25 000 tn x (tuotantokustannus 300 €/tn -( markkinahinta + rahti ( 160 + 15))= 4.375 milj €
Eli viljelijät tukee omasta selkänahastaan tuon vehnän vientiä salaa neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.
Mikä on lastin arvo määräsatamssa?
Ei ole ihme, että rahat loppuu Suomesta. Tämmösen lastin yhteydessä rahaa lahjoitetaan lastin verran ulos. Eli kansantaloudellisesti tämä on nollasummapeliä. Se mitä tulee viljasta. Katoaa lastin mukana pääomina ulos.
Niin, ja minkäverran on sen tuottamiseen tuotu ulkoa panoksia,, nyt kun apupaskatkin maksetaan ulkomaan virmalle, löpöstä puhumattakaan..
[/quote]
Niin, kysymys on ennen muuta siitä, minkä verran saadaan vientituloa ja minkä verran kului tuontipanoksia. Ihan näin hihasta ravistamalla voisi haarukoida tärkeimpien panoksien jakautumista kotimaisiin ja ulkoa tuotuihin:
- työ (kotimaisuusaste n. 97 %)
- traktorit ja puimurit (50 %)
- traktorivetoiset koneet (70 %)
- lannoite (75 %)
- torjunta-aineet (0%)
- rakennukset (95 %)
- kuivaamot ja siilot (80 %)
- nestemäiset poltto- ja voiteluaineet (50 %)
Tälla tavalla arvioituna viljan vienti voi olla kansantaloudelle jopa kannattavaa. Kotimaisuusasteiden arvioiminen ei ole kuitenkaan helppoa. Tai on, mutta arvioiminen oikein, sisältää melkoisen määrän epävarmuustekijöitä.
Lannoitteissa kotimaassa valmistetun osuus on toki suurempikin kuin 75 %, mutta Yara tekee hyvää tulosta ja kuljettaa sen Norjaan. Litroissa mitattuna polttoaineet ovat tietenkin lähes sataprosenttisesti tuontitavaraa, mutta raakaöljy on halpaa ja sen arvo syntyy pitkälti Suomessa.
Kotimaisiin ostopanoksiin sisältyy vaihteleva määrä tuontipalikoita. Traktoriin ehkä eniten. Toisaalta erilaisia koneita myös viedään täältä. Nämäkin vientitulot jäisivät ainakin osaksi saamatta, jollei kotimainen kysyntä ei huolehtisi siitä, että teollisuutta ylipäätään on olemassa. Ilman kotimarkkinakysyntää täällä tuskin valmistettaisi puimureita, traktoreita, kylvökoneita, äkeitä, perävaunuja ja kuivureita.
