Ymmärrän, Shrek, mitä tarkoitat. Myös meillä on hiehonkasvatus ulkoistettu hyvin samankaltaisella sopimuksella kun kerrot itse tehneesi.  Tällä systeemillä tulee vain turhan kalliita hiehoja, muuten toimii todella hyvin.

Eli mainitsemallesi "säästyneelle resurssille" muodostuu jokin hinta ja tätä hintaa pitää ymmärtääkseni verrata tämän "säästyneen resurssin" tuottoon jossakin toisessa kohtaa. Olipa se vaikeasti sanottu Näin ulkoistamisenkin hinnalla on joku maksimitaso.

Peräänkuulutin tuossa aiemmin muualla kasvatetun hiehon kokonaishintaa, koska se on jäänyt vähän piiloon. Tässähän on sellainen tilanne, että kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä mahdollinen kustannus kasvatuksen aikaisesta karsinnasta tai huonolla tuurilla pakollinen poisto eli riskille pitää laskea myös. Näin päädytään mun mielestä yli 2000 euron hintaseen hiehoon, saatika jos kasvattajan taksa on 2,5 tai yli.

Laittaa ajattelemaan, olisiko kuitenkin järkevää hankkia itselle myös nuo "välivaiheen" resurssit, niitähän saa rahalla. Käytännössä tarkoittaa rakentamista, rehujen ja työvoiman ostamista. Jos näin pääsee vaikkapa 1500€ hintaan en näe ulkoistamisessa järkeä.    

Tuo kassavirta vielä: Jos tuotat  1 milj litraa maitoa, saat siitä myyntituloa 300 000 (toivotaan, että enemmin) on tuo 50 000 hiehonkasvattajalle paha paikka...

mitäs muita vaihtoehtoja sitten on?
eli esim kasvatus periaatteessa toisen tilalla ja rehun työn ynnä muun maksaminen. tällöin periaatteessa kasvattaja on vain töissä sinulla silloin kun homma hinnoitellaan oikein mutta hän saa kotieläintilan statuksen eli tukia ja lomia. minkälaisia ongelmia tässä näette tuohon päivävuokraan verrattuna? 
tai sitten eläimen suorat myymiset tilojen välillä ja alkutilalla on vain etuosto-oikeus eläimiin ja ylimääräiset eläimet kasvattaja saada myydä kelle haluaa hintaan mihin haluaa.

Hiehonkasvatus on aika perkaamaton sarka vielä. Tuollaiset 2.5 euron päivätaksat on ilmiselvä merkki tehottomuudesta työnkäytön puolella. Ja ruokinnankin.

Hiehonkasvatuksen kustannuksista lähes puolet muodostuu ensimmäisen puolen elinvuoden aikana. Varmaan tilakohtaista, mutta meillä se on noin 600-700 euroa (riippuu siitä paljonko vanhan rakennuksen kustannuksiksi laskee). Jos sen jälkeisestä kasvatuksesta maksetaan vielä se 2.5 euroa, nousee hiehon hinta reilusti yli kahden tonnin. Vie 2/3 ensimmäisen lypsykauden maitotuotto-rehukustannuksesta maksaa edes raha takaisin kassaan, puhumattakaan työmenekistä, muista muuttuvista ja pääomakuluista. Eli selvää on, että kahden tontun hieho on liian kallis ja kasvattajien pitäisi vetää tästä tiettyjä johtopäätöksiä.

Adam ja muutkin on varmaan maailmalla nähnyt isoa touhua. Millainen asia satojen hiehojen kesytys eli ihmisten käsittelyyn totuttaminen on? Pelkkää pienviljelijä-perheidylli-nostalgiaa, rotukysymys vai jotain muuta. Meneekö tehokkaan yksikön perustaminen broilerpuolen kaavoilla?

Adam ja muutkin on varmaan maailmalla nähnyt isoa touhua. Millainen asia satojen hiehojen kesytys eli ihmisten käsittelyyn totuttaminen on? Pelkkää pienviljelijä-perheidylli-nostalgiaa, rotukysymys vai jotain muuta. Meneekö tehokkaan yksikön perustaminen broiolerpuolen kaavoilla?

Käsittelyn ja eläinten kohtaamisen pitää olla päivittäistä. Asiaan voi vaikuttaa vaikka lannanpoistolla, tekee sen pienkuormaajalla kerran tai kahdesti päivässä ja muutenkin rutiinihommat on tehtävä niin, että eläimet saavat kontaktin säännöllisesti. Tietty määrä ihmistyötä on tehtävä ja mielummin se on tehtävä siellä, missä siitä on kumulatiivista hyötyä. Kaikki automaattiseksi-ihmiset ei sovi eläinten hoitajiksi. 

