Niin ei kait kyse ole siitä että kannattaako lehmille syöttää viljaa. Kyse on vaan siitä että kannattaako kovasti työllistetty karjatila itse viljellä piieniä aloja viljaa.
Kaverilla +100ha viljalla karjatilalla eikä muita koneita ko. toimeen kuin äes ja jyrä, traktoreiden ohella. Siinä näkee viljelyn hinnan.
Mun "asiakastiloista" kaikki on karjatiloja, jotka ovat ulkoistaneet kasvinsuojelun ja puinnit, ovat vieläpä keskimääräistä isompia tiloja. Miksi ihmeessä pienten tilojen kannattaa ostaa omat koneet ja tehdä itse, jollei se kannata isommillekaan??? Vai siksikö pienet tilat on pieniä, kun eivät osaa laskea? Työmäärää omat koneet tuskin vähentää, ts. ei voi syyttää "isoa" tilaa työmäärästä, kun itse puuhastelee vähän sitä sun tätä. Isommilla tiloilla keskitytään olennaiseen 
Isommalla tilalla on tosiaan pohdittava sitä, että hankitaanko omia koneita ja minkä verran ja siihen lisäksi palkkatyöntekijä (sivukuluineen) vai löytyykö alueelta urakoitsija, joka hoitaa homman. Joka tapauksessa oma aika ja jaksaminen ei riitä kaikkeen. Työntekijän voi tietysti ottaa myös navettaan ja keskittyä itse sitten peltotöihin. Tilakohtainen ratkaisu.
Tässä kolme vuotta ukrainan avun kanssa painineena ja sen kilometritehtaalle äskettäin laittaneena, urakoitsijan tilaaminen ja laskun maksaminen ei tunnu läheskään niin haasteelliselta.
Viljanviljelyyn ei itselläkään ole koneista kuin äes (sisältää hs-laitteen), kivenkeruukone ja aurat sekä osuus apulantakoneesta, ruiskusta ja jyrästä. Puinnin hoitaa joinakin vuosina urakoitsija (silloin kylvön tekee kanssa urakoitsija), joinakin vuosina tarkkuussilppuri (oma), tänä vuonna lehmät (omia). Pysyvien nurmien takia piti laittaa näennäisohraa (apulantakoneella) suojaviljaksi, mutta ei se sadon kannalta ollut järkevää, ilman suojaviljaa olen opetellut heinät perustamaan jopa hyvällä tuloksella. Viime vuonna tuli sen verran puintiviljaa, että riittää tulevaksikin talveksi. Ensi kesänä kenties taas puintiviljaa.
