Kaivurit suunnitellaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja toimimaan kaikissa olosuhteissa.

Just semmoiset periaatteet, jotka puuttuvat traktorin valmistajilta aivan täysin...
Olen ihmetellyt, että kaivinkone on saatu pysymään niin simppelinä kaikki nämä vuodet. Mahdollisuuksia olisi kyllä sotkea vaikka mitä tekniikkaa mukaan. Joku traktori on sellainen, että käyttäjälle pitää kertoa, että kumpaan suuntaan olet menossa. Kaivuriukko saa kokeilla sen itse vivuista jne. 

Lainaus käyttäjältä: FMJ - 16.11.15 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 16.11.15 - klo:10:44

Niin tämä meidän häkkyrä on 909t (910) Moloko. En nyt järjestelmän virallista nimeä tiedä, mutta aatamin aikuinen sähköpöytä *******n päillä. Näistä kahvoista siis on ne kelat niin kuluneet että pyrkivät oikkariin eli kahvan pienikin liike saa useimmiten karan kokonaan auki Ovat niin kuluneet että kääntökään ei oikein enään auta. Välillä sitte taas ei liiku mihinkään. Niin vikahanse eikä ominaisuus myös nopeuden säätö poxsi on kuollut joskus 10v sitten eli aina täysillä tai sitte kosteella kelillä tekee mitä sattuu.

Olisin uusinu koko systeemin mutta toinen osakas ei ole innokas sitä omaa puoltaan siitä 2500e sijoittaan ni olkoon sitte. Ku en tolla itte kumminkaan juur ajele mutta korjaan joudun valitettavasti jos vain ehdin

Kysy tolta rotecengeneeringiltä tarjous, niillä pitäisi olla valmis paketti IPS:n tilalle, eikä ihan hirveän kalliskaa...ne vaakaotekahvat, mitä IPS:n kanssa on 50 ohmin potikoilla varustettu on hankalia, osia ei ole saanut vuosiin...asiallinen puhdistus ja niiden kuparilevyjen väliin laitetut korvatulpan palat parantavat toimivuutta huomattavasti 
Monesti ongelmana on kärkien heikko kosketus, kupariläpyköiden väsymisestä johtuen. Niitä pystyy virittelemään...

Se on IPS: ää vanhempi VCU- systeemi tuossa koneessa, eli yksi jännitteensäädin josta PWM- ohjaus menee kahvojen kautta suoraan keloille. Siitä VCU- yksiköstä kärvähtää pääteastetransistori helposti oikosulkutilanteessa, se on suht helppo korjata. Kun tuo pääteaste on hajonnut, yksikkö päästää läpi tasajännitettä ilman säätöä ja nosturi pomppii ihan varmasti ja lujaa.  Kahvojen potikoihin kuluu helposti kosketinkärkien tilalle urat. Jos kuluma ei ole kovin paha, monesti auttaa puhdistus ja käämiosan pieni kääntö eri asentoon.

Venttiilipöytä taitaapi tuossa olla Monsun-Tison HV-09. Noissakin esiohjausventtiilien pienet karat ovat joskus vanhemmiten vähän jumineet ja nosturi ollut hieman rauhaton vaikka ohjauspuolella kaikki muut olivat kunnossa. Nämä tapaukset saatiin toimimaan jouheasti puhdistamalla esiohjausventtiilit huolellisesti.

Jos nyt en väärin muista, mulla voi jossakin varaston perällä olla ehjä VCU säädin ja kahvat, purettiin kerran motosta joka modernisoitiin.

Juu on niitä putsattu ja käännetty mutta kulumattoman kohdan löytäminen kelasta on jo haastavaa   Kuitenkin 40 tonni menossa käsittääkseni ovat vielä ainakin osin alkuperäisiä keloja siellä kahvoissa. Pöytä itsessään on tosiaan tissoni joka on noin 2000h sitten koneosapalvelussa laitettu vimpan päälle ei edes vuoda. Joo se boxsi on ikävä lärpäke olen sen pariin kertaan ruokonnu ja jotain vähä tinaillu. Mutta ko vehje osaa uittaa vettä jostain aina sinne sivupaneelin sisään ja sesitte taas siitä. 

Mutta voisne osat kiinnostaakkin jos ovat edullisia. Tosin näidenkin vaihtamisesta pitää keskustella myös toisen osakkaan kanssa   Joten äläny päätäpahkaan lähde  aarre aittaa mullaan

Lainaus käyttäjältä: FMJ - 16.11.15 - klo:19:46

Kaivurit suunnitellaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja toimimaan kaikissa olosuhteissa.

Just semmoiset periaatteet, jotka puuttuvat traktorin valmistajilta aivan täysin...
Olen ihmetellyt, että kaivinkone on saatu pysymään niin simppelinä kaikki nämä vuodet. Mahdollisuuksia olisi kyllä sotkea vaikka mitä tekniikkaa mukaan. Joku traktori on sellainen, että käyttäjälle pitää kertoa, että kumpaan suuntaan olet menossa. Kaivuriukko saa kokeilla sen itse vivuista jne. 

