryttämisen vapautus-tilanteessa ei suojavyöhykkeitä annettu ollenkaan valita. Kaipa se suojavyöhyke oli tarkoituksella vähän ninkö entisaikojen suurehkojen viljatilojen (nykyään pienehköjen) isäntien varhaiseläke, kun jäi rakennemuutoskelkastakin, ja insinööripoika ei rupee..

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 03.03.16 - klo:17:33

okei. pahasti kylä osuu meikäläiseen. kaikki reiät ne sulkee. jos LHP-nurmea ei lasketa kasvipeitteisyyteen niin vaikee päästä enää edes 60% eli reilun kolmenkympin tasolle. kauppalan tarjoukseen ei voi siis viittäsataa laittaa..

samoin sattuu jos öljykasvit ei kelpaa kerääjäkasveiksi. 25% pinta-alasta ei ole paha leikkaus. tais olla reilu 30% viime suvena.

mistä SKN on tietoa löytänyt 2016 vuoden säädöistä? mitäs mää rapsimaahan pistän mitä targa ja galera ei tapa. kesäkuun huiskahommiksi menee..

onkohan LHP-nurmen tuki joku 520 €?? kelpaako säilörehu kasvipeitteisyyteen ja mikä sen tuki sitten on suhteessa LHP-nurmeen? kelpaako viherkesanto kasvipeitteisyyteen.. sitäkin on varmaan aikalailla jos hernettä en laita ekologista täyttään.

koko ajan pienenee tasasen tappavaan tahtiin tukipotti. onneks vuokrat nousee niin homma pysyy tasapainossa.

Loimaalla oli se ympäristötukikoulutus alkuviikosta.
Kannatti käydä, koska siellä näytettiin sinisellä tekstillä
muuttuneet ehdot.

Viherlannoitus tosiaan ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, säilörehu kelpaa.
EFA typensitoja ei kelpaa kasvipeitteisyydeksi.

Sänki- ja viherkesannot sen sijaan kelpaavat kasvipeitteisyydeksi,
myös syyskylvettynä viljalle. EFA alasta en osaa sanoa, lasketaanko
se kesantona mukaan kasvipeitteisyyteen. Silloin ei, jos on
pelkkää typensitojaa.

-SS-

no perhana en huomannu. olis tarvinnu tate laittaa asialle ite ajoin kanoja närpekseen koko alkuviikon.

okei siis säilörehu kelpaa. eroaako jotenkin LHP-nurmesta töiden puolesta? niittopakko? siis säilörehua en mihinkään kaipaa mut miten laitan vihreen pellon paperille kannattavimmin on kysymys.

eli jos tekee EFAn herneellä niin se sänki ei kelpaa kasvipeitteiseksi. vai sanoitko väärin, kelpaa kyllä mutta ei makseta tukea? niin oli muistaakseni 2015. mites kelpaa hernemaa syysviljalle kylvettynä se on se perussysteemi usein et hernemaa rukiille tai vehnälle.

viime vuonna kannatti herne merkata EFAna. äkkiseltään ajateltuna mun kannattaa tänä vuonna merkata nurmia viherkesantona jos ne kelpaa kasvipeitteisyyteenkin ja herne ihan normina jos nyt ylipäätään sitä kylvän edes.

Mä muuten sitte vähä epäilen, että tästä eteenpäin kerääjäkasvustolta vaaditaan oikeesti sitä tasaista peittävyyttä, viimesuvi meni kait vähän harjoittelun piikkiin.   

melko varmaan vaaditaan juu. no viime suven rahoilla makso vehkeet ja vähä tulevia sanktioitaki. jos epätasaisen kasvuston takia ei menetä kuin sen kerääjätuen ni mikä on riski.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.03.16 - klo:17:44

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 03.03.16 - klo:17:33

okei. pahasti kylä osuu meikäläiseen. kaikki reiät ne sulkee. jos LHP-nurmea ei lasketa kasvipeitteisyyteen niin vaikee päästä enää edes 60% eli reilun kolmenkympin tasolle. kauppalan tarjoukseen ei voi siis viittäsataa laittaa..

samoin sattuu jos öljykasvit ei kelpaa kerääjäkasveiksi. 25% pinta-alasta ei ole paha leikkaus. tais olla reilu 30% viime suvena.

mistä SKN on tietoa löytänyt 2016 vuoden säädöistä? mitäs mää rapsimaahan pistän mitä targa ja galera ei tapa. kesäkuun huiskahommiksi menee..

onkohan LHP-nurmen tuki joku 520 €?? kelpaako säilörehu kasvipeitteisyyteen ja mikä sen tuki sitten on suhteessa LHP-nurmeen? kelpaako viherkesanto kasvipeitteisyyteen.. sitäkin on varmaan aikalailla jos hernettä en laita ekologista täyttään.

koko ajan pienenee tasasen tappavaan tahtiin tukipotti. onneks vuokrat nousee niin homma pysyy tasapainossa.