Montaa isoa en ole nähnyt, eikä siinä ainokaisessakaan tuhannen hiehon hallissa säikkyjä eläimiä ollut. Uteliaita ja luottavaisia

Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana?

Minusta ternivasikkana ei kannata laittaa, jos vasikoille on olemassa tila ja pystyy hyödyntämään hapanjuottoa. Vasikoille juottamalla saa sellaisellekin maidolle hintaa, jonka muuten joutuu laittamaan viemäriin. Näiden maitojen hyödyntäminen käytännössä laskee vasikan alkukasvatuksen hintaa laskennallisesta hinnasta.

Hiehonkasvatus on aika perkaamaton sarka vielä. Tuollaiset 2.5 euron päivätaksat on ilmiselvä merkki tehottomuudesta työnkäytön puolella. Ja ruokinnankin.

Hiehonkasvatuksen kustannuksista lähes puolet muodostuu ensimmäisen puolen elinvuoden aikana. Varmaan tilakohtaista, mutta meillä se on noin 600-700 euroa (riippuu siitä paljonko vanhan rakennuksen kustannuksiksi laskee). Jos sen jälkeisestä kasvatuksesta maksetaan vielä se 2.5 euroa, nousee hiehon hinta reilusti yli kahden tonnin. Vie 2/3 ensimmäisen lypsykauden maitotuotto-rehukustannuksesta maksaa edes raha takaisin kassaan, puhumattakaan työmenekistä, muista muuttuvista ja pääomakuluista. Eli selvää on, että kahden tontun hieho on liian kallis ja kasvattajien pitäisi vetää tästä tiettyjä johtopäätöksiä.

Itse en sekoittaisi ollenkaan näitä, vanhan rakennuksen pääomakustannuksia ja muita muutuvia kuluja, vaan ottaisin lähtökohdaksi sen, mikä on reaalinen hinta, jotta homma kannattaisi ulkoistaa ?
Päätuote on kumminkin maidontuotto ja se että kaikki omat toiminnot ja tilat on tässä käytössä, mahdollistaa maksimaalisen liikevaihdon.
Mikäli hieho on kasvatuksessa 2,5 €/ päivä taksalla, niin vuoden kasvatus maksaa noin 900 €, kahden vuoden kasvatus tekee noin 1800 €.

Itse en sekoittaisi ollenkaan näitä, vanhan rakennuksen pääomakustannuksia ja muita muutuvia kuluja, vaan ottaisin lähtökohdaksi sen, mikä on reaalinen hinta, jotta homma kannattaisi ulkoistaa ?

Nyt ei ymmärrä. Mikä reaalinen hinta?

Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.

Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.

kokemukset? hyvä vai huono juttu?

Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.

Tämähän on aika järkevän kuuloinen paketti.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.09.09 - klo:16:19

Itse en sekoittaisi ollenkaan näitä, vanhan rakennuksen pääomakustannuksia ja muita muutuvia kuluja, vaan ottaisin lähtökohdaksi sen, mikä on reaalinen hinta, jotta homma kannattaisi ulkoistaa ?

Nyt ei ymmärrä. Mikä reaalinen hinta?

Ruokinta, työmenekki, jne... muuttuvat kustannukset, pääasiassa, sekä ehkä vähän voittoa.

Lainaus käyttäjältä: mirjami - 13.09.09 - klo:18:23

Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.

kokemukset? hyvä vai huono juttu?

Toiminut hyvin. Näin syksyisin ajellaan rehupaalit paikan päälle. Ja ruokintaa muutetaan sitä mukaa kun paalierä vaihtuu. Rehut on meiän omilta pelloilta. Alussa maksettiin 2 € per eläin päivä, kun heillä oli omaa rehua syöttää. Jos tämä ei olis tilapäinen ratkaisu niin jättäisin tälle systeemille. Nyt vielä tul hommattua hvoskuljetuskoppi, niin siirrotkit onnistuu itsellä. Aiemmin siirrot ol teurasautolla ja suurempi eläinmäärä kerralla.

Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.

Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.

Kasvatukselle ei tarvetta, mutta voisin myydä sulle edullisesti keväällä poikivia ay-hiehoja...

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3749/Kaariainen_Ville.pdf?sequence=1

Tässä varsin mielenkiintoinen opinnäyte koskien aihetta...