Lainaus käyttäjältä: Rusina - 01.12.15 - klo:14:44

JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.

Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.

Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.

Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.

2 robookin on mun mielestä aika vähän kun nykypäivänä uutta rakennetaan

Kai nyt jonku 3 rivisen verhoseinä visiirihässäkän alle millillä saa. Ja robon kyllä liisaisin.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 01.12.15 - klo:15:00

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 01.12.15 - klo:14:44

JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.

Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.

Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.

Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.

Hyvä periaate!

Nyt remonttivaiheeseen tulevat noin 15 vuotta vanhat 60 lehmän navetat maksoi tehdessä pyöreän pari miljoonaa. Eli 300-350 000€. Miten tulot on nousseet, että saman putiikin voi tehdä samalla maksuaikataululla miljoonan maksavana. Ihmettelee hän. Tuo 15 vuoden maksuaika navetalle on muuten liikaa, kai sitä puskuria pitäisi olla ennen remppaa... 

Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.
[/quote]

Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.

Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
[/quote]

Kyllä sen halavallakin voi tehdä mutta pitkäikäinen ja monelta kohtaa tingitty käyttömukavuudesta
ja toimivuudesta lykkää navettamiehelle paskan maun suuhun. Pikkusen laadukkaamin ja paremmin
tehtynä tietty kalliimpi mut paskaa ei kannata tehdä 

Rusinalle pisteet tervepäisyydestä tuon investoinnin harkinnan, tavoitehinnan ja rakentamattomuuden (mikäli tavoitteeseen ei päästä) suhteen. Tälleen kun olisi useampi tuumaillut ja tehnyt tässä viime vuosina, niin mitään maitokriisiä ei olisikaan, pieni niiaus vaan.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 01.12.15 - klo:15:00

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 01.12.15 - klo:14:44

JOS löytyy sellainen ratkaisu ja urakoitsija joka tekee navetan alle 0,8m€. On aika kova vaade, mutta siihen taivuttava. Mielestäni Suomessa on vaan viime vuodet totuttauduttu siihen että navetta maksaa liikaa, mutta se on saatava loppumaan. Muissa Euroopan maissa on jo pitkään rakennettu edullisesti. Meidän on ennen pitkää seurattava perässä.

Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.

Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.

Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.

Rakentamisesta en tiedä miten paljon ilmaa hinnoissa voi olla, kun samat firmat voi tehdä vaikka teollisuushalleja tai lähettää miehet takaisin Viroon kun navettoja ei riitä.

Mutta navettakoneissa tuntuu olevan paljon enemmän neuvotteluvaraa kuin viime vuonna. Alkaa tavaraa kerääntyä nurkkiin ja myyntibonukset kadota horisonttiin. DeLavalin asentajakaan ei tiennyt yhtään alueellaan tulossa olevaa uusasennusta, kun viime vuonna piti käyttää aliurakoitsijoita ja silti oli kuukausien jono. Kotimaan markkinoille keskittyvillä firmoilla voisin kuvitella olevan vielä hiljaisempaa.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 01.12.15 - klo:18:30

Ei tule onnistumaan ja maksaa silti liikaa. Toisaalta kahden robon navetan rakentaa helposti alle 1,5 miljoonan. Suomessa on kolme tekijää, jotka nostaa väkisin rakentamiskustannukset selvästi yli Keski-Euroopan tason. Sääntely, routa ja lumikuorma. Näille ei oikein navetanrakentaja voi mitään. Oikeastaan ainut keino taklata näitä on rakentaa niin suuri, että sitä kautta saadaan parsipaikan hinta alas. Finnmilkissä taidettiin päästä 7000 €. Vaikka siinä on mukana kaikki rehukeskus, laakasiilot ja pihat.

Ehkä vähän yleistystäkin, vaikka tottakin että suhteessa 2 robon navetta on halvempi - se on tiedossa mutta ei tällä hetkellä ole vaihtoehto. Sellaista levitysalaa ei ole ja niin iso yksikkö ja eläinmäärä hirvittää. Ja vaikka se teoriassa onnistuisikin niin minä en siitä päätä.

Meillä on yksi luonnos missä suunnittelijan mukaan päästäisiin alhaisiin kustannuksiin kunhan löytyisi vaan urakoitsija joka sen tekisi. Ja pankki on antanut tietynlaisen epävirallisen ehdon että toteutuva kustannus olisi mahdollisimman lähellä ely-keskuksen kustannusarvioita ja 1 robon luokassa se on ollut 650-800t €. Eli haaste on kova ja koko projekti missä on siis pihat, nuorkarjatilat ja uusi lämpökeskus niin enint. 1m€ kokonaiskustannuksena. Se on pakko selvittää että paljonko näissä on ilmaa, jos se hinta on edelleen korkea niin sitten vaihtoehtoisesti lykätään projektia niin kauas että sen 2 robon levitysala on mahdollista. Mutta periaate on että 1 robon navetasta ei milliä makseta ja siinä on tiukasti pysyttävä. Tai sitten ei rakenneta ollenkaan.
[/quote]

