Tältä näyttää ohra josta tulee n.6500kg/ha 

Ja aika pienillä panostuksilla 

Mikäs hytti sul on? Ilmansuodattimen tietoa kaipaisin kun ei tunnu kukaan tietävän.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 26.08.15 - klo:07:29

Tältä näyttää ohra josta tulee n.6500kg/ha 

Ja aika pienillä panostuksilla 

Mikäs hytti sul on? Ilmansuodattimen tietoa kaipaisin kun ei tunnu kukaan tietävän.

Niitä taitaa olla kolme eri mallia?

Ei ollut hiukan keskenkasvuisena puiminen kovinkaan järkevää. Kuivausaika melkoisen pitkä. Kuivurissa "kasitonnarista" lähtee tonni painoa ja toinen, runsaskin tonni löpön hintana.

Ceylon oli mukavampaa puida

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 26.08.15 - klo:07:29

Tältä näyttää ohra josta tulee n.6500kg/ha 

Ja aika pienillä panostuksilla 

Mikäs hytti sul on? Ilmansuodattimen tietoa kaipaisin kun ei tunnu kukaan tietävän.

Tällänen muistiinpano löyty tietsikan uumenista. Ismen hytti on 

Puimurin ohjaamon suodatin
 Sisu / Isme
 IKH  Tuotekoodi: TF21042
 koko 450x150x52   

Lainaus käyttäjältä: 4630 - 26.08.15 - klo:09:52

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 26.08.15 - klo:07:29

Tältä näyttää ohra josta tulee n.6500kg/ha 

Ja aika pienillä panostuksilla 

Mikäs hytti sul on? Ilmansuodattimen tietoa kaipaisin kun ei tunnu kukaan tietävän.

Tällänen muistiinpano löyty tietsikan uumenista. Ismen hytti on 

Puimurin ohjaamon suodatin
 Sisu / Isme
 IKH  Tuotekoodi: TF21042
 koko 450x150x52

Ei auttanut, omassa makerin valmistama hytti ja suodatin on 1450x103x50.

Pahuksen sitkasta hommaa rukiin puinti, jyvä oli kosteudeltaan keskimäärin 20% tienoilla mutta korsi vielä ihan vihreä.. Lakopaikat piti ajaa tooooooosi varovasti, ottaa aivan sairaasti voimaa koneesta. 
Nuo oli valmiimpia mitä täälläpäin on, monessa paikka vielä kosteudet luokkaa 24-27%..

Ei ollut hiukan keskenkasvuisena puiminen kovinkaan järkevää. Kuivausaika melkoisen pitkä. Kuivurissa "kasitonnarista" lähtee tonni painoa ja toinen, runsaskin tonni löpön hintana.

Ceylon oli mukavampaa puida

-SS-

Mitä sun sit oli puintikosteus?

Tähän pitää kantaa korsi kekoon; rukiit omalta osalta puitu täällä E-karjalan kulmalla, puintikosteus alussa 20, lopussa 18 luokkaa. Sato vaihteli rajusti lähinnä talvehtimisen mukaan, 2 - 5 t/ha, hlp 73..77.
Tuo 5t/ha on ennätys itselle. Ja nyt sitten pohtimaan sitä ruista rukiin perään.. kai Reetta menestyy.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.08.15 - klo:10:35

Ei ollut hiukan keskenkasvuisena puiminen kovinkaan järkevää. Kuivausaika melkoisen pitkä. Kuivurissa "kasitonnarista" lähtee tonni painoa ja toinen, runsaskin tonni löpön hintana.

Ceylon oli mukavampaa puida

-SS-

Mitä sun sit oli puintikosteus?

Skagen 24%, valkoisia herneenkokoisia jyviä, Ceylon 19%, oikean viljan näköistä

100 hl kuivaa viljaa hehtaarilta. Valkuainen alle 9% kauppiaan pikamittarilla.
Uskomattoman paljon on kaikilla tullut talvivehnästä ja hybridirukiista. Toisaalta oma
Reetta oli painavampaa kuin jättisadon tuottanut Caspian, esimerkiksi.

Jutun Vintti ihmetteli, miten voi tulla niin paljon. Voi tulla, mutta silloin kun kasvuolosuhteet ovat
erinomaiset, valkuainen putoaa, ennätys kuulemma toistaiseksi 8% pintaan !

Ihmiset kyntävät pää täristen syysviljamaita. Ehkäpä omat kokemukset heillä
ovat alkaneet viedä kynnön ilosanomaa perille laajemminkin.