Loimaalla oli se ympäristötukikoulutus alkuviikosta.
Kannatti käydä, koska siellä näytettiin sinisellä tekstillä
muuttuneet ehdot.

Viherlannoitus tosiaan ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, säilörehu kelpaa.
EFA typensitoja ei kelpaa kasvipeitteisyydeksi.

Sänki- ja viherkesannot sen sijaan kelpaavat kasvipeitteisyydeksi,
myös syyskylvettynä viljalle. EFA alasta en osaa sanoa, lasketaanko
se kesantona mukaan kasvipeitteisyyteen. Silloin ei, jos on
pelkkää typensitojaa.

-SS-

no perhana en huomannu. olis tarvinnu tate laittaa asialle ite ajoin kanoja närpekseen koko alkuviikon.

okei siis säilörehu kelpaa. eroaako jotenkin LHP-nurmesta töiden puolesta? niittopakko? siis säilörehua en mihinkään kaipaa mut miten laitan vihreen pellon paperille kannattavimmin on kysymys.

eli jos tekee EFAn herneellä niin se sänki ei kelpaa kasvipeitteiseksi. vai sanoitko väärin, kelpaa kyllä mutta ei makseta tukea? niin oli muistaakseni 2015. mites kelpaa hernemaa syysviljalle kylvettynä se on se perussysteemi usein et hernemaa rukiille tai vehnälle.

viime vuonna kannatti herne merkata EFAna. äkkiseltään ajateltuna mun kannattaa tänä vuonna merkata nurmia viherkesantona jos ne kelpaa kasvipeitteisyyteenkin ja herne ihan normina jos nyt ylipäätään sitä kylvän edes.

Mun mielestä EFA herneestä ei maksettaisi eikä kerryttäisi talviaikaista. Voi olla toisinkin.
Kesantojen kohdalla muistetaan, että ne lasketaan siihen kesantorajaan, johon on
nyt suojavyöhykkeet, LHP:t tulleet mukaan, eli alkaa LHK leikkaantumaan sitten.

Toinen mikä on, ettei viherkesanto efana oikein kelpaa syysrapsille,
mut kesanto ilman EFAA kelpaa, saa muokata ja kylvää jo kesällä,
ja käy kasvipeitteisyydeksi rapsin kylvön jälkeen.
Eli mulle tulee EFA typenkerääjä rapsia varten, saa päättää jo 15.07. ,
sitten viherlannoitusnurmea ihan vaan siksi, että toteutan toimenpidettä sen
tarkoituksen mukaisesti. Olen vähän siitä epäilevä, etteikö joku niuho valvonta
saisi väännettyä näennäis- säilörehunurmea toiseksi, juurikin siksi,
ettei näennäislannoitus tulisi liian houkuttelevaksi.

Siinä on aina se lause pyrittävä markkinakelpoisen sadon tuotantoon.
Eipä huonosti onnistunut porvoonmiehen rypsi kelvannut valvonnalle,
vaikka ihan sama tulos, oli sitten korjuutavoitetta vai ei,

-SS-

Ei voinut edes pistää suojavyöhykkeitä tai kerääjäkasvia kun oli liikaa nurmea.

Onhan tämä nyt kehitetty tukisysteemi taas naurettavinta pelleilyä pitkään aikaan, täysin turhia suojakaistoja samaan aikaan kun meidän rinnepellot joen vieressä eivät sitten taas enää kelpaa (olivat siis suojavyöhykkeitä edellisellä tukikaudella) kun meillä on nurmea,  mutta näillä mennään.

Pitää varmaan glyfottaa, kyntää ja kyllästää kuivalannalla kaikki joenrannat nyt kun sitä tukipolitiikka vaatii.

Sama tilanne. Pellolla ensin jyrkkä rinne, sitten tasaisempaa ja lopulta joki. Jyrkkyys ja etäisyys vesistöstä riittävät, ettei lainsäädäntö rajoita toimintaa. Mutta maksettua suojakaistaa siitä en kuitenkaan saa. Turha perustella myöskään että ei aiheuttaisi kuluja mitä tuilla paikata, koska kaikki se liete jota en tuohon pellonnurkkaan 500m navetasta aja pitää rahdata 4km päähän.

Vähensin sitten tälle vuodelle nurmialaa sen verran, että saisin suojakaistan perustaa. Eihän siihen mitään rahoja sitten olekaan.

Mutta onneksi pian saatava kriisituki kompensoi muita tukimenetyksiä.

