Ens talvesta tulee vaikia . Onneks korko on matalla , takasinmaksuturvaa on kuluttajilla lainoissa ja pankit ainakin vielä tuntuu siltä on malttilinjanjalla . Maitotili , on hyvästä nyt .

Polttoaineet on laskeneet, rehut ja apulannat laskussa, korkokin laskee, ensi keväästä tulee parempi. Eiköhän polttoaineiden, raaka-aineiden ja korkojen aleminen, laske vähän muitakin hintoja ennenpitkää ...

Polttoaineet on laskeneet, rehut ja apulannat laskussa, korkokin laskee, ensi keväästä tulee parempi. Eiköhän polttoaineiden, raaka-aineiden ja korkojen aleminen, laske vähän muitakin hintoja ennenpitkää ...

Voi maksaa pellosta enemmpi vuokraa, ha-hintaa...

Pellosta maksaminen voi olla kortilla . Pankit vaatii näyttöä ostopellon kannattavuudesta . Jos omalla rahalla maksaa on toinen juttu

Pankit ovat kriisissä:

1. Korkomarginaali on ollut liian ohut.
Tämä on johtanut pankit bisnestoimiin, jotka eivät pankille kuulu.

Ja EKP:n päätös koron laskemisesta lisää pankkien vaikeuksia.

2. Rahat on hävitetty rahastoihin. Tappiot ovat suuret.

3. Lainojen takaisinmaksua saa lainasopimuksen mukaan odottaa vuosikymmeniä.

Suomen hallitus on jo sopinut 50 mirjardin euron pankkitukipaketista.
Mistä rahat otetaan?
USAn rokkefellereiltä...

Saksan kahden suurimman pankin tappiot ovat 120% Saksan koko vuoden bruttokansantuotteesta. siis bruttokansantuotteesta, ei valtion budjetista.

EKP on ilmeisesti pyytänyt tähän eli euroalueen elvyttämiseen Suomenkin solidaarisuusapua.

Kysymys:
Mikä on Saksan ainoa keino selviytyä tulevasta kriisistä?

Pankit ovat kriisissä:

1. Korkomarginaali on ollut liian ohut.
Tämä on johtanut pankit bisnestoimiin, jotka eivät pankille kuulu.

Ja EKP:n päätös koron laskemisesta lisää pankkien vaikeuksia.

2. Rahat on hävitetty rahastoihin. Tappiot ovat suuret.

3. Lainojen takaisinmaksua saa lainasopimuksen mukaan odottaa vuosikymmeniä.

Suomen hallitus on jo sopinut 50 mirjardin Euron pankkitukipaketista.

Saksan kahden suurimman pankin tappiot ovat 120% Saksan koko vuoden bruttokansantuotteesta. siis bruttokansantuotteesta, ei valtion budjetista.

Mikä on Saksan ainoa keino selviytyä tulevasta kriisistä?

No se mikä ennenkin, annetaan valuutan laskea tarpeeksi, niin velat sulavat pois ...

Ottakaas nyt vähän rauhallisemmin . Se on totta että rahaa myydään tosipienellä katteella mutta vain asunto ja maatilalainoihin ,tosin poikkeuksina korkotukilainat .

Kulutusluotoissa marginaaleissa on katetta, lamanaikana niitä ei hevillä oteta .

-30 luvun pulakauden jälkeen tapahtui mitä 

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 13.12.08 - klo:21:33

Mikä on Saksan ainoa keino selviytyä tulevasta kriisistä?

No se mikä ennenkin, annetaan valuutan laskea tarpeeksi, niin velat sulavat pois ...

Väärä vastaus.

Perustelut:
Tällaista globaalia lamaa ei ole ennen ollut.
Pitää huomata että euroa ei ole ollut vastaavassa tilanteessa 1930-luvulla.

Toiseksi silloin ei ollut tietokoneilla siirrettävää rahaa.

Mihin euro laskee eli devalvoituu?
 
Sehän "on vahva ja vakaa", eikä mikään lastu laineilla kuten pienestä markasta väitettiin.
Euro on jälleen vahvistunut ilman omia ansioita.

EKP:n koronlaskulla ei enää tuolla tasolla ole mitään elvyttävää merkitystä.

Virtuaalirahakupla, joka on luotu ympäri maapalloa kiertävällä sähköisellä rahalla, on puhjennut.

