Onhan tuota tullu ajateltua. Joskus muinoin kun Euroopan viisaat päättivät, että tuottajahinnat pannaan riittävän alas. Niin alas että maatalous tarvitsee tuet selvitäkseen, niin silloin kylvettiin pohja tälle ajattelulle. Ajattelulle, että vijelijän elättäjä on suuri yleisö. Joskus muinoin päätettiin, että myös tuotannon ohjauksen ja ympäristön suojelun nimissä maksetaan mitä erillaisempia korvauksia, jotta viljelet, tai välillä jätät viljelmättä. Kun oikein ajattelen olen sitä mieltä, että kaikki raha joka jotenkin pyörii maatalouden tai sitä lähellä olevien tahojen ympärillä on suuren yleisön antamaa rahaa, ja viljelijät turhaan narisevat. Kun ostettiin viljelijöiden ääniä Eu:hun liityttäessä päättäjät vakuuttivat, että Eu:ssa on tukijärjestelmä joka on tarkoitettu hinnanalennusten korvaajaksi. Nyt sitten pitää pelätä, että suuri yleisö suuttuu, jos viljelijä lomittaa toista viljelijää.Erityisen kovasti suuri yleisö suuttuu, jos joku ei pidäkkään suuren yleisön maksamaa lomaa, vaan panee rahat liiviin ja tekee töitä.
Nyt suuri yleisö on myös sitä mieltä, että kaikki tuet ovat korvauksia jostain kulusta, jonka viljelijälle aiheutuu kun hän suojelee luontoa, tai vaalii perinnebiotooppeja yms. Mikäli näistä korvauksista jäisi palkkaa, on suuri yleisö hyvin, hyvin vihainen. Lisäksi suuri yleisö on viisaudessaan huomannut, että viljelijän tuet ovat ihan liian suuret, että nehän piti olla vain siirtymäkauden ajalle. Viljelijän olisi jo pitänyt oppia tulemaan toimeen ilman tuloja, joten suuren yleisön, eli yhteiskunnan maksamiin korvauksiin perusteet vähenevät kaiken aikaa. Että on tullut ajateltua, kovasti on tullut
Viimeksi muokattu: 28.11.15 - klo:23:53 kirjoittanut Hevi
