Ajatuksena on ottaa maanparannusmielessä kaikki hyöty irti sekä LHP -pellosta että suojavyöhykkeestä. Molemmathan ovat sellaisia, että perustettaessa siemenseoksessa saa olla max. 20% typensitojakasveja. Useasti nämä typensitojakasvit ovat myös pitkäjuurisia, esim. Apilat.

Mitkä kasvit tai heinät olisivat sellaisia joita maanparannusmielessä voisi lisätä siemenseokseen ja joilla ei olisi typensitomiskykyä? Ja olisivat siis sikäli kelvollisia em. Pelloille? Käykö öljyretikka?taitaa olla pois valikoimasta yksivuotisuutensa tähden tuossa suojavyöhykkeessä...

Tavoitteena löytää kasvit joilla mielellään pitkä paalujuuri,humusta lisäävä vaikutus ja ei typensitomiskykyä.

Kiitos vastauksista etukäteen!

Yksi vaihtoehto olisi tietysti etsiä joku teoriassa talvea kestävä mutta joka luultavasti kuolee, ainakin kolmessa vuodessa... 

Tästä vastauksesta tulisi helposti pitkä. Ehkä parasta tietoa Suomessa on tuo:

http://www.doria.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/103454/ely%20juuristotieto_LR.PDF?sequence=2

Monivuotisia paalujuurikasveja taitavat olla lähinnä valvatit ja ohdakkeet. Siis niistä, jotka eivät sido typpeä. Maan rakenteelle parhaana kyllä näistä nykyheinistä näkisin ruokonadan. Sillä ei ole paalujuurta, vaan runsas ja laaja hiusjuuristo. Jos laitat apilan tai mailasen sääntöjen puitteissa ja ruokonadan avuksi, niin apila rikkoo hankkia minkä pystyy ja ruokonata täyttelee syntyneitä halkeamia maassa. Apila pärjää vähän köyhemmässä maassa, mailanen tarvitsee hyvät ravinneolot.

Tästä vastauksesta tulisi helposti pitkä. Ehkä parasta tietoa Suomessa on tuo:

http://www.doria.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/103454/ely%20juuristotieto_LR.PDF?sequence=2

Monivuotisia paalujuurikasveja taitavat olla lähinnä valvatit ja ohdakkeet. Siis niistä, jotka eivät sido typpeä. Maan rakenteelle parhaana kyllä näistä nykyheinistä näkisin ruokonadan. Sillä ei ole paalujuurta, vaan runsas ja laaja hiusjuuristo. Jos laitat apilan tai mailasen sääntöjen puitteissa ja ruokonadan avuksi, niin apila rikkoo hankkia minkä pystyy ja ruokonata täyttelee syntyneitä halkeamia maassa. Apila pärjää vähän köyhemmässä maassa, mailanen tarvitsee hyvät ravinneolot.

Lisätään listaan voikukka. On tuossa julkaisussakin.

Eli hiiltä pitäis saaha. No kippaa hiilikuorma peltoon. Tai...

Parissa edellisessä koneviestissä oli juttua suorakylvökokeista. Pysyvämmän hiilipitoisuuden saaminen maahan ei ole ihan yksinkertainen juttu.

Oikeastaan menee hiukkasfysiikan puolelle. Eli jos kiihdyttimessa pommitetaan hiukkasia toisilla hiukkasilla, niin jossain vaiheessa saadaan toivottava tulos.

Samaa maassa. Eli koitetaan saada sellaista hiiltä maahan, mikä olisi pysyvämpää. Kasvinjätteistä maatuvasta humuksesta lyhyellä aikavälillä saattaa suurin osa hiilestä karata taivaisiin. Osa olisi sitten sitä pysyvämpää.

Ehkä se hyttystä tykillä ampuminen hiilidioksidin ja metaanin kustannuksella on se yks tapa koittaa lisätä maan humuspitoisuutta.

Kasveista sokerijuurikas on mielenkiintoinen VLN kasvi. Siemeniäkin tekee toisena vuotena, joten jatkokasvu on taattu. Sitten siitä saattaa tulla rikkakasviongelma. 

Sini-/sirppimailanen, ruokonata. Noilla minä aloitin.

Valkomesikäs on syväjuurinen, mutta siemenmäärä on yli 30kg/ha joten ei sovi. On muuten hurja juuri sillä kasvilla.

Viikko sitten kaivettiin auki tukossa oleva salaoja, juuria täynnä. Valvattipesäke siinä on ollut, eli helposti 70cm se työntää.