Kyllä sen halavallakin voi tehdä mutta pitkäikäinen ja monelta kohtaa tingitty käyttömukavuudesta
ja toimivuudesta lykkää navettamiehelle paskan maun suuhun. Pikkusen laadukkaamin ja paremmin
tehtynä tietty kalliimpi mut paskaa ei kannata tehdä 
[/quote]

Saattaane Jukkakamit kyläillä ja paskaa altaat paukka vaikka siihen oiski 1,2 millii rahaa hukattuna

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.12.15 - klo:18:05

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 30.11.15 - klo:12:22

Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.12.15 - klo:07:35

Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.

Koittakaa nyt jo päättää? Laiska vai ahkera? Mutta täytyy sanoa että esimerkiksi oma yritykseni jossa vaaditaan kommukointitaitoja ja sitä että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on asiakaspalveluhenkinen niin ihan ensimmäisenä ei tule mieleen että maatilan isäntää töihin hakemalla hakisin, Saattaisinpa harkita toisenkin kerran varsinkin jos olisi ensimmäinen palkkatyöpaikka että kannattaako palkata.

Mää voisin tulla sulle duuniin koska olen tunnetusti erittäin asiakasystävällinen ja miellyttävä 

Mää voisin tulla sulle assistentiks, oppisopimuksella.

Olis viimisen päälle kehverätä palvelua.....

Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut  keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.

Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.

Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan  verrattuna siihen navetointiin.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.12.15 - klo:18:10

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.12.15 - klo:18:05

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 30.11.15 - klo:12:22

Monella tilalla lehmät olisi hävitetty jo kauan aikaa sitten, jos ei olisi emäntä hoitamassa niitä. Tämän tyyppisillä tiloilla isäntä vaan saattaa olla niin laiska, ettei työnteko onnistu palkkatyönä tai Y-tunnuksella muille tekemällä. Niin kauan kun maidosta jotakin saa ja akka jaksaa lypsää ja navettaan ei tarttee panostaa, niin lehmät pysyy. Päätösvalta ja omistus jos/kun on isännällä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.12.15 - klo:07:35

Melko monelle maanviljeliälle löytyy hommia muualta kun ovat tunnetusti tottuneet tekemään ja eivät ole ihan pahimpia liiton miehiä. Palkkatasokin alkaa olla että alle 15€/tunti hommia ei taida kohta olla jos ei nyt ihan siivojaksi duunari kaupunkiin lähde kaupungille työllistämistuella.

Koittakaa nyt jo päättää? Laiska vai ahkera? Mutta täytyy sanoa että esimerkiksi oma yritykseni jossa vaaditaan kommukointitaitoja ja sitä että tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on asiakaspalveluhenkinen niin ihan ensimmäisenä ei tule mieleen että maatilan isäntää töihin hakemalla hakisin, Saattaisinpa harkita toisenkin kerran varsinkin jos olisi ensimmäinen palkkatyöpaikka että kannattaako palkata.

Mää voisin tulla sulle duuniin koska olen tunnetusti erittäin asiakasystävällinen ja miellyttävä 

Mää voisin tulla sulle assistentiks, oppisopimuksella.

Olis viimisen päälle kehverätä palvelua.....

Mua just kysyttiin yhteen duuniin, sää voisit ottaa sit Suomen Tampereelta etelään niin minä palvelisin tundran 

Saattaane Jukkakamit kyläillä ja paskaa altaat paukka vaikka siihen oiski 1,2 millii rahaa hukattuna

Säästettiin ettei laitettu kierrätyspumppua ja Acontank vaijeriilla kirrattua tankkia, säästämiselle löytyy hintalappu 

Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut  keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.

Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.

Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan  verrattuna siihen navetointiin.

Meille esiteltiin sellaisia lukuja että 15 000 € olisi realistinen lehmäpaikanhinta! Onhan tämä nyt älytöntä, tämä ala on muutenkin liian pääomavaltainen ja sitä pääomavaltaisuutta lisätään vaan tietoisesti investoimalla seiniin.

Kuinka yksinkertainen eläinsuoja riittäisi E-Suomessa? Kylmäpihatto jonka sivussa on lypsyasema on jo monessa päin kokeiltu ja huonoksi todettu. Lannanpoisto on ongelma kun kokkareet jäätyy yön aikana. Viileä parsipihatto robotilla on vähätöisin, mutta kustannuksiltaan korkein. Rohkeimmat ovat tehneet kuivikepohjaisia lypsylehmille, mutta monet kokee sen työlääksi. Ja onko niissäkään säästö merkittävä?

