Ihmiset miettivät varmaan siksi verkkokapasiteetin riittämistä, kun jo jouluaaton sähkökiukaidensamanaikaiset päällekytkemiset tuntuvat aiheuttavan päänvaivaa sähkötuotannolle ja -verkolle.

Aika jännää vähättelyä "asiantuntijoiden" taholta, että jos sähköntarve lisääntyy sähköautoilun myötä 10 prosenttia, niin se ei aiheuta mitään muutoksia sähköntuotantoon, lisäkapasiteettia ei tarvita vaikka kulutus lisääntyy.

Vihreät vastustavat tiukasti OL3:sta, mutta samaan aikaan kehuskelevat, että on hyvin varaa siirtyä sähköautoiluun, koska OL3 alkaa tuottaa sähköä.😁

Ihmiset miettivät varmaan siksi verkkokapasiteetin riittämistä, kun jo jouluaaton sähkökiukaidensamanaikaiset päällekytkemiset tuntuvat aiheuttavan päänvaivaa sähkötuotannolle ja -verkolle.

Aika jännää vähättelyä "asiantuntijoiden" taholta, että jos sähköntarve lisääntyy sähköautoilun myötä 10 prosenttia, niin se ei aiheuta mitään muutoksia sähköntuotantoon, lisäkapasiteettia ei tarvita vaikka kulutus lisääntyy.

Vihreät vastustavat tiukasti OL3:sta, mutta samaan aikaan kehuskelevat, että on hyvin varaa siirtyä sähköautoiluun, koska OL3 alkaa tuottaa sähköä.😁

Josko bensapumppujen sähkönkulutus on niin suurta, että tässä tapahtuva säästö on kulutuskasvua suurempi 

Ihmiset miettivät varmaan siksi verkkokapasiteetin riittämistä, kun jo jouluaaton sähkökiukaidensamanaikaiset päällekytkemiset tuntuvat aiheuttavan päänvaivaa sähkötuotannolle ja -verkolle.

Onko joltain loppunut sähkö kesken kinkunpaiston sähköverkon ylikuormituksen takia? En kyllä muista.

Jos miljoona 9kW:n tehoista sähkökiuasta tai uunia lyödään päälle samanaikaisesti niin siinä on kuormitussimulaatiota kerrassaan.  Se vastaa 820000:n sähköauton yhtaikaista latausta 11 kW:n teholla tai kolmen miljoonan auton samanaikaista latausta 3kW:n teholla. Eikä suurempia ongelmia ole näkynyt.

Kun siirrytään älykkääseen kulutuksenohjaukseen laajemminkin niin saadaan homma optimoitua oikein kunnolla, kulutushuippuja leikkaamalla ja hinnalla ohjaamalla. Silloin ovat verkot ja järjestelmät todellisessa hyötykäytössä.

Aika jännää vähättelyä "asiantuntijoiden" taholta, että jos sähköntarve lisääntyy sähköautoilun myötä 10 prosenttia, niin se ei aiheuta mitään muutoksia sähköntuotantoon, lisäkapasiteettia ei tarvita vaikka kulutus lisääntyy.

Vihreät vastustavat tiukasti OL3:sta, mutta samaan aikaan kehuskelevat, että on hyvin varaa siirtyä sähköautoiluun, koska OL3 alkaa tuottaa sähköä.😁

Ei kymmenen prosentin lisäys vielä vaikuta merkittävästi. Suomen sähkönkulutus vaihtelee 5-15 GW välillä joten nykyinen vaihteluväli on 200%, 10% on siis tästä 5%.

Lähinnä kysymys on kulutuksen ennakoinnista, ei tuotannon pullonkauloista. Ja silloinkin puhutaan enemmän vaikutuksesta hintaan kuin sähköpulasta.

Minusta tuntuu, että sinun kannattaa ryhtyä puhumaan ei-hallitusta maahanmuutosta, itujen salmonellavaarasta tai polkupyöräilyn haitallisuudesta terveydelle, jos haluat kohdistaa perusteltua kritiikkiä juuri vihreisiin. Nyt ei oikein osu.

Voi harmi, että ei osunut😭 Noh, paremmalla tuurilla ensi kerralla.

