TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

Loppuu se omilla siemenillä pelleily,jahka ylikansalliset jalostajat rantautuu Someen.

TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

jos tuo siementuotanto on niin hyvä rahasampo niin miksi skänä ei itse ala harrastamaan kyseistä lajia?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.15 - klo:22:34

TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

jos tuo siementuotanto on niin hyvä rahasampo niin miksi skänä ei itse ala harrastamaan kyseistä lajia?

Hukkista.

Siemenlinko kun ostaa/vuokraa peltoa ni saa sen suoraan siementuotantoon vaikka hukkista onkin. Meikäläisellä pitäs olla koko tila ensin hukaton ennen ku pääsee rinkiin, täysi mahdottomuus.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 11.07.15 - klo:09:42

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.15 - klo:22:34

TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

jos tuo siementuotanto on niin hyvä rahasampo niin miksi skänä ei itse ala harrastamaan kyseistä lajia?

Hukkista.

Siemenlinko kun ostaa/vuokraa peltoa ni saa sen suoraan siementuotantoon vaikka hukkista onkin. Meikäläisellä pitäs olla koko tila ensin hukaton ennen ku pääsee rinkiin, täysi mahdottomuus.

Käsittämön vaatimus, varsinkin kun tää koskee myös Timotein siemenviljelyksiä Oli jo ajatelmia ja suunnitelmia, kunnes tuli ilmi että mulla pari lohkoa hukkakaura rekisterissä, tunnollinen kun oon. Viduttaa kun tuli niitä sinne aikanaan ilmoitettua, pois saaminen hankalaa kun ei niitä joka vuosi edes tarkasteta.

Hukkakaurarekisteri on jäänne jostain nevostoliitosta.  Vain tunnollisimmat sinne joutuu ja kunnollisenkokoista peruslohkoa ei sieltä millään pois saa. Yritin yhtä 8,5 ha vuokralohkoa pois, mutta sitä ei voinut tarkastaa kun olin lähteensilmän takia merkinnyt 1 aarin tilapäisesti viljelemättömäksi. Olen viljellyt siinä aikalailla juurikasta ja jurttivuosina hukkakaurattomuustarkastus aiheuttaisi rajoituksia kun juolavehnää ei saa torjua, eikä harata. Olkoon sitten rekisterissä, vaikkei hukkista olekaan. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.07.15 - klo:10:14

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 11.07.15 - klo:09:42

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.15 - klo:22:34

TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

jos tuo siementuotanto on niin hyvä rahasampo niin miksi skänä ei itse ala harrastamaan kyseistä lajia?

Hukkista.

Siemenlinko kun ostaa/vuokraa peltoa ni saa sen suoraan siementuotantoon vaikka hukkista onkin. Meikäläisellä pitäs olla koko tila ensin hukaton ennen ku pääsee rinkiin, täysi mahdottomuus.

Käsittämön vaatimus, varsinkin kun tää koskee myös Timotein siemenviljelyksiä Oli jo ajatelmia ja suunnitelmia, kunnes tuli ilmi että mulla pari lohkoa hukkakaura rekisterissä, tunnollinen kun oon. Viduttaa kun tuli niitä sinne aikanaan ilmoitettua, pois saaminen hankalaa kun ei niitä joka vuosi edes tarkasteta.

Tälle vuodelle on tullut asetusmuutos jonka mukaan uutta siemenviljelytilaa kohdellaan samalla tavalla kuin vanhaa hukkakauran osalta.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.15 - klo:22:34

TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

Oon funtsannut, että pitäiskö siirtyä pelkästään sertisiemenen käytöön, kun on alkanut viduddamaan jokakeväinen ja -syksyinen siementavaran kanssa puljaaminen.

Keväällä lajitteluun ja peittaamiseen menee aikaa, jonka vois käyttää tuottavamminkin.  Lisäharmia aiheuttaa siementavaran säilytys, se vie siilotilaa, ja kun jää kylvöjen  jälkeen ylimääräistä siementä, pitäisi sekin johonkin varastoida, ja taas tarvitaan siilotilaa,  tai jos varastoi suursäkeissä, niin hiiret ja rotat ennen pitkää nakertavat niihin reikiä, se on koettu.  Lisäksi tätä  hyvin itävää siementä  pitää jättää varastoon siltä varalta, että syksyllä ei hyvin itävää siementä saakaan, taas tarvitaan ylivuotiselle siemenelle varastotilaa, ja kyllä ilmeisesti sen ylivuotisenkin siemenen itävyys ajan mittaan laskee,  liekö esim. 3 vuoden päästä itävyys enää samalla tasolla kuin "uutena"?

Sitten pitäisi vielä erikseen kasvattaa itselleen se tos-siemen, siihen pitää valkata sopivat hukkakaurattomat ja ensimmäisinä kylvettävät ja siten myös ekoina puitavat lohkot, ettei mee myöhäiseen ja mahdollisesti märkään syksyyn se siementavaran  puiminen, pitää lannoittaa maltillisesti, ettei mee lakoon, ruiskuttaa niin, ettei tuu tallomisjälkiä ja aikanaan puidessa vihreitä jyviä,  eli kasvusto pitää olla tasaisesti tuleentunutta, mielellään vielä tautiaineita reippaasti, että on terve kasvusto,  sitten vielä kuivurilla pitää olla tarkkana, ettei kuivaa liian kuumalla ilmalla ja pitää huoli, ettei vieraita lajeja sekaanu siementavaraan,  kaiken kaikkiaan siis vaativaa ja stressaavaa puuhaa tuo tossinkin kasvatus itselle, mutta kaikki kun olis sertiä, vois vaan keskittyä myyntitavaran kasvattamiseen, ei tarvis huolehtia muusta, ja loppuis se siementavaran kanssa puljaaminen keväisin ja syksyisin.  Kyllä tälläisestä huolettomuudesta ja stressittömyydestä vois vähän lisähintaa maksaakin, ja vois aina syksyisin myydä kaiken mitä pelloilta irti lähtee, vielä sekin, että raakatossia  kun varaa itselleen, niin sitä pitää varata reilusti enemmän, mitä tarve on, koska itävyydet on puidessa tuntemattomia, ja lähteehän lajittelussakin pois enemmän tai vähemmän, ja tuo lajittelujätekin on johonkin saatava pois käsistä, metsään se on useimmiten vietävä, ellei joku sian tai kanan kasvattaja sitä armollisesti suostu pikkurahalla hyvää  hyvyyttään ostamaan, useimmiten ei suostu, koska heitäkin on lähietäisyydellä jo aika vähän.  Tässä vielä yksi pointti, joka puhuu kokonaan sertin käyttöön siirtymisen puolesta.

Vähän samoja ajatuksia pyöri päässä, kun männä keväänä kylvin 52 ha harbingeriä sertisiemenellä. Oli mukavaa ja nopeaa hommaa nostella pussista kyytiin verrattuna niihin lohkoihin, jotka siemennettiin perävaunusta Jussi-ruuvin ja -jauhepeittaimen kautta. Mutta kun tuli lasku niistä siemenistä...