http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/jukka-niittyoja-mtk-pirkanmaan-johtoon-1.134602

Että hömppäheinää: kuuluu viljatiloilla viljelykiertoon.

Hömppä on myöskin tarpeen, koska meillä on ollut liikaa peltoa jo ennen EU-jäsenyyttäkin, jolloin oli raivauskielto päällä.

EU-liittymissopimuksen mukaan uusia peltoraivioita ei pitänyt ottaa tukien piiriin, sitä ei ole noudatettu.

Eipä tuollaisella Pirkanmaan ämteekoolla ole mitään virkaa. 

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/jukka-niittyoja-mtk-pirkanmaan-johtoon-1.134602

Että hömppäheinää: kuuluu viljatiloilla viljelykiertoon.

Hömppä on myöskin tarpeen, koska meillä on ollut liikaa peltoa jo ennen EU-jäsenyyttäkin, jolloin oli raivauskielto päällä.

EU-liittymissopimuksen mukaan uusia peltoraivioita ei pitänyt ottaa tukien piiriin, sitä ei ole noudatettu.

Eipä tuollaisella Pirkanmaan ämteekoolla ole mitään virkaa.

onko taustalla veetin  "uskottuja miehiä" kun nuin myrtyneenä istuu

Hömppäheinästä en tiedä..aikamoista Hömpästä pöön hommoa koko Vedin Eemelin   käsityö..Tummelia ja lypsyhanskat...

Mitäs veetiläinen tuolla päätään vaivaa, eihän se edes ole äänivaltainen jäsen koko puljuun 

Vai viljan viljelykiertoon? Peltoa on kyllä liikaa, mutta missä? Metsien keskellä olevia viljelykelvottomia lohkoja, joista nostetaan kaikenmaailman tuet. Tähän verrattuna peltoraiviot tulevat todella tarpeen. Niitä viljellään ja ne tuottavat muutakin kuin tukia.

Naama saattaa venähtää siinä vaiheessa, kun kahden kasvin vaatimusta toteuttaa hömppänurmi ja se muuttuukin pysyväksi

Jos katsotaan ihan näin ammatillisesta näkökulmasta niin nurmi olisi viljelykierrollisesti hyvä olla mukana olemassa. Se kuohkeuttaa maata syvältä ja jos on vielä apilapitoinen nurmi niin kerää typpeäkin paljon. Muutaman vuodenkin pitää apilapitoisena nurmena, vetää glyfon päälle jolloin saa kaikki rikat hävitettyä ja kyntää niin työmäärään suhteutettuna parempaa maaperää saa kauan etsiä.
Toki, en sitä sano että mitään keskellä mettää olevalle pellolle näin pitäisi tehdä, mutta hiukankaan huonommalle/tiivistyneemmälle pellolle tämä on hyvä vaihtoehto. Sekä työn, että rahan puolesta.
Ja taas kerran tuohon pelto asiaan: edelleenkään en ole kuullut kenenkään valittavan että olisi liikaa peltoa. Ja jos lapissa olis aukeeta vailla omistajaa niin eise paljon Etelä-Suomessa liikuta. Ellei ryhdy suurtilan isännäksi ja hanki torpparia sinne. 

Jos katsotaan ihan näin ammatillisesta näkökulmasta niin nurmi olisi viljelykierrollisesti hyvä olla mukana olemassa. Se kuohkeuttaa maata syvältä ja jos on vielä apilapitoinen nurmi niin kerää typpeäkin paljon. Muutaman vuodenkin pitää apilapitoisena nurmena, vetää glyfon päälle jolloin saa kaikki rikat hävitettyä ja kyntää niin työmäärään suhteutettuna parempaa maaperää saa kauan etsiä.
Toki, en sitä sano että mitään keskellä mettää olevalle pellolle näin pitäisi tehdä, mutta hiukankaan huonommalle/tiivistyneemmälle pellolle tämä on hyvä vaihtoehto. Sekä työn, että rahan puolesta.
Ja taas kerran tuohon pelto asiaan: edelleenkään en ole kuullut kenenkään valittavan että olisi liikaa peltoa. Ja jos lapissa olis aukeeta vailla omistajaa niin eise paljon Etelä-Suomessa liikuta. Ellei ryhdy suurtilan isännäksi ja hanki torpparia sinne. 

Onhan me kuultu.. Veetillä on liikaa peltoa, kun koko ajan valittaa..ei pääse omistaan eroon, kun muut eivät pellonpersolla suostu maksamaan ylihintaa sen kivikoista.

Tän päivän maastullia kun luki,niin on hyviä peltoja lapissaki.41 ha ja tie vaan välissä.Hattua pitää nostaa noille yrittäjille.

Mitäs veetiläinen tuolla päätään vaivaa, eihän se edes ole äänivaltainen jäsen koko puljuun 

Juu ei pitäisi...eikä vaivaisi päätään, jos ämteekoo pitäisi näppinsä irti viljelijäväestön asioista.

Tän päivän maastullia kun luki,niin on hyviä peltoja lapissaki.41 ha ja tie vaan välissä.Hattua pitää nostaa noille yrittäjille.

Lapissa ei pitäisi olla muuta kuin poronhoitoa...se on puolestaan etelässä kielletty.