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 02.12.15 - klo:00:20

Selvästi on investointituet tehneet tehtävänsä, viidentoista vuoden aikana lehmäpaikan hinta on pyöreästi kolmin kertaistunut. Rakentaminen on kallistunut  keskimäärin 2,5 % vuosivauhdilla. Mitoitukset enemmän neliöitä/eläin lisää tietysti kustannuksia, mutta kulujen nousu ei silläkään selity. Tavaran toimittajat käyttää samaa logiikkaa hinnoittelussa kuin isännät lisämaa kaupoissa, naapurin navetta maksoi 10000/lehmäpaikka, niin kyllä mekin sellainen tehdään ja vielä pareen...kun ei siellä oo ees sitä ja sitä automatiikkaa... niin 12000 voi helposti mennä ja seuraava kyläläinen pistää taas paremmaksi.

Kysykää mitä maksaa teollisuushallit m2? Lämmin teollisuushalli on helppo muokata navetaksi, seinää pois muutama sata neliötä ja katon harjasta sama homma... hinta vaan tippuu...seiniin verhot ja kattoon harja ilmanvaihto. Aikapaljon näkee sitä että rakennustarvikkeista lasku on käyny useamman kädessä ennen kuin se on lopullisella maksajalla ja kun jokainen lyö siihen oman katteensa, niin siitä sitä hintaa tulee. Parsikalusteet ja muutaman portin ostaa sekä hakee romikselta putkea, jonkin moisen kuorman, niin sillä saa jo melkolailla kalustettua navetan. Robsan voi ottaa leasingillä ja käytettyjä apevaunuja on maakunnat piukassa.

Moni miettii että ei ole aikaa rakentaa täytyy keskittyä siihen mitä osaa eli luomaan paskaa parsinavetassa 2,5 eur/h. Huuhtelee parhaa lehmät ja alkiot pakkaseen. Lehmävasikoita riittävästi kasvamaan ladon nurkkaan ja lehmät korkialaitaseen. Hiehon kasvatuksessa ei kovin paljoa aikaa mene ja kaikki pellot nurmelle ja urakoitsija korjaamaan ne. Tilan väki rakennukselle, maansiirrot, rakennustarvikkeiden nostelua, työmaan siivous, tarvikkeiden kuljetus, sähkökaapeleiden laittaminen kiskoille, kalusteiden pulttaaminen, maalaaminen yms. näistä hommista tienaa kymmenkertaisen tuntipalkan  verrattuna siihen navetointiin.

Meille esiteltiin sellaisia lukuja että 15 000 € olisi realistinen lehmäpaikanhinta! Onhan tämä nyt älytöntä, tämä ala on muutenkin liian pääomavaltainen ja sitä pääomavaltaisuutta lisätään vaan tietoisesti investoimalla seiniin.

Kuinka yksinkertainen eläinsuoja riittäisi E-Suomessa? Kylmäpihatto jonka sivussa on lypsyasema on jo monessa päin kokeiltu ja huonoksi todettu. Lannanpoisto on ongelma kun kokkareet jäätyy yön aikana. Viileä parsipihatto robotilla on vähätöisin, mutta kustannuksiltaan korkein. Rohkeimmat ovat tehneet kuivikepohjaisia lypsylehmille, mutta monet kokee sen työlääksi. Ja onko niissäkään säästö merkittävä?

Rakentamisesta tiedä hölkäsenpöläystä, mutta monestikko noita pakkasjaksoja on, että lanta oikeasti jäätyy lattiaan kiinni??? Meitin navetta on Pohjois-Pohjanmaalla ja lehmillä kylmäpihatto.. Viisi vuotta sitten oli kahden viikon jakso, että oli lanta lattiassa kiinni, muina talvina korkeintaan kolmen päivän pätkiä..elikkäs, meillä ei tulevaisuudessakaan tehdä lämmintä pihattoa naudoille.. Ei edes tämän takia.

Olisikko etelä-suomessa noin joka kolmas vuosi viikon ajan?

Kun lukee juttuja navettaa rakentaneista, tuntuu että järjestään mainitaan maansiirtotöiden vieneen reilusti enemmän rahaa kuin oli suunniteltu. Eikä ne tunnu aina olevan lehmäpaikkojen laskennassa kiinni, siis kun ei kuulu rakennusfirman urakkaan vaan tila hoitanut itse ensin. Aika paljon tuntuisi olevan mahdollisuuksia siis vähentää kustannuksia jos joustaa navetan sijainnista, tutkii maaperän etukäteen ja selvittää realistisen arvion maanrakennuksen kustannuksesta.

Paras paikka navetalle kai vieläkin 5m graniittikallion pinnan alapuolelle. Sitten ei lietekuilutkaan tunnu niin kalliilta kun niiden paikkojen verran on myynyt sepeliä.