Lainaus käyttäjältä: turkki - 27.11.08 - klo:18:36

Lainaus käyttäjältä: hiluhi - 27.11.08 - klo:10:39

Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.

http://www.youtube.com/watch?v=m-J9ZpQYW8s&feature=related

 

Hei tuolta löytyi Inga from Sweden tuosta videosta tykkää myös timppa 

Ei paha.

kuules Adam Smith,Bulvaaneilla peitetään omistamisen todellisuus ja tilastot näyttävät vain kulisseja.
Muutama ukko omistaa Ameriikan keskuspakin ja he saavat myös painaa dollareita. Heidän käsissään ovat merkittävimmät korkotulot ja yritysten suurimmat voitot kokomaailmassa.
Heidän sukunsa rahoitti Hitlerin ja Leninin.
Jos luet englantia niin lue Biggest secret  David Ickke

      http://www.davidicke.com/index.php/

kuules Adam Smith,Bulvaaneilla peitetään omistamisen todellisuus ja tilastot näyttävät vain kulisseja.
Muutama ukko omistaa Ameriikan keskuspakin ja he saavat myös painaa dollareita. Heidän käsissään ovat merkittävimmät korkotulot ja yritysten suurimmat voitot kokomaailmassa.
Heidän sukunsa rahoitti Hitlerin ja Leninin.
Jos luet englantia niin lue Biggest secret  David Ickke

      http://www.davidicke.com/index.php/

Oujee. Lisää salaliittoteorioita. Heheh.

Edit. Pitäisköhän sun harkita jotain lähdekritiikkiä??

Etelä-Korealainen  Daewoo-yhtiö suunnittelee ostavansa Madagaskarista, yhdestä maailman köyhimmästä maasta, isoja maa-aloja, ja aloittavansa maanviljelybisneksen, ja ruoka sitten vietäisiin Koreaan, no, tästä ei sen enempää, lehdistä voitte lukea enemmän.

Aikoinaan kommunistisissa maissa maataloustuotanto hoidetttiin (tai yritettiin hoitaa) kolhoosien ja sovhoosien avulla, näillä kollektiivi- ja valtion tilloilla olisi periaatteessa suuruuden ekonomian pitänyt toimia, mutta siitä huolimatta  esim. Neuvostoliitto oli iso viljan ja muiden elintarvikkeiden tuoja.
Miksi suuruuden ekonomia ei sitten toiminut niissä?

Syy oli sama, kuin yleensäkin kommunistisen järjestelmän epäonnistuminen, unohdettiin se olennainen tekijä, jonka usein myös länsimaiset vapaan kaupan teoreetikot unohtavat, ja se tekijä on ihminen.
Paperilla voidaan luoda hienoja teorioita, mutta ne teoriat eivät ota tarpeeksi huomioon ihmistä ja hänen käyttäytymistään ja tarpeitaan ja motivaatioitaan. Kolhoosisysteemi ei palkinnut ahkeruudesta, joten miksi turhaan työläiset raatoivat, kun se ei tuntunut palkkapussissa, riitti, että tehtiin säädetyt työt, eikä välitetty lopputuloksesta, ei ollut omaa vastuuta, sitä vastuuta ei ollut loppujen lopuksi kenelläkään, korkeintaan kolhoosin tai sovhoosin johtajilla, mutta heilläkin oli keinonsa välttää vastuu esim. väärentämällä erilaisia tuotantoraportteja, jonka seurauksena paperilla nämä kollektiivitilat tuottivat hyvin, mutta silti elintarvikkeiden omavaraisuus oli miinuksella.

Tämäkin kannattaisi huomioida suunnitellessa niitä 1000 äpylin navetoita.
Meillä kun ei ole noita meksikaanojakaan.

Ei ole meksikaanoja, mutta talouden taantuma pitää huolen siitä, että halpaa työvoimaa riittää maataloudelle Venäjältä, Virosta ym. maista jatkossakin lähivuosina, kunhan vain maataloudella riittää palkanmaksukykyä.

Ei ole meksikaanoja, mutta talouden taantuma pitää huolen siitä, että halpaa työvoimaa riittää maataloudelle Venäjältä, Virosta ym. maista jatkossakin lähivuosina, kunhan vain maataloudella riittää palkanmaksukykyä.

Palkanmaksukykyä kyllä syntyy, kun tuotanto kasvaa.
Sillä kun tilalla on henkilökuntaa, niin esim. koneistamisessa voi säästää jonkun verran ja suurempi tuotanto muutenkin kasvattaa katetta, ehkä pääomien kiertoakin saadaan nostettua.