Ja melkein joka päivä saa lukea lehtien yleisönosastolta miten maatalous säilyy leikkausten ulkopuolella kun on kepuvetoinen hallitus!

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.03.16 - klo:17:39

Ei voinut edes pistää suojavyöhykkeitä tai kerääjäkasvia kun oli liikaa nurmea.

Onhan tämä nyt kehitetty tukisysteemi taas naurettavinta pelleilyä pitkään aikaan, täysin turhia suojakaistoja samaan aikaan kun meidän rinnepellot joen vieressä eivät sitten taas enää kelpaa (olivat siis suojavyöhykkeitä edellisellä tukikaudella) kun meillä on nurmea,  mutta näillä mennään.

Pitää varmaan glyfottaa, kyntää ja kyllästää kuivalannalla kaikki joenrannat nyt kun sitä tukipolitiikka vaatii.

Sama tilanne. Pellolla ensin jyrkkä rinne, sitten tasaisempaa ja lopulta joki. Jyrkkyys ja etäisyys vesistöstä riittävät, ettei lainsäädäntö rajoita toimintaa. Mutta maksettua suojakaistaa siitä en kuitenkaan saa. Turha perustella myöskään että ei aiheuttaisi kuluja mitä tuilla paikata, koska kaikki se liete jota en tuohon pellonnurkkaan 500m navetasta aja pitää rahdata 4km päähän.

Vähensin sitten tälle vuodelle nurmialaa sen verran, että saisin suojakaistan perustaa. Eihän siihen mitään rahoja sitten olekaan.

No itse oisin saanut vesistö/valtaoja määritelmällä lähes 90% pelloista suojakaistoiksi.  Ne jotka olisi pitänyt "normaalisti" viljellä olivat järvenranta peltoja joissa rinne järveen päin, mutta matka järveen joku 10 metriä liian pitkä! Suojakaistoina taas peltoja joista ojia myöten semmoinen 5 km järveen!

Mä esittäsin että missä tässtä koko hommassa on järkki?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 03.03.16 - klo:15:40

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 03.03.16 - klo:15:25

Minkälainen tuo herne+härkäpapu on tuossa vaiheessa tehtynä. Kuinka se käyttäytyy paalatessa ja ruokinnassa?

No tarviiko tuota vältämättä korjata. ajaa mcdonelilla silpuksi ja kylvää sen rypsin ja aluskasvin. Tulee tuju viherlannoitus.

Helvetti. Mää jo melkein unohdin, että mul on tosiaan 1/3 osuus mcconnel sr 620 laitteesta.
Hyvä, että joku aina muistuttaa, että ala liian monimutkaisia sähläämään!

Herne on kait halvempaa kuin h.papu siemenenä.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 03.03.16 - klo:17:33

okei. pahasti kylä osuu meikäläiseen. kaikki reiät ne sulkee. jos LHP-nurmea ei lasketa kasvipeitteisyyteen niin vaikee päästä enää edes 60% eli reilun kolmenkympin tasolle. kauppalan tarjoukseen ei voi siis viittäsataa laittaa..

samoin sattuu jos öljykasvit ei kelpaa kerääjäkasveiksi. 25% pinta-alasta ei ole paha leikkaus. tais olla reilu 30% viime suvena.

mistä SKN on tietoa löytänyt 2016 vuoden säädöistä? mitäs mää rapsimaahan pistän mitä targa ja galera ei tapa. kesäkuun huiskahommiksi menee..

onkohan LHP-nurmen tuki joku 520 €?? kelpaako säilörehu kasvipeitteisyyteen ja mikä sen tuki sitten on suhteessa LHP-nurmeen? kelpaako viherkesanto kasvipeitteisyyteen.. sitäkin on varmaan aikalailla jos hernettä en laita ekologista täyttään.

koko ajan pienenee tasasen tappavaan tahtiin tukipotti. onneks vuokrat nousee niin homma pysyy tasapainossa.

Loimaalla oli se ympäristötukikoulutus alkuviikosta.
Kannatti käydä, koska siellä näytettiin sinisellä tekstillä
muuttuneet ehdot.

Viherlannoitus tosiaan ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, säilörehu kelpaa.
EFA typensitoja ei kelpaa kasvipeitteisyydeksi.

Sänki- ja viherkesannot sen sijaan kelpaavat kasvipeitteisyydeksi,
myös syyskylvettynä viljalle. EFA alasta en osaa sanoa, lasketaanko
se kesantona mukaan kasvipeitteisyyteen. Silloin ei, jos on
pelkkää typensitojaa.

-SS-

Siis mitä tarkoitetaan ettei kelpaa kasvipeitteisyyteen? Eikös se niin mene että esim VLN/ Riista lasketaan mukaan kasvipeitteiseen alaan, mutta erikseen sille ei makseta korvausta kasvipeitteisyydestä koska se saa VLN:n/riista tuen jo. Samasta asiasta ei makseta kahteen kertaan. Eikös tämä näin ollu jo aikaisemminkin, vai onko muutosta tullut?