Voi harmi, että ei osunut😭 Noh, paremmalla tuurilla ensi kerralla.

Juuri näin.

Hiukan lisää asiatietoa musta-tuntuu-fiiliksien lisäksi ja reippaalla asenteella eteenpäin, kyllä se siitä. Tuurilla ei tosin energiakeskusteluissa pärjää edes alkuerissä.

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 03.10.17 - klo:10:54

Voi harmi, että ei osunut😭 Noh, paremmalla tuurilla ensi kerralla.

Juuri näin.

Hiukan lisää asiatietoa musta-tuntuu-fiiliksien lisäksi ja reippaalla asenteella eteenpäin, kyllä se siitä. Tuurilla ei tosin energiakeskusteluissa pärjää edes alkuerissä.

 Arvtopupusta se on huomattu näilläkin palstoilla.

Juuri näin.
Hiukan lisää asiatietoa musta-tuntuu-fiiliksien lisäksi ja reippaalla asenteella eteenpäin, kyllä se siitä. Tuurilla ei tosin energiakeskusteluissa pärjää edes alkuerissä.

* Aivan loistavaa saada tänne Sepeteuksen ja mun lisäksi lisää meitä, jotka kykenemme asioita ajattelemaan aivoilla. Ja jopa ihan laskemaan asioita! Näille SUPO nettipoliiseille vaan ohranaiset SUUHUN!

Juu kerroit tosiaan, että JOPA pelkällä tuulivoiman 5,1% lisäyksellä saadaan KOKo autokantamme kulkemaan! Joten siinä se jo onkin! ; ) Hupaisa asiassa on muuten se, että kun bensiiniä poltellaan 25% hyötysuhteella. Ja jatkossa sitä ladataan vaikka 97,5% hyötysuhteen vesivoimilla. Niin TODELLISUUDESSA muuttamalla autot sähköiseksi.

KOKO SUOMEN LISÄENERGIANTARVAE SIIS MATEMAATTISESTI EI KASVA edes +5%. VAAN TODELLISUUDESSA PUTOAA TAAS -10-15%!!!

Nythän voidaan mallinnuksessa entiset öljyt tarvittaessa polttaa vaikka lämmötkin hyödyntävissä 75% hyötysuhteen varadieseleissä! ; )
-
T&T MATERIAALITRaili Leino
3.10. klo 09:48

* TVO, Posiva ovat vuosikymmenet surutta valehdelleet metallisten Onkalon pullostensa kestävän 100ooo vuotta! Tilannetta alkoi viimein muuttaa, kun Arto Lauri Olkiluodosta ikuisuuteen filmissä kerrottiin Ruotsalaisessa tutkimuksessa niiden maksimissaan kestävän reilut 50 vuotta!

* Alkoi sentään tämäkin ydinrikollisten viljelemä omerta viimein murentua Arton toimesta. Vaikka SUPO härskisti sensuroikin Arton kaikki filmit. Nyt VTT tuo HÄIKÄISEVÄÄ uutta dataa aiheeseen. Todellisissa testeissä maan alla mikrobit söivät metallin puhki jopa 6 vuodessa!

Mikrobit ovat yllättävä riski teräsrakenteille – koskee myös ydinjätteen loppusäilytyspaikkaa

Timo Marttila
Vakaaksi luokitellussa kallioperässä piilee metalleja koskevia riskejä. Olkiluodon ydinjätesäilytyksen suunnittelussa turvallisuus on ensisijainen tekijä.

Mikrobeja on kaikkialla – myös paikoissa, missä muulle elämälle ei ole edellytyksiä, kuten syvällä kallioperässä.
Syvissä kalliopohjavesissä teräksen on uskottu korrodoituvan hitaasti, koska pohjavesi on usein hapetonta eikä sen vesikemia ole metalleille aggressiivinen.

VTT:n tutkija Pauliina Rajala on kuitenkin havainnut, että mikrobit voivat tuottaa yllätyksiä myös maan uumenissa. Niiden aiheuttaman korroosion nopeutta on vaikea ennustaa.

”Mikrobit muuttavat ennustettuja mekanismeja syvyyksissä.”Rajalan tutkimustulokset ovat tärkeitä matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden loppuvarastoinnissa, mutta auttavat myös muita kalliorakentajia.