Todellista rahaa ei olekaan kuin 1/100 maapalloa kiertäneestä rahasta.


Uusin kysymyksen:

Mikä on Saksan keino selviytyä?

Vinkki:
Sama on edessä Suomella, muttei Ruotsilla.

Uusin kysymyksen:

Mikä on Saksan keino selviytyä?

Vinkki:
Sama on edessä Suomella, muttei Ruotsilla.

Toinen vinkki:

Esko Antolaa haastateltiin radiossa eilen aamulla.

Antola totesi, että EU:lla on rahapolitiikka, mutta ei talouspolitiikkaa.

Tässä on ongelman ydin ja jokainen maa lähtee siksi suojelemaan omaa talouttaan sensijaan että EU:ssa pitäisi puhaltaa samaan hiileen.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 13.12.08 - klo:21:47

Uusin kysymyksen:

Mikä on Saksan keino selviytyä?

Vinkki:
Sama on edessä Suomella, muttei Ruotsilla.

Toinen vinkki:

Esko Antolaa haastateltiin radiossa eilen aamulla.

Antola totesi, että EU:lla on rahapolitiikka, mutta ei talouspolitiikkaa.

Tässä on ongelman ydin ja jokainen maa lähtee siksi suojelemaan omaa talouttaan sensijaan että EU:ssa pitäisi puhaltaa samaan hiileen.

Käytännösshän tälläista yhteistä talouspolitiikkaa ei voi olla, koska maat ja taloudet on niin eri vahvuiset.

Osa, kuten Belgia, Italia ja Ruotsikin on hyvin velkaisia talouksia, velkaa on moninkertaisesti kansantulon verran, sitten on näitä, Luxemburg, Suomi, ehkä Saksa ja Hollantikin, ovat taas hyvin velattomia, kolmas ryhmä on nä'itä Itä-euroopan maita, joiden taloudet on ihan eri tasolla, heikkoja ja kansantulolta hyvin pieniä.

Miten näille maille luotaisiin yhteinen talouspolitiikka, sekä mikä toiselle sopii on toiselle puhdasta myrkkyä ...

yhteistä talouspolitiikkaa ei voi olla, koska maat ja taloudet on niin eri vahvuiset. Osa, kuten Belgia, Italia ja Ruotsikin on hyvin velkaisia talouksia, velkaa on moninkertaisesti kansantulon verran, sitten on näitä, Luxemburg, Suomi, ehkä Saksa ja Hollantikin, ovat taas hyvin velattomia, kolmas ryhmä on nä'itä Itä-euroopan maita, joiden taloudet on ihan eri tasolla, heikkoja ja kansantulolta hyvin pieniä. Miten näille maille luotaisiin yhteinen talouspolitiikka, sekä mikä toiselle sopii on toiselle puhdasta myrkkyä ...

Niinpä... ei mitenkään... on tyydyttävä rahapolitiikkaan... hyvä, että edes sitä voidaan "käyttää".

Niin kuin Taxell eilen TV:ssä sanoi, tämä lama on paljon vakavampi kuin 90-luvun alun lama, joka oli vain meillä ja syyt olivat osin meistä riippuvia, ja osittain Neuvostliiton hajoamista seurannut idänkaupan romahtaminen.
Silloin länsiviennin kasvu nosti Suomen lamasta, mutta tämä on  globaali lama,  ja vaikuttaa ennen kaikkea vientiteollisuuteen ensin, ja sitten sen jälkiseurauksena kotimarkkinoihin.

Nyt ei löydy pelastavaa oljenkortta mistään, ei  edes kotimarkkinoista, ja ehdotettu jättimäinen elvytyskin on kuin housuun kusisi pakkasella, ensin lämmittää mukavasti, mutta sen jälkeen olo on entistä epämukavampi.
Voidaan siis toki rakentaa ja korjailla liikenneinfraa, rakentaa ja korjata rakennuksia, mutta kun nämä on tehty, niin mitäs sitten tehdään, meillä on sen  jälkeen rahat loppu, mutta onhan ainakin kunnossa olevat tiet ja rakennukset.

Sen jälkeen pesemme toistemme paitoja ja selkiä, ja huomaamme että sekään ei auta mitään.

Ja sitten siirrytäänkin vaihdantatalouteen.