Niin siis luonnoksen mukaan ei enää täyttäisi kasvipeitteisyyttä. Eli ei enää laskettaisi mukaan. Viime vuonna laskettiin, tänä vuonna ei.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.03.16 - klo:17:44

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 03.03.16 - klo:17:33

okei. pahasti kylä osuu meikäläiseen. kaikki reiät ne sulkee. jos LHP-nurmea ei lasketa kasvipeitteisyyteen niin vaikee päästä enää edes 60% eli reilun kolmenkympin tasolle. kauppalan tarjoukseen ei voi siis viittäsataa laittaa..

samoin sattuu jos öljykasvit ei kelpaa kerääjäkasveiksi. 25% pinta-alasta ei ole paha leikkaus. tais olla reilu 30% viime suvena.

mistä SKN on tietoa löytänyt 2016 vuoden säädöistä? mitäs mää rapsimaahan pistän mitä targa ja galera ei tapa. kesäkuun huiskahommiksi menee..

onkohan LHP-nurmen tuki joku 520 €?? kelpaako säilörehu kasvipeitteisyyteen ja mikä sen tuki sitten on suhteessa LHP-nurmeen? kelpaako viherkesanto kasvipeitteisyyteen.. sitäkin on varmaan aikalailla jos hernettä en laita ekologista täyttään.

koko ajan pienenee tasasen tappavaan tahtiin tukipotti. onneks vuokrat nousee niin homma pysyy tasapainossa.

Loimaalla oli se ympäristötukikoulutus alkuviikosta.
Kannatti käydä, koska siellä näytettiin sinisellä tekstillä
muuttuneet ehdot.

Viherlannoitus tosiaan ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, säilörehu kelpaa.
EFA typensitoja ei kelpaa kasvipeitteisyydeksi.

Sänki- ja viherkesannot sen sijaan kelpaavat kasvipeitteisyydeksi,
myös syyskylvettynä viljalle. EFA alasta en osaa sanoa, lasketaanko
se kesantona mukaan kasvipeitteisyyteen. Silloin ei, jos on
pelkkää typensitojaa.

-SS-

Siis mitä tarkoitetaan ettei kelpaa kasvipeitteisyyteen? Eikös se niin mene että esim VLN/ Riista lasketaan mukaan kasvipeitteiseen alaan, mutta erikseen sille ei makseta korvausta kasvipeitteisyydestä koska se saa VLN:n/riista tuen jo. Samasta asiasta ei makseta kahteen kertaan. Eikös tämä näin ollu jo aikaisemminkin, vai onko muutosta tullut?

On tullut  muutosta. Eli ns. hömpät ja eräät muutkin toimenpiteet niiden kasvipeitteisyys ei täytä enää "kasvipeitteisyyttä" eli eivät ole mukana kasvipeitteisyysprosentissakaan. Tämä on olennainen muutos, koska saattaa pudottaa kasvipeitteisyysprosenttia koko tilan osalta pienempään luokkaan. Oletusarvoisesti myös voi tulla ongelma silloin jos tilalla on lähellä 3/4 tällaisia hömppäheiniä

-SS-

No itse oisin saanut vesistö/valtaoja määritelmällä lähes 90% pelloista suojakaistoiksi.  Ne jotka olisi pitänyt "normaalisti" viljellä olivat järvenranta peltoja joissa rinne järveen päin, mutta matka järveen joku 10 metriä liian pitkä! Suojakaistoina taas peltoja joista ojia myöten semmoinen 5 km järveen!

Mä esittäsin että missä tässtä koko hommassa on järkki?

No tässä on ollut perussyynä se, että yritettiin piilottaa osin kansallisesti rahoitettua ympäristökorvausta tavanomaiseksi kansalliseksi tulotueksi. Jos valtaojat olisi rajattu tiukemmin, ei olisi saatu näitä vähemmän aktiivisia viljelijöitä sankoin joukoin ryhtymään aikaisemmin marginaalisen suojavyöhyketoimenpiteen toteuttajaksi.

Suurin ristiriita lienee siinä, että kun ympäristökorvausjärjestelmässä on muodollinen lähtökohta se, että kun jotakin tehdään, saadaan siitä korvaus, niin se käytännössä on muuttunut sellaiseksi, että kun jotakin (eli varsinaista viljelemistä) ei tehdä, saadaan siitä tuki.

-SS-

"2016 lähtien LHP-nurmea, kesantoja ja suojavyöhykenurmea voinee olla yht. enintään 25%"

Pitääkö vielä paikkansa? Tää ois jees...