Pienikin määrä mikrobeja voi koitua kohtaloksi metallille, jonka pintaan eliöt keräytyvät. | Kuva: Pauliina Rajala .
 Rajala on törmännyt kokeellisessa tutkimuksessa oletettua nopeampaan korroosioon, erityisesti paikallisesti.

”Tämä on pitkälti vielä tuntematon ala. Tiedämme vasta pienen osan eri mikrobien ja mikrobiryhmien vuorovaikutuksesta pohjavesissä”, Rajala sanoo.

Rajala on tutkinut mikrobikorroosiota sekä laboratorio- että kenttäkokeiden avulla. Laboratoriossa on käytetty syvältä noudettua pohjavettä ja maaperänäytteitä ja pyritty rikastamaan niiden sisältämiä mikrobeita koetta varten. Kenttäkokeissa koeliuskat on viety aitoon ympäristöön esimerkiksi kaivokseen tai kallioluolaan.

Kokeissa on myös simuloitu mahdollisia tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia: mitä tapahtuu, jos mikrobit saavat jostain runsaan ravinnepulssin tai vaikkapa ympäristön happamuus muuttuu?

Vajaan kuuden vuoden kylpy syvissä pohjavesissä riitti tuhoamaan yhden kenttäkokeissa käytetyn metalliliuskan lähes kokonaan. | Kuva: Pauliina Rajala
 
Mikrobikorroosio
Elintarvike- ja paperiteollisuudessa on pitkään tunnettu mikrobien taipumus muodostaa metallipinnoille haitallisia biofilmejä, jotka aiheuttavat korroosio-ongelmia. Mikrobikasaumia kertyy myös putkistoihin. Riskipaikkoja tällaisissa ympäristöissä ovat hitsisaumat ja muut epäjatkuvuuskohdat.

”Vaurioon johtava prosessi johtuu ympäristöön sopimattoman materiaalin ja vesikemian yhteisvaikutuksesta”, VTT:n tutkija Pauliina Rajala sanoo. ”Mikrobikorroosiota on syytä epäillä, jos korroosio etenee ennustettua nopeammin.”

Vesijohtoputket tai satamapaalutukset kestävät normaalisti noin sata vuotta. ( Ei siis TVO, Posiva valehteklemasta 100 000 vuodesta kuin PROMILLE! Miksei asiaa ole uskallettu tuoda julki, ennn Arto lauri väliintuloja?)

Korroosio on aina sähkökemiallinen prosessi, mutta mikrobit nopeuttavat sen etenemistä, kun kasvuston erittämät aineenvaihduntatuotteet muuttavat ympäristön happamuutta ja muita olosuhteita paikallisesti.

Esimerkiksi sulfaatteja pelkistävät mikrobit tuottavat sulfaatista sulfidia, joka on aggressiivinen korrodoija ja reagoi helposti ympäristön kanssa. Toisaalta myös monet muut mikrobiryhmät, kuten metanogeeniset arkkeonit sekä rautaa hapettavat ja pelkistävät mikrobit, voivat edesauttaa korroosiota.

Jos mikrobeja ei ole, korroosion tuotteena muodostuu tyypillisesti metallin pintaan kerros, joka hidastaa korroosion etenemistä. Mikrobit kuitenkin tekevät korroosiokerroksen epästabiiliksi ja kierrättävät sitä, jolloin korroosio jatkuu.

Vielä ei ole selvää, mikä on syy ja mikä seuraus.
”On vaikea todistaa, mitkä pinnoilta havaituista mikrobeista edesauttavat korroosion syntymistä. Ne saattavat myös hakeutua pinnalle vasta kun korroosiotuote on syntynyt ja vain kierrättää sitä”, Rajala sanoo.

Pohjaveden korrodoivat mikrobit eivät tarvitse happea.

Tunnettuja korroosiota kiihdyttäviä mikrobeja on hapettomassa pohjavedessä vähän. Nämä lajit kuitenkin rikastuvat hiiliteräksen pinnalle ja muodostavat yhteisöjä, joiden kohdalle metalliin syntyy kraattereita.

