Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.03.15 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 25.03.15 - klo:12:36

Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.

Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.

Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.

Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...

Kasvipeitteisyys ilmoitettava 30.09. Kuvauslennoista tai satelliittikuvista, päivämääristä ei ole mainintaa. Ennen lumen tuloa kuitenkin iso mahdollisuus että jo tarkastetaan. Viimeistään lumen lähdön jälkeen.

Joskus se, että ei ole määritelty mitään päivämäärää, voi olla isompi valvontariski kuin selvät päivämäärät. Valvonta muuttuu teknisestä ja matemaattisesta tarkkailusta valvojan ja valvottavan henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuvaksi (mielivallaksi ?) .

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.03.15 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 25.03.15 - klo:12:36

Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.

Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.

Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.

Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...

Eikös siellä lue että "kasvipeitteisyydestä voi kevyt muokata kohdentamis alueella pinta-alasta 20%." Eli 20% kyntö, 20% kevytmuokattua ja 60% kasvipeitteistä. Täällä jumalan hylkäämällä c-alueella saa vaikka kaikki siitä kasvipeitteisyydestä muokata, tosin ei siitä saa kuin 11€/hehtaari.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 27.03.15 - klo:08:08

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.03.15 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 25.03.15 - klo:12:36

Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.

Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.

Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.

Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...

Eikös siellä lue että "kasvipeitteisyydestä voi kevyt muokata kohdentamis alueella pinta-alasta 20%." Eli 20% kyntö, 20% kevytmuokattua ja 60% kasvipeitteistä. Täällä jumalan hylkäämällä c-alueella saa vaikka kaikki siitä kasvipeitteisyydestä muokata, tosin ei siitä saa kuin 11€/hehtaari.

mikä kasvipeitteisyys se sit enää on

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.03.15 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 27.03.15 - klo:08:08

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.03.15 - klo:07:43

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 25.03.15 - klo:12:36

Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.

Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.

Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.

Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...

Eikös siellä lue että "kasvipeitteisyydestä voi kevyt muokata kohdentamis alueella pinta-alasta 20%." Eli 20% kyntö, 20% kevytmuokattua ja 60% kasvipeitteistä. Täällä jumalan hylkäämällä c-alueella saa vaikka kaikki siitä kasvipeitteisyydestä muokata, tosin ei siitä saa kuin 11€/hehtaari.

mikä kasvipeitteisyys se sit enää on

sas muuta. Tää on kuule kiva tää uus ympi ohjelma. Tukikelpoiset pellot suojavyöhykkeeks tai siirtää tukioikeudet raivioille mitkä rajoittuu vesistöön ja laittaa ne suojavyöhykkeeksi. Sitten raivioilla viljelee mitä haluaa. Kun kait kaikkia lohkoja ei ole pakko liittää uuteen ymppiin.

Sitten on taas 2020 piru merrassa kun Suomelahti ja saaristomeri ei taas kerran yhtään ole puhdistuneet vaikka satoja miljoonia on annettu kohdentamisalueelle ja paljon muuta olekaan kuin suojakaistaa ja kasvipeitteisyyttä vanhalla A-alueella.

Ja syypäänä on maatalous jota ei selvästikään ole vahdittu tarpeeksi vaan ovat hävyttömät keksineet jonkun ovelan tavan kipata kuitenkin kallista fosforia vesistöön. ---> Tarvitaan tiukemmat lannoitusrajat.

Sitten on taas 2020 piru merrassa kun Suomelahti ja saaristomeri ei taas kerran yhtään ole puhdistuneet vaikka satoja miljoonia on annettu kohdentamisalueelle ja paljon muuta olekaan kuin suojakaistaa ja kasvipeitteisyyttä vanhalla A-alueella.

Ja syypäänä on maatalous jota ei selvästikään ole vahdittu tarpeeksi vaan ovat hävyttömät keksineet jonkun ovelan tavan kipata kuitenkin kallista fosforia vesistöön. ---> Tarvitaan tiukemmat lannoitusrajat.

Tää on kuule sellainen sydeemi ettei se enää 2020 ole käytössä. Minä tuossa laskeskelin että helposti sellaisen 20-30 hehtaaria ainakin sais suojvyöhykkeeksi. Puro tai joki kulkee pellon laidassa. jäsven rantoja en laskenut siihen kun lohkot ei nyt ihan yletä sinne asti jää n.10-20 metriää vajaaksi.

määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?

määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?

Ei siihen nyt oikein muita vaihtoehtoja ole, kuin kaataa ja kerätä. Voit sä tietty kai puidakin ne pois, ei se viidentenä vuotena enää paljoa kasva... 

siitä saa hyvät kerääjäkasvi siemenet

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 27.03.15 - klo:18:54

määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?

Ei siihen nyt oikein muita vaihtoehtoja ole, kuin kaataa ja kerätä. Voit sä tietty kai puidakin ne pois, ei se viidentenä vuotena enää paljoa kasva... 

Eipä se paljon enää kasva. Mutta jos puit, pitää oljetkin korjata. Näin kouluttaja.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 27.03.15 - klo:18:57

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 27.03.15 - klo:18:54

määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?

Ei siihen nyt oikein muita vaihtoehtoja ole, kuin kaataa ja kerätä. Voit sä tietty kai puidakin ne pois, ei se viidentenä vuotena enää paljoa kasva... 

Eipä se paljon enää kasva. Mutta jos puit, pitää oljetkin korjata. Näin kouluttaja.

Näinhän se on, kun idea kerran on köyhdyttää rantavesien maaperää.

Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa.

Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa.

Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.03.15 - klo:19:17

Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa.

Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.

Meinaatko että pitäisi tukea sitä että pellot metitetään?

Eihän siinä valumia tule jos tuetaan vain viljelyä missä voidaan vedet kierättää taksaisin kastelu vesinä.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 27.03.15 - klo:19:19

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.03.15 - klo:19:17

Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa.

Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.

Meinaatko että pitäisi tukea sitä että pellot metitetään?

Eihän siinä valumia tule jos tuetaan vain viljelyä missä voidaan vedet kierättää taksaisin kastelu vesinä.

Miten ne kierrätietään ja mitä se maksaa? Veden kierrättämisen ymmärrän oikein hyvin kuivilla alueilla, mutta suomessa vettä on riittävästi tarjolla ja valumatkin ovat suurimpia silloin, kun kasteluvettä ei tarvita.