mitäpä tämä Iskolan siirtyminen toiseen leiriin vaikuttaa paikkakunnan maidon keräilyyn niinkuin pidemmän päälle.
Tasapäisyyshän on osuuskunnassa periaate mutta............. kuinka kauan
keräilykustannus ja paljonko.
Osuuskunnan maitoeriksi jäävät kohta ne sivukylien pikkutankit joita vielä riittää.Muut meijerit kuorii kermat päältä,eli parhailta keräilyreiteiltä,tosiasia alkaa olla tämä,joka muuta väittää luulee olevansa oikeass---------

Empä usko, että iskolan meijerin vaihto aiheuttaa ongelmia keräilyyn, kun Lapinlahti on niin lähellä. Pohjois-karjalan eteläosista kuskataan maitoa maitomaalle suonenjoelle (230 km suorin reitti), arlalle sipooseen (370 km) ja valiolle joensuuhun (66 km) Joka meijeri ryhmittymällä on tiloja lähellä ja kaukana

Entiset osuustoiminnalliset lihatalothan lopettivat pienet tuottajat pistehinnoittelullaan. Lopputulos on nähtävissä. Samoin kävisi maitoalalla.

Jos on velat kuitattu ja hieman varallisuuttakin kertynyt niin nythän on hyvä aika pistää pillit pussiin ja kohti uusia haasteita.
Ja toisaalta jos tilan talous oli kuralla ennen hinnanlaskua+tukien pudotusta ne pillit pussiin pistää pankki sekä vouti jos itse ei kerran älyä.
Melko rankat velat vaan jää jos konkurssiin menee tila missä ei ole tilus rakenne kunnossa, eli vähintään 100ha/robo ja pellot lähellä. Ilman peltoa navetan arvo on käytännössä 0€

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 04.03.15 - klo:21:02

Pohjolan maidon keräilykustannus on alle 2,5c/l ja se on se osuuskunta joka kerää ne paljon puhutut utsjoen maidotkin.

Vielä kun kerrot että mikä on keräilykustannus ilman valtion maksamaa pohjoisen kuljetustukea...

Mun ymmärtääkseni kuljetustukea ei makseta raaka-ainekuljetuksiin, vaan jalostettujen tuotteiden rahtaukseen? Onko muujussilla parempaa tietoa?

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuljetustuki#.VPfvbyxgJUU

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 04.03.15 - klo:20:47

mitäpä tämä Iskolan siirtyminen toiseen leiriin vaikuttaa paikkakunnan maidon keräilyyn niinkuin pidemmän päälle.
Tasapäisyyshän on osuuskunnassa periaate mutta............. kuinka kauan
keräilykustannus ja paljonko.
Osuuskunnan maitoeriksi jäävät kohta ne sivukylien pikkutankit joita vielä riittää.Muut meijerit kuorii kermat päältä,eli parhailta keräilyreiteiltä,tosiasia alkaa olla tämä,joka muuta väittää luulee olevansa oikeass---------

Empä usko, että iskolan meijerin vaihto aiheuttaa ongelmia keräilyyn, kun Lapinlahti on niin lähellä. Pohjois-karjalan eteläosista kuskataan maitoa maitomaalle suonenjoelle (230 km suorin reitti), arlalle sipooseen (370 km) ja valiolle joensuuhun (66 km) Joka meijeri ryhmittymällä on tiloja lähellä ja kaukana

Iskolan tapaisten isojen tilojen siirtyminen ei vaikuta millään tavalla muitten tilojen keräilyyn.Se on ihan sama milloin se rekkakuorma haetaan yksistään ja kuka hakee.Tätä kokoluokkaa vain ei ole Suomessa,niin asiaa ei tajuta,pelkän nupin täyteen lypsäjiäkin on vähän.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 04.03.15 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 04.03.15 - klo:21:02

Pohjolan maidon keräilykustannus on alle 2,5c/l ja se on se osuuskunta joka kerää ne paljon puhutut utsjoen maidotkin.

Vielä kun kerrot että mikä on keräilykustannus ilman valtion maksamaa pohjoisen kuljetustukea...