Tämäkin kannattaisi huomioida suunnitellessa niitä 1000 äpylin navetoita.
Meillä kun ei ole noita meksikaanojakaan.

Tarkotakko sää ihan tosissan, että nykyset isot yksiköt on automaattisesti verrannollisia kolhooseihin??

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 29.11.08 - klo:21:13

Tämäkin kannattaisi huomioida suunnitellessa niitä 1000 äpylin navetoita.
Meillä kun ei ole noita meksikaanojakaan.

Tarkotakko sää ihan tosissan, että nykyset isot yksiköt on automaattisesti verrannollisia kolhooseihin??

No kyllähän tässä tonniluokassa todenäköisesti omistajat ovat erkaantuneet ruumiillisesta työstä ja työnjohtokin on palkollisia.

Onhan ongelmia jo 200 luokan navetoissa jossa muutamia työntekijöitä ja omistaja päivittäisessä työssä mukana silti kunnolisen työvoiman saanti on hankalaa ja vaihtuvuus on suurta.

Mielestäni ei olla ollenkaan kaukana kolkoosissakin tunnetuista ongelmista jota tulisi huomioida laskelmissa.

En ole kuitenkaan jättiyksiköiden vastustaja vaan olisin hieman realistisempi kun julkisuudessa esitetyt laskelmat.

Enkä pidä mahdottomana ajatusta mukaanlähtöä pääomasijoittajaksi muutamalla kymppitonnilla jos tonninavettaa pohjanmaalle joku porukka alkaisi rakentamaan.

Ison yksikön toimivuus on täysin johtamistaidosta kiinni. Entisen Itä-Saksan kolhoosit ovat hyvä esimerkki kuinka homma saadaan pelittämään, kun vanha yrityskulttuuri heitetään pihalle ja managementti tulee lännestä.

Samaa lääkettä pitäisi määrä suomalaiselle perheviljelmä perinteellekin...
Managementti uusiksi ja turha väki pihalle lyhyen kaavan mukaisilla yt-neuvotteluilla.   

Nykymenolla samaan lopputulokseen menee 30-40 vuotta ja kalliiksi tulee.

Ison yksikön toimivuus on täysin johtamistaidosta kiinni. Entisen Itä-Saksan kolhoosit ovat hyvä esimerkki kuinka homma saadaan pelittämään, kun vanha yrityskulttuuri heitetään pihalle ja managementti tulee lännestä.

Samaa lääkettä pitäisi määrä suomalaiselle perheviljelmä perinteellekin...
Managementti uusiksi ja turha väki pihalle lyhyen kaavan mukaisilla yt-neuvotteluilla.   

Nykymenolla samaan lopputulokseen menee 30-40 vuotta ja kalliiksi tulee.

Jooo, tosin siinä taisi kyllä käydä myös niin, että entisen Itäsaksan maatilat eli entiset kolhoosit, sai liittymisen mukana Saksalaisen tukitason, entisen itäsaksan palkkatasolla työvoima on kumminkin sisällä, joten lähtökohdat on ehkä kumminkin vähän erit, kuin muualla Itä-euroopassa.
Itäsaksassa on palkat noin 1/3 osaa länsisaksasta, ehkä sekin jotain vaikuttaa, kun tuet tulee kumminkin Saksan tasolla.

jos ja kun joku ihannoi kaikkea suurta ja mahtavaa niin siitä vaan sellaanen SUURI ja MAHTAVA pytinki pystyyn ja näyttämään johtamisen mallia meille pikkutilallisille, kun kerran teemmä kaikki tavalla tai toisella väärin. suuntaus näyttää olevan nuorilla isännillä mallia pehtoori teetetään kaikki urakoitsijalla ja lemmut lypsetään robotilla. ihmetyttää vaan kun luulis olevan enemmän aikaa värkätä peltopuolella itte kun kerran robo lypsää ,vaan on mukavampi kiikaroora pellon lairalta rahtarin urakointia kun tehrä itte. kysymys kuuluu: jos on 30 lehmän navetta ja toimii itsenäisesti  tekee omilla koneilla peltotyöt (konekannan käyttöarvo suurempi mitä myyntiarvo ,muttei kuitenkaan mitään härmälääsiä romuja) ja vaikka paalaus ketjulla rehut. paljonko pitää olla robo navetas lypsäviä että päästään samaan viivan alle jäävään tulokseen kun vielä rehut ja kylvöt teetetään rahtarilla ?  kuinka suurta orkesteria pitää johtaa ? laskekaa te viisaat...

Kaikilla ei ehkä oo tavoitteena tehdä kaikkia maatilan töitä itse omilla koneilla.   
Meillä esimerkiksi on tarkoitus hankkia perheelle toimeentulo kohtuullisella työmäärällä. Ei oo tullut urakoitsijaa kiikaroitua, mielummin tulen vaikka aukomaan päätäni tänne Agroon. 
 

