Piti välihousut poejjes heitteä
työnteä puskaan tukkireki
kun luoja meille viimmenki
sen tolokun kesän teki
heitin sängyn peälle outtamaan
sen lanellisen paejjan
ja sannoen että aurinkova
nyt hetken ottaa taejjaan
vaen jopa sano hemestini
elä ukko heittäy ilikosilleen
kuulehan kun juttu tämä
nytten ompi silleen
otat toeseen kätteen sankon
toeseen marjaenkerryykonneen
ja se tylyn lopun teki
meikäläesen kesäpäevänonneen
No, ei auttanu ku mehtään paenuo
laettaa peälle moastotakkie
ja peähinettä katella
vaen ei onneks karvalakkie
mutta jalakoehin kumpparie
ja kolome parrie villasukkie
muutoen kenkän kärkeen voesi
pottuvarpaankynsi kipejästi pukkie
Vaen pijan täytty sankko
kun oekeen ahkerasti poemin
ja kohta autoon käppäelin
melekolaella omin voemin
vaen täytyy tässä tunnustoa
oli hijen haju melekolaella raju
että hemestillä melekeen
meni kottiin pallaellessa taju
Elämä on parasta kometiijjaa
