Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 13.01.16 - klo:08:01

Lainaus käyttäjältä: Petri - 12.01.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Make - 12.01.16 - klo:18:57

Paljolto on jo etukäteistä lobbausta. Näistä asioista ei voi kylillä huudella, muuten pienenee vaikutusmahdollisuudet huomattavasti.

Itse järjestöön kantaa ottamatta, niin noinhan se toimii, kun Make kirjoitti. Avoimen konfliktikaipuisella viestinnällä poltettaisiin välit virkakoneistoon, mutta tarvitavaa poliittista painetta ei saada aikaiseksi missään tapauksessa. "Hiljaa ko kusi sukassa", täytyy elää siinä todellisuudessa, joka vallitsee. Meitä pöntereitä on kolmisen prosenttia työtä tekevistä, täytyy sovittaa toiveet sen mukaiseksi.

Ei AKT:lläkään ole varmaan sen enempää jäseniä kuin mtk:lla, mutta jostain kumman syystä painoarvo on paljon suurempi. Ja paljon suurempaa ääntä pitävät.

 AKT:n siirtyy höyhen sarjaan jahka saadaan Tallinnan tunneli.

Kyl ne AKT:n läskimahat saavat läskimahoillaan sen tunnelinkin tukkoon 

Esim. 1 000 000 kilon läskitempaus tunneliin onnistuu jo paikallisosaston miehillä  Eka 100 metriä tunnelia täynnä ihraa.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 12.01.16 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: Make - 12.01.16 - klo:18:57

Paljolto on jo etukäteistä lobbausta. Näistä asioista ei voi kylillä huudella, muuten pienenee vaikutusmahdollisuudet huomattavasti.

Itse järjestöön kantaa ottamatta, niin noinhan se toimii, kun Make kirjoitti. Avoimen konfliktikaipuisella viestinnällä poltettaisiin välit virkakoneistoon, mutta tarvitavaa poliittista painetta ei saada aikaiseksi missään tapauksessa. "Hiljaa ko kusi sukassa", täytyy elää siinä todellisuudessa, joka vallitsee. Meitä pöntereitä on kolmisen prosenttia työtä tekevistä, täytyy sovittaa toiveet sen mukaiseksi.

Ei AKT:lläkään ole varmaan sen enempää jäseniä kuin mtk:lla, mutta jostain kumman syystä painoarvo on paljon suurempi. Ja paljon suurempaa ääntä pitävät.

mutta mihin tuo painoarvo mahtaa perustua?            olisiko muutama veeti ja sepe hyväksi mtkn painossa neuvotteluissa?    ettei vain olis nekatiivinen vaikutus?

Mtk:n jäsenten mahdollisuudet painostustoimiin vastaavat työttömien vastaavia toimia.

Ei ole mitään välineitä oikeasti painostaa maksajapuolta.

Jäsenten toimet kohdistuvat vain toisiin jäseniin. Maatalouteen tulevat rahat eivät ole enää edes nollasummapeliä vaan väheneviä.

Kasvituotanto on sopeuttanut toimintansa saatavaan tulovirtaan. Kotieläintuotannon useilla sektoreilla sopeuttaminen on vielä edessä.

Hieman huvittaa meuhkaus varastetuista/puhalletuista rahoista koskien elukkapalkkioita. Onko modulaatiolla tähän asti leikattu 10% suorista tuista sitten hyväksyttävää. Samalla tavoin se on varastettua rahaa. Ei ole kukaan meuhkannut.

Viljapuolella taannoin siementuet katosivat. Voi voi se on nyt niin pieni tuotantosuunta, että ei kannata kovin paljon nähdä vaivaa.

Noista Mtk:n antamista lausunnoista voidaan kyllä olla montaa mieltä. Verratkaapa Mtk:n ja Yrittäjien samasta asiasta antamia lausuntoja. Yrittäjillä on mielestäni paljon enemmän asiaa niissä lausunnoissa.

Mtk toimii myös grunderinä tuolla kehäkolmosen sisällä. Mitenköhän se sopii toiminta-ajatukseen ja paljonko siihen kuluu varoja ja resursseja.

Eipä nuo ympäristöjärjestötkään paljon huutele, mutta taitaa aika paljon niiden lobbausta näkyä tukiehdoissa.

Noista Mtk:n antamista lausunnoista voidaan kyllä olla montaa mieltä. Verratkaapa Mtk:n ja Yrittäjien samasta asiasta antamia lausuntoja. Yrittäjillä on mielestäni paljon enemmän asiaa niissä lausunnoissa.

Mtk toimii myös grunderinä tuolla kehäkolmosen sisällä. Mitenköhän se sopii toiminta-ajatukseen ja paljonko siihen kuluu varoja ja resursseja.