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.11.08 - klo:20:45

Lainaus käyttäjältä: turkki - 27.11.08 - klo:18:36

Lainaus käyttäjältä: hiluhi - 27.11.08 - klo:10:39

Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.

http://www.youtube.com/watch?v=m-J9ZpQYW8s&feature=related

 

Hei tuolta löytyi Inga from Sweden tuosta videosta tykkää myös timppa 

Ei paha.

jos et nyt siihen vuoheen sekaantuisi

jos ja kun joku ihannoi kaikkea suurta ja mahtavaa niin siitä vaan sellaanen SUURI ja MAHTAVA pytinki pystyyn ja näyttämään johtamisen mallia meille pikkutilallisille, kun kerran teemmä kaikki tavalla tai toisella väärin. suuntaus näyttää olevan nuorilla isännillä mallia pehtoori teetetään kaikki urakoitsijalla ja lemmut lypsetään robotilla. ihmetyttää vaan kun luulis olevan enemmän aikaa värkätä peltopuolella itte kun kerran robo lypsää ,vaan on mukavampi kiikaroora pellon lairalta rahtarin urakointia kun tehrä itte. kysymys kuuluu: jos on 30 lehmän navetta ja toimii itsenäisesti  tekee omilla koneilla peltotyöt (konekannan käyttöarvo suurempi mitä myyntiarvo ,muttei kuitenkaan mitään härmälääsiä romuja) ja vaikka paalaus ketjulla rehut. paljonko pitää olla robo navetas lypsäviä että päästään samaan viivan alle jäävään tulokseen kun vielä rehut ja kylvöt teetetään rahtarilla ?  kuinka suurta orkesteria pitää johtaa ? laskekaa te viisaat...

Sehän on mahdottomuus Suomessa mitään suurtilaa perustaa kun nämä täpinöitsiät, pikkutilalliset, ym. pankollamakaajat saavat tukia ja eivätkä luovu maistaan ilmaiseksi näille suuruuden ihanoitsioille. Siinäpähän perkeleet haaveilevat jos rahaa ei ole edes maata hankkia, tuskimpa niillä muutenkaan olisi edellytyksiä kun on aikaa netissä kirjoitella maailman vääryyttä heitä kohtaan.

Lainaus käyttäjältä: bonneville - 30.11.08 - klo:15:24

jos ja kun joku ihannoi kaikkea suurta ja mahtavaa niin siitä vaan sellaanen SUURI ja MAHTAVA pytinki pystyyn ja näyttämään johtamisen mallia meille pikkutilallisille, kun kerran teemmä kaikki tavalla tai toisella väärin. suuntaus näyttää olevan nuorilla isännillä mallia pehtoori teetetään kaikki urakoitsijalla ja lemmut lypsetään robotilla. ihmetyttää vaan kun luulis olevan enemmän aikaa värkätä peltopuolella itte kun kerran robo lypsää ,vaan on mukavampi kiikaroora pellon lairalta rahtarin urakointia kun tehrä itte. kysymys kuuluu: jos on 30 lehmän navetta ja toimii itsenäisesti  tekee omilla koneilla peltotyöt (konekannan käyttöarvo suurempi mitä myyntiarvo ,muttei kuitenkaan mitään härmälääsiä romuja) ja vaikka paalaus ketjulla rehut. paljonko pitää olla robo navetas lypsäviä että päästään samaan viivan alle jäävään tulokseen kun vielä rehut ja kylvöt teetetään rahtarilla ?  kuinka suurta orkesteria pitää johtaa ? laskekaa te viisaat...

Sehän on mahdottomuus Suomessa mitään suurtilaa perustaa kun nämä täpinöitsiät, pikkutilalliset, ym. pankollamakaajat saavat tukia ja eivätkä luovu maistaan ilmaiseksi näille suuruuden ihanoitsioille. Siinäpähän perkeleet haaveilevat jos rahaa ei ole edes maata hankkia, tuskimpa niillä muutenkaan olisi edellytyksiä kun on aikaa netissä kirjoitella maailman vääryyttä heitä kohtaan.

Lukekaa tämän päivän maastullista, suuret yksiköt ei ole paljonkaan kannattavampia pieniä, eikä tuotantosuuntien välillä olekkaan niin suuria eroja, kuin väitetään.
Yleensä huonot kannattavuuslukemat johtuu liian suurista investoinneista, joku rofessori oli asian tutkinut.

Paras kannatavuuskerroin on 20 lehmän maitotilalla.