Toivottavasti tulee vesijärvitalvi kuukauden pakkasjaksoineen, ensi talvella. Nuoret
kollit alkavat muuten ylpistellä noita jättisatoja omana ansionaan.

-SS-

Omat syyskylvöset puituna. Magnifik tuotti kyllä oman ennätyksen syysvehnän osalta heti jo lajittelu jätteellä kylvettynä (tosi pientä ja surkean näköistä serti jyvää viime syksynä). Noin 7000kg/ha jos pyöristetään varmuuden vuoksi alaspäin. Tosin aikasemmin ollut vain Urhoa syysvehnän osalta viljelyssä. Urhon keskisadoksi jäi tänä vuonna n.5800kg. Urho vaikuttaa käytännössä olevan noin viikon aikaisemmin puinti valmista.

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 26.08.15 - klo:09:13

Valhe
Emävalhe
Agronetin satokehuskelu

Uskooko joku ihan vakavissaan nämä täällä mainitut hehtaarisadot? Täytyy olla aika pöljä jos uskoo.
Siinä missä kalamiehet kertoo kalavaleita, niin agronetissä viljamiehet kertoo viljavaleita. Kun mitään ei tarvi todistaa vedenpitävästi, niin on niin helppo valehdella.
Ja aika vaikeaa onkaan mitään todistaa vedenpitävästi.
Todennäköisesti nämä satokehuskelijat valehtelevat myös itselleen, itselle valehtelusta on se hyöty, että pysyy työmotivaatio hyvänä.

SuorakylvöSimolla on 5000kiloo kova tavote, varsinkin ohralla. Onhan toki se hyvä puoli et säästyy löpöä peltoliikenteen lisäksi kuivaamisessa...

Tää on ihan mahtavaa lukea näitä juttuja, kuinka ajassaan menneisyyteen jumahtaneet ei voi uskoa että sadot on parantuneet huimasti ajasta ennen EU-aikaa. Köntyksen ohra näyttää hyvinkin siltä mitä sanoi, käytännössä samalta näyttää ohra josta tulee 8 tonnia. 3 ja 5 tonnin eron näkee mutta siitä ylöspäin ei enää kovin helpolla.

Just lähen puimaan, voinhan ottaa vidduuksillaan kuvan mitä näyttää puimurin satomittari parhaissa kohdissa ja kuvan kasvustosta, ei oo eroa köntyksen kuvaan. Pörrö-ohraa mullakin, Bragea ja lienee ihan laatutavaraa

Kyllä se täällä on katovuosi, jos ei 5-tonnia tule 
Nyt näyttää olevan suht hyvä vuosi välillä 
Kaikkia ei oo tosin vielä puitu, ruista ei kukaan edes aloittanut, siitäkin kovat odotukset 

Tää on ihan mahtavaa lukea näitä juttuja, kuinka ajassaan menneisyyteen jumahtaneet ei voi uskoa että sadot on parantuneet huimasti ajasta ennen EU-aikaa. Köntyksen ohra näyttää hyvinkin siltä mitä sanoi, käytännössä samalta näyttää ohra josta tulee 8 tonnia. 3 ja 5 tonnin eron näkee mutta siitä ylöspäin ei enää kovin helpolla.

Siitä englantilaisten 16,5 tonnarista kyllä melkein näki videoltakin, et tulee yli viis 

Kyllä se täällä on katovuosi, jos ei 5-tonnia tule 
Nyt näyttää olevan suht hyvä vuosi välillä 
Kaikkia ei oo tosin vielä puitu, ruista ei kukaan edes aloittanut, siitäkin kovat odotukset 

Älä mene tuollaisia täällä kertomaan. Jos tulee alle 4 tonnia niin on palstalla näennäisviljelijä ja jos tulee yli 5 tonnia niin sitten pitäisi jo pärjätä ilman tukia 

SuorakylvöSimolla on 5000kiloo kova tavote, varsinkin ohralla. Onhan toki se hyvä puoli et säästyy löpöä peltoliikenteen lisäksi kuivaamisessa...

Suorakylvösimo toisaalta voi rullailla suorakylvimellään 500 ha siinä kun SKN kyntäskelee puoltasataa hehtaaria. Suorakylvösimo ottaa kelalta vai mistä ne nyt tulee, tukia neljännesmiljoonan, ja vähäisen sadon voi kipata vaikka kuoppaan pois silmistä, ja SKN hankkii tukia 25 k€ ja kasitonnareistaan vaivoin esim. rehuvehnää 60 k€

Että voi kysyä, kumman luo se raha liikkuu, Suorakylvö-Simon vai Aimo Kyntäjän ?

-SS-