Työvoimapolitiikassa pitäisi pystyä näkemään mikä on vääjäämätön tulevaisuus, ja osata reagoida siihen jo etukäteen. Se on ymmärretty aika hyvin että hoiva-ala ei ainakaan pienene, mutta esim. sitä ei ehkä yhtä hyvin, että kaupan ala tulee erilaisen digitaalisen tehostumisen, verkkokaupan yms. myötä vähentämään työpaikkojaan tosi radikaalisti seuraavan 10-20 vuoden aikana. Tulee itsepalvelukassoja, robottivarastoja lisää jne.
Teollisuuden rooli tulee jatkossa taas jatkossa kasvamaan ainakin työllistäjänä, kun muuta työtä ei vain ole kun kaikki eivät voi olla hoiva/ylläpitoaloilla. Teollisuusyrityksillä tulee myös olemaan entistä spesifimpiä tarpeita työvoimansa suhteen. Näin ollen yritysten itse hoitamaa koulutusta pitäisi selvästi muuttaa jostavammaksi ja tukea sitä sen sijaan että tuotetaan amiksissa "ammattilaisia" jolla ei ole mihinkään työpaikkaan riittävää pätevyyttä. Nykyisin myös tuntuu että mikäli yritys ensin kouluttaa tyyppiä, niin sen jälkeen se joutuu maksamaan tälle vielä selvästi kovempaa liksaa kuin jostain kortistosta revitylle tavallaan oikean koulutuksen omaavalle. Eikä sekään ole sinänsä mielestäni reilua. Eli yrityksille pitäisi jotenkin tarjota parempi mahdollisuus kouluttaa itselleen suorittavaa työvoimaa jolle maksetaan kohtuullinen palkka mutta ei automaattisesti ja saman tien mikään 3500+ € kuukausikorvaus. Ja Valtion/kunnan pitäisi tukea tätä suorastaan yhtä paljon kuin se maksaa yleistason ammatillisesta koulutuksesta. Tässä kuitenkin koulutettaisiin tarpeeseen eikä reserviin, ja yrityksellä on selvästi kovempi tulospaine tuottaa osaavia tyyppejä, koska se kouluttaa omaa työvoimaansa.
Ja sitten palkkausta pitäisi mielestäni viedä monilla aloilla suoritusperusteiseen suuntaan, eli palkkaa siitä mitä saa aikaan. Ei sovi tietenkään kaikkeen toimintaan, mutta useampiin kuin mihin sitä nyt sovelletaan.