Niin kuin Taxell eilen TV:ssä sanoi, tämä lama on paljon vakavampi kuin 90-luvun alun lama, joka oli vain meillä ja syyt olivat osin meistä riippuvia, ja osittain Neuvostliiton hajoamista seurannut idänkaupan romahtaminen.
Silloin länsiviennin kasvu nosti Suomen lamasta, mutta tämä on  globaali lama,  ja vaikuttaa ennen kaikkea vientiteollisuuteen ensin, ja sitten sen jälkiseurauksena kotimarkkinoihin.

Nyt ei löydy pelastavaa oljenkortta mistään, ei  edes kotimarkkinoista, ja ehdotettu jättimäinen elvytyskin on kuin housuun kusisi pakkasella, ensin lämmittää mukavasti, mutta sen jälkeen olo on entistä epämukavampi.
Voidaan siis toki rakentaa ja korjailla liikenneinfraa, rakentaa ja korjata rakennuksia, mutta kun nämä on tehty, niin mitäs sitten tehdään, meillä on sen  jälkeen rahat loppu, mutta onhan ainakin kunnossa olevat tiet ja rakennukset.

Sen jälkeen pesemme toistemme paitoja ja selkiä, ja huomaamme että sekään ei auta mitään.

Ja sitten siirrytäänkin vaihdantatalouteen.

Nojaa, tuskin vähiä rahoja pelkästään teiden kanssa poltetaan ...

Suomi avaa kaivoksia, tekee energia-investointeja, kuten ydin-, tuuli- ja vesivoimaa, kun rakentamisen kulut laskee niin nämä investoinnitkin helpottuu.

Myöhemmin kun investoinnit on tehtynä, niistä tulee lisää vientituloja, menetettyjen tilalle.

Ikäluokat vanhenee kautta Euroopan, vapaa-aika lisääntyy ja matkailu kehittyy, turismin kasvu on varsin voimasta ...

Niin kuin Taxell eilen TV:ssä sanoi, tämä lama on paljon vakavampi kuin 90-luvun alun lama, joka oli vain meillä ja syyt olivat osin meistä riippuvia, ja osittain Neuvostliiton hajoamista seurannut idänkaupan romahtaminen.
Silloin länsiviennin kasvu nosti Suomen lamasta, mutta tämä on  globaali lama,  ja vaikuttaa ennen kaikkea vientiteollisuuteen ensin, ja sitten sen jälkiseurauksena kotimarkkinoihin.

Nyt ei löydy pelastavaa oljenkortta mistään, ei  edes kotimarkkinoista, ja ehdotettu jättimäinen elvytyskin on kuin housuun kusisi pakkasella, ensin lämmittää mukavasti, mutta sen jälkeen olo on entistä epämukavampi.
Voidaan siis toki rakentaa ja korjailla liikenneinfraa, rakentaa ja korjata rakennuksia, mutta kun nämä on tehty, niin mitäs sitten tehdään, meillä on sen  jälkeen rahat loppu, mutta onhan ainakin kunnossa olevat tiet ja rakennukset.

Sen jälkeen pesemme toistemme paitoja ja selkiä, ja huomaamme että sekään ei auta mitään.

Ja sitten siirrytäänkin vaihdantatalouteen.

Parempi pestä toisten paitoja lamankin aikana , kaikkihan tämä loppujen lopuksi toisten paitojen pesemistä .

Pietarin "rihkama" markkinat saattais tuoda helpotusta . Menestyjiä Venäjän markkinoilla on , pitää ottaa selvää miten siellä toimitaan ja sitten vasta pyrkiä sinne .

Missään nimessä ei saa jäädä paikoilleen voivottelemaan , siitä lamavasta tuleekin .

No opetellaan euron käyttöä vasta tässä suuressa ja mahtavassa eurostoliitossa.

Devalvoituu ja revalvoituu se eurokin, dollaria vastaan. Markka aikaan voitiin markka devalvoida. Ostovoima laski kansalaisilla, mutta samalla suomalaiset tuotteet oli ulkomailla halvempia ja vienti rupesi vetämään. Kotimaassa kun ostovoima laski devalvaation seurauksena, niin ulkomaiset tuotteet kallistuivat kotimaisiin nähden enemmän ja kuluttajat käyttivät suomalaisia tuotteita.

Nyt on odotettava että taloustilanne jossain vaiheessa rauhoittuu ja euro ja dollari palaavat markinoilla optimaaliselle tasolle.

Olisivat uskoneet minua, euron mukana paskan möivät.