Jos katsotaan ihan näin ammatillisesta näkökulmasta niin nurmi olisi viljelykierrollisesti hyvä olla mukana olemassa. Se kuohkeuttaa maata syvältä ja jos on vielä apilapitoinen nurmi niin kerää typpeäkin paljon. Muutaman vuodenkin pitää apilapitoisena nurmena, vetää glyfon päälle jolloin saa kaikki rikat hävitettyä ja kyntää niin työmäärään suhteutettuna parempaa maaperää saa kauan etsiä.
Toki, en sitä sano että mitään keskellä mettää olevalle pellolle näin pitäisi tehdä, mutta hiukankaan huonommalle/tiivistyneemmälle pellolle tämä on hyvä vaihtoehto. Sekä työn, että rahan puolesta.
Ja taas kerran tuohon pelto asiaan: edelleenkään en ole kuullut kenenkään valittavan että olisi liikaa peltoa. Ja jos lapissa olis aukeeta vailla omistajaa niin eise paljon Etelä-Suomessa liikuta. Ellei ryhdy suurtilan isännäksi ja hanki torpparia sinne. 

Ennen EU-jäsenyyttä pellonraivaus oli kielletty, koska meillä oli jo silloin liikaa peltoa.  EU-jäsenyyden alla meitä kehotettiin laittamaan kirjanpitoon kaikki mahdolliset pellot, uusia ei pitänyt ottaa tukien piiriin.   Nyt raiviot vievät toisille kuuluvia tukia, erityisesti pohjoisessa on raivattu uutta peltoa pirusti korkeitten tukiaisten takia.

Ensi vuodelle on jo ilmoitettu uusista leikkauksista ha-tukiin, johtuu tukien piiriin otetuista uusista pelloista.

EU-aikana raivioitten takia  leikattujen hehtaaritukien määrä ei ole vähäinen.

Lainaus käyttäjältä: Tuleva Tuottaja - 11.12.15 - klo:14:10

Jos katsotaan ihan näin ammatillisesta näkökulmasta niin nurmi olisi viljelykierrollisesti hyvä olla mukana olemassa. Se kuohkeuttaa maata syvältä ja jos on vielä apilapitoinen nurmi niin kerää typpeäkin paljon. Muutaman vuodenkin pitää apilapitoisena nurmena, vetää glyfon päälle jolloin saa kaikki rikat hävitettyä ja kyntää niin työmäärään suhteutettuna parempaa maaperää saa kauan etsiä.
Toki, en sitä sano että mitään keskellä mettää olevalle pellolle näin pitäisi tehdä, mutta hiukankaan huonommalle/tiivistyneemmälle pellolle tämä on hyvä vaihtoehto. Sekä työn, että rahan puolesta.
Ja taas kerran tuohon pelto asiaan: edelleenkään en ole kuullut kenenkään valittavan että olisi liikaa peltoa. Ja jos lapissa olis aukeeta vailla omistajaa niin eise paljon Etelä-Suomessa liikuta. Ellei ryhdy suurtilan isännäksi ja hanki torpparia sinne. 

Ennen EU-jäsenyyttä pellonraivaus oli kielletty, koska meillä oli jo silloin liikaa peltoa.  EU-jäsenyyden alla meitä kehotettiin laittamaan kirjanpitoon kaikki mahdolliset pellot, uusia ei pitänyt ottaa tukien piiriin.   Nyt raiviot vievät toisille kuuluvia tukia, erityisesti pohjoisessa on raivattu uutta peltoa pirusti korkeitten tukiaisten takia.

Vaan saakohan noille raivioille tuet?? Täällä pohjosessakaan...

Toivottavasti ei saa raivioille tukea missään.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 11.12.15 - klo:14:30

Lainaus käyttäjältä: Tuleva Tuottaja - 11.12.15 - klo:14:10

Jos katsotaan ihan näin ammatillisesta näkökulmasta niin nurmi olisi viljelykierrollisesti hyvä olla mukana olemassa. Se kuohkeuttaa maata syvältä ja jos on vielä apilapitoinen nurmi niin kerää typpeäkin paljon. Muutaman vuodenkin pitää apilapitoisena nurmena, vetää glyfon päälle jolloin saa kaikki rikat hävitettyä ja kyntää niin työmäärään suhteutettuna parempaa maaperää saa kauan etsiä.
Toki, en sitä sano että mitään keskellä mettää olevalle pellolle näin pitäisi tehdä, mutta hiukankaan huonommalle/tiivistyneemmälle pellolle tämä on hyvä vaihtoehto. Sekä työn, että rahan puolesta.
Ja taas kerran tuohon pelto asiaan: edelleenkään en ole kuullut kenenkään valittavan että olisi liikaa peltoa. Ja jos lapissa olis aukeeta vailla omistajaa niin eise paljon Etelä-Suomessa liikuta. Ellei ryhdy suurtilan isännäksi ja hanki torpparia sinne. 

Ennen EU-jäsenyyttä pellonraivaus oli kielletty, koska meillä oli jo silloin liikaa peltoa.  EU-jäsenyyden alla meitä kehotettiin laittamaan kirjanpitoon kaikki mahdolliset pellot, uusia ei pitänyt ottaa tukien piiriin.   Nyt raiviot vievät toisille kuuluvia tukia, erityisesti pohjoisessa on raivattu uutta peltoa pirusti korkeitten tukiaisten takia.

Vaan saakohan noille raivioille tuet?? Täällä pohjosessakaan...

Raiviorehuilla ruokituille eläimille ei pidä maksaa tukia!