Laboratoriokokeissa metallilevy on harsoontunut muutamassa vuodessa pitsiksi.

Pohjaveden korrodoivat mikrobit eivät tarvitse elintoimintoihinsa happea. Ne tuottavat energiaa esimerkiksi sulfaatin, raudan tai nitraatin avulla. Jotkin saavat energiansa hapettoman pohjaveden sisältämästä vedystä, jota syntyy sekä teräksen korroosiossa että kallioperän radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.

Kalliopohjavesi sisältää myös hiilidioksidia ja typpiyhdisteitä. Vettä voi olla syvyyksissä runsaastikin.

Happea sisältävissä pintavesissä tilanne on erilainen. Esimerkiksi merivedessä teräkset ovat korkeammin saostettuja, eikä niissä esiinny yhtä voimakasta korroosiota.
--------------

 Mikähän on kokonaishyötysuhde viipperän propelllista Teslan takapyörään.

Mikähän on kokonaishyötysuhde viipperän propelllista Teslan takapyörään.

Yritän ratkaista.

Tuulivoimala tuottaa sähköä mutta sitä ei kannata tuottaa generaattorilla verkkolaatuisena, vaan sähköä tulee vaihtelevasti. Generaattorityypistä riippuen taajuuskin voi vaihdella, kuten myös jännite ja teho. Jotta sähkö saadaan syötettyä verkkoon tarvitaan verkkoinvertteri, joita tekee mm. ABB. Heillä näkyy olevan ratkaisuja 800kW - 8000kW, Suomen suurin tuulivoimala on 5000kW. Invertterin tehoelektroniikka tasasuuntaa sähkön ja syöttää sen verkkoon halutulla jännitteellä ja taajuudella. Hyötysuhde parempi kuin 96,5%.
https://library.e.abb.com/public/9909599816bccbfcc1257c860034fc82/ACS880_brochure_EN_lowres.pdf

Sähkö siirretään muuntoasemien ja linjojen kautta kuluttajille. Siirtohäviöihin verkossa kuluu noin 4%.

Siirtohäviöt (Suomessa 1,2 % kantaverkossa; 2,5 % keski- ja pienjänniteverkossa

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6verkko

Kotona Teslan akku ladataan ja lataustehokkuus on 92%, akku ei ota kaikkea energiaa varastoon vaan osa menee häviöksi.

Jokohan nyt olisi tietoja riittävästi, että voisi laskea.

Myllystä verkkoon 96,5%, verkosta töpseliin 96%, töpselistä akkuun 92%, akusta takapyörään 70% eli kokonais% on 60%. Näyttäisi tulos olevan linjassa Hesarin tiedon kanssa. Jos olen ottanut vääriä lähtötietoja, unohtanut jotain tai laskenut vikaan - korjatkaa.

Valtioneuvoston kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan sähköauton hyötysuhde on 50–70 prosenttia, kun polttomoottoriauton hyötysuhde parhaimmillaankin on alle 25 prosenttia.

https://www.hs.fi/paivanlehti/18022017/art-2000005092535.html

Joku toinen saa laskea paljonko jää hyötysuhteeksi kun matkustetaan merelle, porataan 3km syvyydestä, lämmitetään, separoidaan, kuljetetaan, jalostetaan, kuljetetaan tankataan, poltetaan ja pyöritetään takapyörää. Lisäksi haihtuminen ja hävikki pitää ottaa huomioon. Laskelman yksinkertaistamiseksi ympäristön pilaamista tai hajoavien osien aiheuttamaa harmitusta ei tarvitse välttämättä ottaa huomioon. Siinähän energiatehokkuus tulisikin ehkä jo negatiiviseksi.

Moerko on ÄIJÄ! Osaa jopa laskea!

Mitä ominaisuutta POLIISIT EI OLE KOSKAAN, KOSKAAN OSANNEET..

