Mitä hälvvettiä te oikein täällä horisette, Sussun kirjoitushan oli täyttä sontaa, ainakin suurimmalti osin, ei tunnu Susanna tajuavan mitään maataloudesta, tässä muutama ohari:
Sussu kirjoittaa:
Sen lisäksi, että maatalouden tukijärjestelmään kuuluu kalliit valvontajärjestelmät ja mittavat sanktiot laiminlyönneistä, huomattavasti tehokkaampi ja vaikuttavampi tapa olisi kohdentaa ympäristönsuojeluun käytettäviä resursseja maan kasvukyvyn ylläpitoon ja tukemiseen
Mutta juuri hömppäheinien kasavatus, mitä Koski arvostelee, NIMENOMAAN tukee tuota maan kasvukunnon ylläpitoa, joten tässä on heti ensimmäinen ristiriita Kosken ajattelussa.
Yksipuolisen viljanviljelyn oheen hömppäheinien kasvatusta, tämän pitäisi jokaisen tajuta erinomaiseksi asiaksi, ja hyvä että sitä tuetaan.
Seuraava moka:
Susanna:
Esimerkiksi ympäristökorvauksen suojavyöhykenurmille maksettavat ylikorkeat korvaukset ovat kalliita ja samaan aikaan niiden vaikuttavuus ympäristönsuojelun näkökulmasta jää kitukasvuiseksi.
No kyllä suojavyöhykenurmet ovat ympäristönsuojelun kannalta erinomainen asia, jos ne toteutetaan oikein, eli kasvuston niitto ja poisvienti joka vuosi, niin sillä ehkäistään ravinnevalumia vesistöön erittäin tehokkaasti, joten Kosken väite heikosta vaikuttavuudesta on täyttä puppua.
Sitten kummallinen ajatus:
Susanna:
Jopa kaupunkilainen maanomistaja voi kasvattaa pelloillaan viljelijätermein ”hömppäheinää” ja jättää jäljelle jäävät 75 prosenttia peltopinta-alasta vain näennäisviljelyn piiriin. Suojavyöhyketukea maksetaan samaan tapaan kuin aktiiviviljelijällekin.
Nyt en oikein ymmärrä, kylllähän se on aktiiviviljelijä silloin myös se kaupunkilaismaanomistaja, jos hänellä on 25% hömppäheinää ja 75% näennäisviljeyä, ja jos se on ihan selkeästi näennäisviljelyä, niin sanktiot heilahtaa, aika pihalla Koski käytännön viljelystä näköjään on.
Ja neljäs ja pahin erehdys:
Susanna:
Maataloudessa maan filosofian voi kiteyttää siten, että pellosta on saatava aina enemmän kuin sinne laittaa.
Tällä lauseella Koski munaa itsensä perinpohjaisesti ja lopullisesti.
Tuo filosofia on todellisuudessa todellista ryöstöviljelyn filosofiaa, jota kyllä valitettavan moni, erityisesti viljanviljelijä toteuttaa. Kyllä todellisessa maanviljelyn filosofiassa, jos sellaisesta nyt yleensä voidaan puhua, maalle pitää antaa vähintään yhtä paljon takaisin, kuin sieltä on otettukin, jotta tasapaino ja maan kasvukunto säilyy pitkälläkin tähtäimellä, tai muuten jäljelle jää ryöstetty ja raiskattu maa. Kukaan itseään, ympäristöä ja maata kunnioittava viljelijä ei toimi Kosken kuvaamalla tavalla
Kaiken kaikkiaan Kosken kirjoitus on hyvin sekava, populistinen, ristiriitainen, epälooginen ja osoittaa että Koski on aika pihalla käytännön viljelystä, eli hän on sellainen tyypillinen kaupunkilaiskansanedustaja, joka yrittää kosiskella maanviljelijäväestönkin kannatusta kuvittelemalla tietävänsä jotakin asiasta, josta ei tiedä juuri mitään.
Viimeksi muokattu: 04.11.15 - klo:23:11 kirjoittanut Jutun Vintti