 Tuottaa liki yhtäpaljon kuin jäsenmaksut, jotka on tosi pienet verrattuna   ay-jäsen maksuihin

MTK:n jäsenet mieltävät itsensä yrittäjiksi eikä lakkokassaa ole. Siksi viljelijät eivät koskaan pysty samanlaiseen yhteistuumaisuuteen kuin AKT järjestönä. Ja jos AKT ei samaan aikaan ole lakossa, niin ruokaa saa myös ulkomailta. AKT pystyy pysäyttämään nykyisen JOT-yhteiskuntamme pullonkaulan eli liikenteen.

AKT pystyy pysäyttämään nykyisen JOT-yhteiskuntamme pullonkaulan eli liikenteen.

Ranskassa ja brysselissä tuohon pystyy viljelijätkin. Suomessa herranpelko on niin suuri, että ei onnistu.

Ja sitten pitää muistaa, että keskusliittotaso vain yksi osa järjestötoimintaa. Liitot ja yhdistykset koettavat vaikuttaa kuntiin ja alueviranomaisiin (kaavoitus, soraluvat, yksityistieavustukset, ympäristöluvat, julkiset hankinnat) ja paikalliseen elinkeinoelämään (kaupat, pankit, vakuutusyhdistykset). Kunnissa ja maakunnissas painoarvo on yleensä vielä paljon suurempi kuin valtakunnan tasolla.

Vielä ei ole ainakaan Varsinais-Suomessa tullut vastaan yhtäkään MTK-liiton henkilökuntaan kuuluvaa, jolla olisi ollut kykyä vaikuttaa mihinkään. En oikein kyllä tiedä mihin vaikutus voisi kohdistua - ainakaan ennen kuin uusi maakuntamalli ehkä tulee voimaan. Kuntatasolla taas toiminta on niin henkilökohtaista, että järjestöt harvemmin missään mukana. Eli ei pikkukunta kysy MTK:lta, vaan kunnanhallituksessa oleva maanviljelijä kyselee naapureilta jos apua kaipaa. Paikallisesti en näe MTK:lla olevan mitään painoarvoa tai maanviljelijöiden oman toiminnan ulkopuolista tehtävää. Siis omana toimintana matkat, tutustumiset, koulutukset yms.

Valtakunnallisesti sisältöä onkin enemmän. Valitettavasti ei lähelläkään sen vertaa mitä Helsingin toimistolla on porukkaa.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 12.01.16 - klo:23:19

Ja sitten pitää muistaa, että keskusliittotaso vain yksi osa järjestötoimintaa. Liitot ja yhdistykset koettavat vaikuttaa kuntiin ja alueviranomaisiin (kaavoitus, soraluvat, yksityistieavustukset, ympäristöluvat, julkiset hankinnat) ja paikalliseen elinkeinoelämään (kaupat, pankit, vakuutusyhdistykset). Kunnissa ja maakunnissas painoarvo on yleensä vielä paljon suurempi kuin valtakunnan tasolla.

Vielä ei ole ainakaan Varsinais-Suomessa tullut vastaan yhtäkään MTK-liiton henkilökuntaan kuuluvaa, jolla olisi ollut kykyä vaikuttaa mihinkään. En oikein kyllä tiedä mihin vaikutus voisi kohdistua - ainakaan ennen kuin uusi maakuntamalli ehkä tulee voimaan. Kuntatasolla taas toiminta on niin henkilökohtaista, että järjestöt harvemmin missään mukana. Eli ei pikkukunta kysy MTK:lta, vaan kunnanhallituksessa oleva maanviljelijä kyselee naapureilta jos apua kaipaa. Paikallisesti en näe MTK:lla olevan mitään painoarvoa tai maanviljelijöiden oman toiminnan ulkopuolista tehtävää. Siis omana toimintana matkat, tutustumiset, koulutukset yms.

Valtakunnallisesti sisältöä onkin enemmän. Valitettavasti ei lähelläkään sen vertaa mitä Helsingin toimistolla on porukkaa.

Paljonko luulet sitä porukkaa olevan ja minkä toimenkuvan voisi mielestäsi ensimmäisenä lakkauttaa?

Omakohtaiset kokemukset on sellaiset, että on tilaisuus mikä hyvänsä, niin aina kannattaa olla yhden maanviljelijän läsnä. Se riittää pelastamaan koko ammattikunnan haukkumiselta. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että kun valtionhallinnossa suunnitellaan jotain ikävää, niin aina siellä on hyvä olla maajussinkin edustaja mukana. Jos ei ole ketään, niin on vapaat kädet lykätä tälle tontille haittoja ja rasitteita.

MTK:n touhusta muuten voi olla montaa mieltä...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.16 - klo:13:44

AKT pystyy pysäyttämään nykyisen JOT-yhteiskuntamme pullonkaulan eli liikenteen.