. Lisäksi Moerko laskennat näytti olevan aika lähellä

myös reaalimaailmaa.  Mikä taas kertoo ARVOSTAMASTANI AMMATTIMAISUUDESTA.
-

Arto voikin tähän pyynnöstä malliksi kertoa mitä jää käteen siitä uraanista , joka laitetaan 25% hyötysuhteen reaktoreihin. Siis paljonko maasta louhitun uraanin sisältämästä energiasta menee sähköksi?
2008< lähtien prosessi siis ON KULUTTANUT ENEMMÄN. Kuin tuottanut. Talvivaarassa kaivuuseen hukattu 20kWh tuottaa siis vain 1kWh sähköä!

Mutta kun maasta louhitaan 400kg uraania. Siitä 399kg huiskitaan luontoa saastuttamaan. Ja vain 1kg poltetaan vaivoin suurella saastamäärällä sähköksi asti. Mikään maailmassa EI toimi lähimainkaan noin huonolla hyötysuhteella energian maailmassa! Kun esimerkiksi minun vesivoimalat tuottaa tyypillisesti 97,5% hyötysuhteellaan sähköä! Niin ydinvoimaloiden 0,0025 osa / 0,25% hyötyyn. Ei ole edes VITSI!

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710032200435647_u0.shtml

 Mistäs nyt tuulee?

USA rakensi Helsingin keskustan maan alla olevaan keinojärveen 2kpl . Noin 50MW konttivoimaloitaan. 911 Tyyliin toki laittomasti. Mutta mitäs väliä sillä sanoo SUPO.

Kyllä STUK ja viranomaiset tietää tasan tarkkaan nämä voimaloiden olemassaolot! Jo keväällä mitattiin näitä samanlaisia vuotoja juuri Helsingin alueella samoista USA hätäreaktoreista pullautettuna.

Helsingin alla ei ole mitään järviä, saatikka salaisia voimaloita, jonka olemassaolosta vain Artsi tietää. Miten metro voisi kulkea järven läpi, entäs kaikki pääkaupunkiseudun maanalaiset parkkihallit, ja entäs maan alla olevat väestösuojat? Halloo Arto, puhut taas niin paksua paskaa että!!!

Kyllä toi säteily tulee Arton hehkuttamasta seitsemän kilometriä syvästä geotermisestä reiästä, tai sen reiän alusta. Kaikki maailman johtavat tutkijat on kanssani samaa mieltä.

Sinä itsekin kirjoitit eilen, tosin toisen suulla, maanalaisten porareikien mikrobeista ja kallioperästä liukenevasta radioaktiivisesta säteilystä!

Mikrobit ovat yllättävä riski teräsrakenteille – koskee myös geotermistä reikää

Timo Marttila
Vakaaksi luokitellussa kallioperässä piilee metalleja koskevia riskejä. Olkiluodon ydinjätesäilytyksen suunnittelussa turvallisuus on ensisijainen tekijä.

Mikrobeja on kaikkialla – myös paikoissa, missä muulle elämälle ei ole edellytyksiä, kuten syvällä kallioperässä.
Syvissä kalliopohjavesissä teräksen on uskottu korrodoituvan hitaasti, koska pohjavesi on usein hapetonta eikä sen vesikemia ole metalleille aggressiivinen.

VTT:n tutkija Pauliina Rajala on kuitenkin havainnut, että mikrobit voivat tuottaa yllätyksiä myös maan uumenissa. Niiden aiheuttaman korroosion nopeutta on vaikea ennustaa.

”Mikrobit muuttavat ennustettuja mekanismeja syvyyksissä.”Rajalan tutkimustulokset ovat tärkeitä matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden loppuvarastoinnissa, mutta auttavat myös muita kalliorakentajia.

Pienikin määrä mikrobeja voi koitua kohtaloksi metallille, jonka pintaan eliöt keräytyvät. | Kuva: Pauliina Rajala .
 Rajala on törmännyt kokeellisessa tutkimuksessa oletettua nopeampaan korroosioon, erityisesti paikallisesti.

”Tämä on pitkälti vielä tuntematon ala. Tiedämme vasta pienen osan eri mikrobien ja mikrobiryhmien vuorovaikutuksesta pohjavesissä”, Rajala sanoo.

Rajala on tutkinut mikrobikorroosiota sekä laboratorio- että kenttäkokeiden avulla. Laboratoriossa on käytetty syvältä noudettua pohjavettä ja maaperänäytteitä ja pyritty rikastamaan niiden sisältämiä mikrobeita koetta varten. Kenttäkokeissa koeliuskat on viety aitoon ympäristöön esimerkiksi kaivokseen tai kallioluolaan.