Valkomesikäs on syväjuurinen, mutta siemenmäärä on yli 30kg/ha joten ei sovi. On muuten hurja juuri sillä kasvilla.

Viikko sitten kaivettiin auki tukossa oleva salaoja, juuria täynnä. Valvattipesäke siinä on ollut, eli helposti 70cm se työntää.

Ja valkomesikkä myös sitoo hurjasti typpeä. En ole vielä rohjennut kokeilla. Kuulemma aidosti kaksivuotinen, eli kuolee toisen kesän jälkeen. Tosin tuottaa siementä, jotka voivat säilyä maassa pitkään. Eli siitä voi tulla vaikea rikkakasvi. Kokeilleet suosittelevat murskaamaan ennen kukinnan päättymistä. Ei kannata niittää jälkituleentumisen vuoksi.
Tämä on muilta kuultua.

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 05.04.15 - klo:13:27

Valkomesikäs on syväjuurinen, mutta siemenmäärä on yli 30kg/ha joten ei sovi. On muuten hurja juuri sillä kasvilla.

Viikko sitten kaivettiin auki tukossa oleva salaoja, juuria täynnä. Valvattipesäke siinä on ollut, eli helposti 70cm se työntää.

Ja valkomesikkä myös sitoo hurjasti typpeä. En ole vielä rohjennut kokeilla. Kuulemma aidosti kaksivuotinen, eli kuolee toisen kesän jälkeen. Tosin tuottaa siementä, jotka voivat säilyä maassa pitkään. Eli siitä voi tulla vaikea rikkakasvi. Kokeilleet suosittelevat murskaamaan ennen kukinnan päättymistä. Ei kannata niittää jälkituleentumisen vuoksi.
Tämä on muilta kuultua.

Viime kesänä oli toinen vuosi apila nata mesikäs jonka niitin elokuussa,  nadan väri sen jälkeen tosi tumma.

Ajatuksena on ottaa maanparannusmielessä kaikki hyöty irti sekä LHP -pellosta että suojavyöhykkeestä. Molemmathan ovat sellaisia, että perustettaessa siemenseoksessa saa olla max.
% typensitojakasveja. Useasti nämä typensitojakasvit ovat myös pitkäjuurisia, esim. Apilat.

Ohjeessa lukee, että lhp saa olla max 20% typensitojakasveja ja suojavyöhyke max 20% apilaa. Jos se olisi noin, kylväisin suojavyöhykkeelle sinimailasta, mutta en tiedä uskaltaako ohjeeseen luottaa. Mitä pahaa apila tekee suojavyöhykkeelle, kun se on korjattava kuitenkin pois?

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 05.04.15 - klo:11:07

Ajatuksena on ottaa maanparannusmielessä kaikki hyöty irti sekä LHP -pellosta että suojavyöhykkeestä. Molemmathan ovat sellaisia, että perustettaessa siemenseoksessa saa olla max.
% typensitojakasveja. Useasti nämä typensitojakasvit ovat myös pitkäjuurisia, esim. Apilat.

Ohjeessa lukee, että lhp saa olla max 20% typensitojakasveja ja suojavyöhyke max 20% apilaa. Jos se olisi noin, kylväisin suojavyöhykkeelle sinimailasta, mutta en tiedä uskaltaako ohjeeseen luottaa. Mitä pahaa apila tekee suojavyöhykkeelle, kun se on korjattava kuitenkin pois?

Se sitoo typpeä ilmasta siihen ojansyrjään veden vietäväksi. TOisaalta typetön kaista lakkaa kasvamasta parin vuoden jälkeen, jolloin fosforin poisajokin lakkaa.  Oikeasti noita siemenen paino%:ja ei voi kukaan päätellä kasvustosta parin vuoden päästä.

Apilat sun muut toimii jos tarvitsee sitä kasvimassaa runsaasti. Jos korjattava massa on paikkakunnalla tosiasiallisesti ongelmajätettä niin sitten niittynurmikkaa ja puntarpäätä

-SS-

Oikeasti noita siemenen paino%:ja ei voi kukaan päätellä kasvustosta parin vuoden päästä.

Totta... jos oikein haluaisi hyötyä, niin kylväisi sertisiemenellä jota vähän terästäisi omalla apilansiemenellä. Sitten seuraavana vuonna jollakin keskipakolevittimellä lisää apilaa tarpeeksi tasaisesti etteivät kaistat näy ja apilan määrä pysyy selitettävän rajoissa.   

puntarpäätä

-SS-

 

Ja kasvusto lopetetaan parina peräkkäisenä vuonna 10-12l/ha glyfoannoksella, mikäli kasvuolosuhteet puntarpäälle otolliset