Mun ymmärtääkseni kuljetustukea ei makseta raaka-ainekuljetuksiin, vaan jalostettujen tuotteiden rahtaukseen? Onko muujussilla parempaa tietoa?

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuljetustuki#.VPfvbyxgJUU

Ei ole, näin se on ja kuljetustuki on sen verran pieni, ettei vaikuta mihinkään asiaan pätkän vertaa 

Täällähän on keskustelut kuin lihantuotannossa kymmenen vuotta sitten...

Ei ne tilat minnekään katoa, pankki etsii niille vaan uudet velalliset.

Pienten tilojen lopettaminen ei hyödytä täälläpäin ketään. Ne on yleensä +60, velattomia ja tekevät hommaa "rakkaudesta lajiin". Viimeisissä peltokaupoissakin "kuningas" oli 66v. nuori tuottaja. Veti meitä poikasia kölin alta että kolisi. Pitää lehmiä niin kauan kun pääsee navettaan ja alkaa sitten kasvinviljelijäksi (joka sekin on hyvin suhteellista kun korjuuvelvoitekin poistuu).

Todellinen kilpailu maitosektorilla alkaa vasta sitten kun Valio on saatu nurkkaan polvilleen ja se alkaa työntää PL:a markkinoille. Arlan tukemille pienmeijereille tulee niin kiire kilpailuvirastoon ettei saappaat ehdi maahan käydä.

Tässä hommassa ei ole loppupeleissä kuin yksi häviäjä, suomalainen maidontuottaja koosta riippumatta. Mikä tietysti Veeti Eemeli Sepedeus Kollosta (sd) suuresti naurattaa.

Mutta maitomäärä ei vähene, vaikka tilat vähenee. Kaikkialla muualla EU:ssa valmistaudutaan kiintiöiden poistoon lisäämällä tuotantoa.

"An Irish dairy farming partnership says expanding their herd from 100 to 170 cows to produce an additional 550,000 litres of milk post quota will offset a lower milk price this year.
 
The Farrell family, County Meath, has spent a total of €281,000 (£204,000) updating farm infrastructure to accommodate high numbers.
 
The cows are now forecast to produce 1.2m litres of milk, taking the total cost of expansion across the herd to €4,000 (£2,900) a cow."

Seuraavassa tukitaistelussa joudutaan siirtämään entinen C1:nen AB-alueeseen. Jotta tuotantokatot ei ylity.

Suomalaiset luulee että tilakoko ratkaisee kaiken, ei se ihan niin mene 

Suomalaiset luulee että tilakoko ratkaisee kaiken, ei se ihan niin mene 

Hys hys nyt. 

Suomalaiset luulee että tilakoko ratkaisee kaiken, ei se ihan niin mene 

Todennäköisimmin tilakoon tuplaaminen tuplaa menestyksen jos on muutenkin menestyisi, tai tuplaa epäonnistumisen jos muutenkin epäonnistuisi. Sama juttu myös vielä suuremmissa laajennuksissa.

Katellaan muutama vuosi. Alkaa olla velat sen verran vähissä suhteessa liikevaihtoon että tän 5 vuotiskauden jälkeen on nollilla pankin saatavat. Sitten voi jos oikein vituttaa, niin hakata vaikka 150 hehtaaria kuuselle.

Dee cittoni tuossa jo tän linkitti toisen otsikon alle:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yle-isoja-maitotiloja-lopetetaan-virossa-1.94356

Eikö olisi järkevää melko nuorena hakea sopiva tilakoko ja sitten pikkuhiljaa jäädä kehityksestä. Lainat vähenisi pikkuhiljaa ja loppua kohden harrastelisi viljelyä ilman stressiä ja saisi sopivan palkan itselleen ennen kun luovuttaisi tilan uusille yrittäjille. Tämän takia pidän todennäköisenä että mukana keikkuu aina vähän keskiarvoa pienempiä tiloja jotka ovat varsin kannattavia omistajilleen vaikka eivät näytä tuottavan kovinkaan paljoa.