Kokeissa on myös simuloitu mahdollisia tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia: mitä tapahtuu, jos mikrobit saavat jostain runsaan ravinnepulssin tai vaikkapa ympäristön happamuus muuttuu?

Vajaan kuuden vuoden kylpy syvissä pohjavesissä riitti tuhoamaan yhden kenttäkokeissa käytetyn metalliliuskan lähes kokonaan. | Kuva: Pauliina Rajala
 
Mikrobikorroosio
Elintarvike- ja paperiteollisuudessa on pitkään tunnettu mikrobien taipumus muodostaa metallipinnoille haitallisia biofilmejä, jotka aiheuttavat korroosio-ongelmia. Mikrobikasaumia kertyy myös putkistoihin. Riskipaikkoja tällaisissa ympäristöissä ovat hitsisaumat ja muut epäjatkuvuuskohdat.

”Vaurioon johtava prosessi johtuu ympäristöön sopimattoman materiaalin ja vesikemian yhteisvaikutuksesta”, VTT:n tutkija Pauliina Rajala sanoo. ”Mikrobikorroosiota on syytä epäillä, jos korroosio etenee ennustettua nopeammin.”

Vesijohtoputket tai satamapaalutukset kestävät normaalisti noin sata vuotta. ( Ei siis TVO, Posiva valehteklemasta 100 000 vuodesta kuin PROMILLE! Miksei asiaa ole uskallettu tuoda julki, ennn Arto lauri väliintuloja?)

Korroosio on aina sähkökemiallinen prosessi, mutta mikrobit nopeuttavat sen etenemistä, kun kasvuston erittämät aineenvaihduntatuotteet muuttavat ympäristön happamuutta ja muita olosuhteita paikallisesti.

Esimerkiksi sulfaatteja pelkistävät mikrobit tuottavat sulfaatista sulfidia, joka on aggressiivinen korrodoija ja reagoi helposti ympäristön kanssa. Toisaalta myös monet muut mikrobiryhmät, kuten metanogeeniset arkkeonit sekä rautaa hapettavat ja pelkistävät mikrobit, voivat edesauttaa korroosiota.

Jos mikrobeja ei ole, korroosion tuotteena muodostuu tyypillisesti metallin pintaan kerros, joka hidastaa korroosion etenemistä. Mikrobit kuitenkin tekevät korroosiokerroksen epästabiiliksi ja kierrättävät sitä, jolloin korroosio jatkuu.

Vielä ei ole selvää, mikä on syy ja mikä seuraus.
”On vaikea todistaa, mitkä pinnoilta havaituista mikrobeista edesauttavat korroosion syntymistä. Ne saattavat myös hakeutua pinnalle vasta kun korroosiotuote on syntynyt ja vain kierrättää sitä”, Rajala sanoo.

Pohjaveden korrodoivat mikrobit eivät tarvitse happea.

Tunnettuja korroosiota kiihdyttäviä mikrobeja on hapettomassa pohjavedessä vähän. Nämä lajit kuitenkin rikastuvat hiiliteräksen pinnalle ja muodostavat yhteisöjä, joiden kohdalle metalliin syntyy kraattereita.

Laboratoriokokeissa metallilevy on harsoontunut muutamassa vuodessa pitsiksi.

Pohjaveden korrodoivat mikrobit eivät tarvitse elintoimintoihinsa happea. Ne tuottavat energiaa esimerkiksi sulfaatin, raudan tai nitraatin avulla. Jotkin saavat energiansa hapettoman pohjaveden sisältämästä vedystä, jota syntyy sekä teräksen korroosiossa että kallioperän radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.

Kalliopohjavesi sisältää myös hiilidioksidia ja typpiyhdisteitä. Vettä voi olla syvyyksissä runsaastikin.

En usko moisten voimalaitosten olemassaoloon. Hyvä tietenkin olisi, että moiset "ydinvoimalakontit" olisivat olemassa kriisitilanteiden varalta, mutta pelkäämpä uutisoinnin niistä olevan vain harhaista höpinää.