On niisäkin uudemmissa jo liikaa sähkö hässäkkää. Kaivinkone itsessään pelaa kyllä välttävästi vanhanakin mutta ei sitte enäänkun siihen on sähköjä sotkettu. Toisekseen kaivurissa tulee melko huimia tärskyjä välillä tuolla kivikossa kivienkanssa temutessa. Varsinkin pikkusen väljillä tapeilla olevassa Siinä piirikortti pakka miettii herkäsiti että mikä iski kun kuskillakin meinaa tekarit ja välilevyt seläästä lentää kopin seinään

Varmaan liikkeiden ja kahvojen säädettävyyskin helpompi toteuttaa noissa sähköohjatuissa kuin hydraulisissa. Tuntuu että liikakin säätöjä noissa metsäpuolen vehkeissä. No ompahan helppo syyttää huonoja säätöjä jos ei puu kulje.

Varmaan liikkeiden ja kahvojen säädettävyyskin helpompi toteuttaa noissa sähköohjatuissa kuin hydraulisissa. Tuntuu että liikakin säätöjä noissa metsäpuolen vehkeissä. No ompahan helppo syyttää huonoja säätöjä jos ei puu kulje.

Kukka vallissa???

Oli ihan pakko...

Ja yksi ongelmakohta kaikilla vakiotilavuusvehkeillä on se, että jos jotain liikettä käytetään vajaalla karan liikkeellä, ei paineet nouse ennen vastuksen nousemista(virtausta katoaa keskikanavasta paluupuolelle). Sen huomaa vaikka maatilapilkillä kääntäessä hitaasti, jos samalla puristaa kouraa kiinni - kääntö saa hepulin kun vastus nousee ja paine samalla...
Elikkäs, karan maksimiläpäisy pitäisi olla sama, kuin liikkeen käyttöön tarvittava määrä. Silloin karan paluupuoli on tukossa täysin ja liikkeessä on rauhallista voimaa. Esim. ammattinostureissa kourankäännön kara on maksimiläpäisyltään luokkaa 20 litraa. Kun karaa liikutetaan täysin ääriasentoihin tuollaisella virtausmäärällä, sähköisellä esiohjauksella voidaan säätää liike tarkemmin. Useasti tässä kustaan edullisemmissa nostureissa, tilataan kaikki karat samalla maksimivirtauksella. Joillakin valmistajilla on taitoa tajuta tilata karat liikkeiden tarvitsemien maksimivirtausten perusteella. Eikä maksa juurikaan sen enemmän, mutta vaatii kokemusta.

Ammattikoneiden nosturit voidaan säätää aivan yhtä perseelleen kuin muidenkin, jos ei tiedä mitä on tekemässä
[/

Onko tohon ongelmaan olemassa helpotusta, esim asentamalla joku virtausvastus johonkin letkun väliin? Omassa patu-pilkissä on kans just toi v@tun ominaisuus.

Ja yksi ongelmakohta kaikilla vakiotilavuusvehkeillä on se, että jos jotain liikettä käytetään vajaalla karan liikkeellä, ei paineet nouse ennen vastuksen nousemista(virtausta katoaa keskikanavasta paluupuolelle). Sen huomaa vaikka maatilapilkillä kääntäessä hitaasti, jos samalla puristaa kouraa kiinni - kääntö saa hepulin kun vastus nousee ja paine samalla...
Elikkäs, karan maksimiläpäisy pitäisi olla sama, kuin liikkeen käyttöön tarvittava määrä. Silloin karan paluupuoli on tukossa täysin ja liikkeessä on rauhallista voimaa. Esim. ammattinostureissa kourankäännön kara on maksimiläpäisyltään luokkaa 20 litraa. Kun karaa liikutetaan täysin ääriasentoihin tuollaisella virtausmäärällä, sähköisellä esiohjauksella voidaan säätää liike tarkemmin. Useasti tässä kustaan edullisemmissa nostureissa, tilataan kaikki karat samalla maksimivirtauksella. Joillakin valmistajilla on taitoa tajuta tilata karat liikkeiden tarvitsemien maksimivirtausten perusteella. Eikä maksa juurikaan sen enemmän, mutta vaatii kokemusta.

Ammattikoneiden nosturit voidaan säätää aivan yhtä perseelleen kuin muidenkin, jos ei tiedä mitä on tekemässä
[/

Onko tohon ongelmaan olemassa helpotusta, esim asentamalla joku virtausvastus johonkin letkun väliin? Omassa patu-pilkissä on kans just toi v@tun ominaisuus.

Painekompensaattorit jokaiselle karalle, ne pitävät paine-eron karan yli vakiona jolloin virtaamaan vaikuttaa vain karan avautuma. Jälkeenpäin paha lisätä, vaatisi käytännössä venttiilipöydän vaihdon ls-tyyppiseksi. Saahan tuon ls- pöydän toimimaan vakiotilavuuspumpunkin kanssa jos painelinjaan lisää sopivan kokoisen paineenrajoitusventtiilin jota ohjataan ls- linjan paineella. Tällöin paine nousee liikkeitä käytettäessä tämän venttiilin jousen esijännityksen verran suuremmaksi kuin suurimman kuorman paine.

Tietysti turhaa virtausta tapahtuu kuitenkin aina ja hyötysuhde jää huonommaksi kuin säätötilavuuspumpulla.

Kokemuksia walvoilin sähköpöydästä mitä keslan kuormaimiin asentavat?
Että se vai Johanssonin. Hinnassa ei tunnu isoa eroa ainakaan olevan.