Suomen ja Ruotsin puolustus lähentyy, mutta Fennovoima paljastaa isot erot
Maanantai 05.09.2016
Suomi ja Ruotsi kulkevat turvallisuusasioissa ilahduttavasti samaan suuntaan. Selvin merkki samasta tilannekuvasta on suomalaisten osallistuminen ensimmäistä kertaa Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen Visbyssä. Näkemyseroja silti yhä löytyy. Kysymyksessä idän energiasta naapuruksilla on vahvasti eri käsitykset.
Kysymys Natosta ajankohtaistuu molemmissa maissa. Suomen hallituksen tilaama Nato-selvitys painotti keväällä sitä, että Suomen ja Ruotsin kannattaa lähentyä Natoa yhdessä.
Kysymys turvallisuudesta korostuu molemmissa maissa Venäjän arvaamattomuuden takia.
Ruotsin selvitys turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä on julkaisematta, mutta tietoja siitä on tihkunut julkisuuteen. Ruotsin hallituksen asettama selvitysmies Krister Bringeus arvioi, että Suomen ja Ruotsin syvenevä yhteistyö tuottaa ”vahvan alueellisen kyvyn ehkäistä konflikteja” (HS 3.9.).
Visbyssä viikonloppuna lentäneet Hornetit ja Jas-Gripen -hävittäjät osoittivat, minkälaisesta voimakkuudesta on kyse. Suomella on 60 taistelukykyistä konetta ja Ruotsilla 100.
Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri muistutti sunnuntain Pohjalaisessa, että jos mukaan lasketaan vielä Norjan 60 amerikkalaishävittäjää, kolmen Pohjoismaan ilmataisteluvahvuus nousee yli 200 taistelukoneeseen.
Vahvuus on siis samaa luokkaa kuin Euroopan suurilla mailla Britannialla, Ranskalla ja Saksalla.
Suomella ja Ruotsilla on tiivistyvästä yhteistyöstä huolimatta myös näkyviä eroavaisuuksia turvallisuuspoliittisissa painotuksissa. Venäjä-vetoinen energiayhteistyö Fennovoiman ydinvoimalassa tarjoaa tästä yhden selvimmistä esimerkeistä.
Toisin kuin Ruotsissa Suomessa on yhä käsittämättömästi vallalla käsitys siitä, että energiapolitiikka ja ulkopolitiikka kulkevat omia ratojaan, eivätkä sotkeudu toisiinsa.
Ulkopoliittisen instituutin työryhmän viime viikolla julkaisema raportti "Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla" esittää kaunistelemattoman kuvan Venäjän pyrkimyksistä.
Venäjän julkilausuttu tavoite on kaventaa Suomen turvallisuuspoliittista liikkumavaraa ja rajoittaa Suomen integroitumista läntisiin rakenteisiin, jotka Venäjä kokee itselleen uhaksi.
Tämän takia kahdenkeskiset neuvottelut ja EU:n sivuuttaminen ovat Venäjälle keskeinen keino pitää Suomi kyynärvarren etäisyydellä.
Selvityksessä vilahtaa termi "energiasuomettaminen", jolla Venäjä pyrkii lujittamaan vaikutusvaltaansa Suomessa. Tutkijat arvioivat, että Pyhäjoen ydinvoimala takaa Venäjälle jalansijan turvallisuuspoliittisesti keskeisellä alalla, mikä kannustaa pitämään hyviä suhteita Moskovaan.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiisti totutusti politiikanteon energialla Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina. Fennovoima haki itse kumppanin Venäjältä liiketaloudellisista syistä.
Lapsenuskoa on huomattavissa myös Venäjältä Saksaan suunnitellussa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa. Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat arvioivat, että Suomelle kyseessä on lähinnä byrokraattinen ympäristölupakysymys, kun muualla EU:ssa hanketta pidetään yleisesti keinona, jolla Venäjä pönkittää ulko- ja turvallisuuspolittista asemaansa.
Selvitys patistaa päättäjiä huomaamaan riippuvuussuhteiden merkityksen Venäjän toiminnassa. Venäjä perustelee selviä poliittisia päätöksiä bisneksellä. Tätä mantraa ei Suomessa pidä sellaisenaan toistaa.
Suomi voisi oppia Ruotsista realistisempaa luentaa Venäjän motiiveista.
TONI VILJANMAA
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/suomen-ja-ruotsin-puolustus-l%C3%A4hentyy-mutta-fennovoima-paljastaa-isot-erot-1.2118501#.V80XMdqNA58.twitter
