Jokainenhan saa uskoa, mihin tahtoo.. mutta luulen, että monella vaivat helpottaa jo sillä, että saa jollekkin niistä puhua. Ihminen on kokonaisuus, tämä tahtoo tuolla koululääketieteessä monesti unohtua. Potilas jää vaivoineen yksin, saa ehkä musertavankin diagnoosin ja uuden ajan, mutta ei kysytä, mitä muuta apua tarvit. On vasta nyt herätty siihen, ettei pelkkä resepti riitä, vaan on tarkasteltava ihmisen koko sen hetkistä elämän tilannetta. Kaikki vain eivät osaa, eivätkä jaksa hakea apua eri luukuilta tai peräti eri sairaalasta kuin hoitava sairaala.
Luulen, että suomalaisten suurin ongelma on nykyään yksinäisyys ja tuen puute, ja siihen nämä enkeliterapiat antavat kummasti apua..