Ranskassa ja brysselissä tuohon pystyy viljelijätkin. Suomessa herranpelko on niin suuri, että ei onnistu.

Ranskan ja Brysselin välillä on maantie, joka voidaan paskalla tukkia. Suomessa sama elintarviketuonti tapahtuu pääosin laivoilla, jos AKT ei anna kipata sontaa laivalaiturille, niin homma ei onnistu.

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 13.01.16 - klo:15:17

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.16 - klo:13:44

AKT pystyy pysäyttämään nykyisen JOT-yhteiskuntamme pullonkaulan eli liikenteen.

Ranskassa ja brysselissä tuohon pystyy viljelijätkin. Suomessa herranpelko on niin suuri, että ei onnistu.

Ranskan ja Brysselin välillä on maantie, joka voidaan paskalla tukkia. Suomessa sama elintarviketuonti tapahtuu pääosin laivoilla, jos AKT ei anna kipata sontaa laivalaiturille, niin homma ei onnistu.

Muistuu mieleen eräs lakko joulun alla. Suomen vienti jsa tuonti oli seis eu:n alkuvuosina. Tanskan kinkut uhkas jäädä laivoihin mätänemään tai lähtö satamiin. AKT:läiset tuli silloisen pomonsa RÄDYN päätöksellä TALKOILLA töihin että saadaan joulukinkut suomeen! Tais olla joku Ahtaajien ja merimiesunionin lakko menossa.

Omakohtaiset kokemukset on sellaiset, että on tilaisuus mikä hyvänsä, niin aina kannattaa olla yhden maanviljelijän läsnä. Se riittää pelastamaan koko ammattikunnan haukkumiselta. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että kun valtionhallinnossa suunnitellaan jotain ikävää, niin aina siellä on hyvä olla maajussinkin edustaja mukana. Jos ei ole ketään, niin on vapaat kädet lykätä tälle tontille haittoja ja rasitteita.

MTK:n touhusta muuten voi olla montaa mieltä...

Tuli tuosta yhden viljelijän läsnäolosta mieleen kun toissavuonna suoritin ammattipätevyyspäivän ennakoivan ajon päivää Nokian Kolmenkulmassa pidetyssä tilaisuudessa. Luennoitsija oli omasta mielestään vitsikäs ja ottamatta kantaa miltä tuntui olla ainoa pohjalainen henkilö satakunnan murteella vedetyssä tilaisuudessa.  Sitten jossain vaiheessa ennakoivassa ajossa päästiin hitaisiin traktoreihin ja puimureihin. Sitten alkoi tulla hieman kaunaista tekstiä. Ihme oli kun rekkakuskeista löytyi yksi joka otti  kantaa siihen että työtään viljelijät tiellä tekee ja oikeus heilläkin on tiellä liikkua. Antoi kouluttaja sen verran periksi että pahoitteli ettei ketään halunnut loukata kommenteillaan.

Että näin..

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 13.01.16 - klo:16:12

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 12.01.16 - klo:23:19

Ja sitten pitää muistaa, että keskusliittotaso vain yksi osa järjestötoimintaa. Liitot ja yhdistykset koettavat vaikuttaa kuntiin ja alueviranomaisiin (kaavoitus, soraluvat, yksityistieavustukset, ympäristöluvat, julkiset hankinnat) ja paikalliseen elinkeinoelämään (kaupat, pankit, vakuutusyhdistykset). Kunnissa ja maakunnissas painoarvo on yleensä vielä paljon suurempi kuin valtakunnan tasolla.

Vielä ei ole ainakaan Varsinais-Suomessa tullut vastaan yhtäkään MTK-liiton henkilökuntaan kuuluvaa, jolla olisi ollut kykyä vaikuttaa mihinkään. En oikein kyllä tiedä mihin vaikutus voisi kohdistua - ainakaan ennen kuin uusi maakuntamalli ehkä tulee voimaan. Kuntatasolla taas toiminta on niin henkilökohtaista, että järjestöt harvemmin missään mukana. Eli ei pikkukunta kysy MTK:lta, vaan kunnanhallituksessa oleva maanviljelijä kyselee naapureilta jos apua kaipaa. Paikallisesti en näe MTK:lla olevan mitään painoarvoa tai maanviljelijöiden oman toiminnan ulkopuolista tehtävää. Siis omana toimintana matkat, tutustumiset, koulutukset yms.

Valtakunnallisesti sisältöä onkin enemmän. Valitettavasti ei lähelläkään sen vertaa mitä Helsingin toimistolla on porukkaa.

Paljonko luulet sitä porukkaa olevan ja minkä toimenkuvan voisi mielestäsi ensimmäisenä lakkauttaa?

14 liittoa ja puolisen tusinaa työntekijää per liitto. Puolet siitä ilmaa ja Helsingistä loput että saa kivan pyöreän 50 täyteen.